Serbian energiasektorin mahdollisuudet
Serbia on ollut pitkään sähköntuotannon suhteen omavarainen, mutta öljyn ja erityisesti kaasun osalta riippuvainen Venäjästä. Uudet geopoliittiset realiteetit ja laiminlyödyt investoinnit energiasektorille ovat kuitenkin ajaneet maan vaikeuksiin. Uusiutuvien energiamuotojen suhteen potentiaalia on niin tuuli- kuin aurinkovoimalle, mutta se on vielä pitkälti hyödyntämättä.
Yleistä
Serbian energiapaletista huomattavin osa muodostuu fossiilisista energianlähteistä. Merkittävin rooli on hiilellä, josta suurimman osan maa tuottaa itse. Öljyn ja kaasun suhteen Serbia on ollut vahvasti riippuvainen Venäjästä, josta kaasua maahan tuodaan TurkStream –putken kautta. Valtaosa öljystä kuljetetaan Adrianmereltä Kroatian läpi kulkevan JANAF – öljyputken kautta. Uusiutuvat energianlähteet muodostavat huomattavasti pienemmän osan maan energiapaletista fossiilisiin energianlähteisiin nähden. Merkittävin osa Serbian uusiutuvasta energiasta tulee vesivoimasta, mutta tulevaisuudessa maan tuulivoiman tuottamisen uskotaan lisääntyvän. Ydinvoimaa maassa ei tällä hetkellä ole, mutta keskusteluja mahdollisten pieni modulaaristen ydinreaktoreiden asentamisesta osana uuden energiastrategian valmistelua on käyty.
Sähkön tuotanto
Sähkömarkkinoita Serbiassa hallitsee maan kansallinen sähkölaitos EPS (Elektroprivreda Srbije), jolla on omistuksessaan Serbian kaikki suuret tuotantokapasiteetit. Maan sähköntuotanto nojaa vahvasti huonolaatuiseen ruskohiileen, jonka osuus maan sähköntuotannosta on noin 70 %. Lähes koko loppuosa sähköntuotannosta tuotetaan maan vesivoimalaitoksissa. Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa ylsi vain 2,7 % tuotetusta sähköstä vuonna 2020. Lisäksi sähköä tuotetaan pieniä määriä kaasulla.
Lämmön tuotanto
Kaasu on keskeisin energianlähde lämmöntuotannossa Serbiassa. Vuonna 2019 kokonaisenergiatarjonnasta reilut 10 % koostui kaasusta, mutta lämmityksessä kaasun osuus on noin 70 %. Esimerkiksi Serbian pääkaupunki Belgradin kaukolämpö perustuu kaasulle. Kaukolämpöverkko kattaa kuitenkin kaupunkialueillakin alle puolet kotitalouksista ja puun poltto on edelleen tärkein lämmityslähde kotitalouksille (arviolta n. kolmannes kotitalouksien lämmöntuotannosta).
Hiili
Hiilituotanto on merkittävin osa Serbian energiapaletista, ruskohiilen kattaessa noin 70 % maan energialähteistä. Suurin osa Serbian hiilestä on peräisin maan suurimmista Kolubarassa ja Kostolacissa sijaitsevilta hiililouhoksilta, jotka ovat valtion energiantoimittaja Elektroprivreda Srbije:n (EPS) tytäryhtiöiden omistuksessa. Serbian ruskohiilestä suurin osa (75 %) tuotetaan Kolubaran avolouhoksilla, ja loput maan ruskohiilestä tuotetaan Kostolacissa (25 %). Hiilen avolouhinnan ja polton seurauksena ilmansaasteet ovat olleet huomattava ongelma Serbiassa. Maan hiilivoimaloiden päästöt ylittivät huomattavasti kansallisessa päästöjen vähentämissuunnitelmassa (NERP) vuodelle 2020 asetetut enimmäismäärät ja suurimpana ongelmana näistä olivat rikkidioksidipäästöt, jotka ylittivät kansallisen enimmäismäärän 6.1 kertaisesti. Hiilivoimaloiden modernisoinnin tarve on välitön, mutta tarvittavia askelia ei ole otettu.
EU-integraation kannalta Serbian tulisi pyrkiä 80–95 % päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Mm. hiilivoimasta aiheutuvien päästöjen seurauksena yli kolme miljoonaa asukasta ympäri Serbiaa altistuvat epäpuhtaalle ilmalle, jonka vuoksi ilmansaasteet ovat merkittävä syy ennenaikaisille kuolemille maassa.
Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuvat energianlähteet vuonna 2020 kattoivat noin 26 % Serbian energian kokonaistuotannosta. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ylsi siis vuonna 2020 lähes vuodelle 2019 asetettuun 27 % tavoitteeseen. Suurin osa Serbian uusiutuvasta energiasta on peräisin bioenergiasta (57 %) ja vesivoimasta (39 %). Serbialla on Länsi-Balkanin alueen suurin vesivoimakapasiteetti, josta tällä hetkellä käytössä on noin 2835 MV. Aurinko- ja tuulivoima muodostavat vesivoimaa huomattavasti pienemmän osan Serbian uusiutuvasta energiasta. Tuulivoima tuottaa Serbian energiapaletista vain 4 %. Serbialla on tällä hetkellä noin 400 MW maatuulivoimaa, vaikka potentiaalia tuulivoiman lisäämiseen olisikin enemmän. Tuulivoiman kapasiteetin odotetaan kuitenkin kasvavan Serbiassa merkittävästi tulevaisuudessa.
Vuonna 2020 uusiutuvan energian sähkön tuotannosta 9735 GWh oli vesivoimaa, 1030 GWh tuulivoimaa, 14 GWh aurinkovoimaa, biokaasulla tuotettiin 166 GWh, kiinteillä biomassalla 12 GWH ja teollisuusjätteillä 5 GWh. Lämmön tuotannosta kiinteällä biomassalla tuotettiin 1205 GWh. Muilla uusiutuvan energian lähteillä ei juuri tuotettu suoraan lämpöä.
Öljy & kaasu
Naftna Industrija Srbije (NIS) on Serbiassa ainoa yritys, joka toimii raakaöljyn ja kaasun etsinnässä ja tuotannossa. Serbia on tuottanut 1950-luvulta lähtien pieniä määriä öljyä ja kaasua, mutta merkittävä osa näistä tuodaan maahan muualta. Serbia on pitkään ollut riippuvainen öljyn tuonnista Venäjältä, venäläisen öljyn kattaessa noin 50 % maan öljytarpeista. Öljytarpeistaan Serbia tuottaa itse noin 20 %. Venäläisen raakaöljyn tuominen maahan ei kuitenkaan onnistu enää marraskuusta 2022 alkaen, EU:n kesäkuussa asettamien pakotteiden seurauksena. EU on kieltänyt sen toimijoita rahoittamasta öljyn kuljetuksia kolmansiin maihin, joten venäläinen raakaöljyn tuonti Serbiaan Adrianmereltä Kroatian läpi kulkevan JANAF-öljyputken kautta ei enää jatku.
Kaasunsa Serbia on tuonut Venäjältä Turk/BalkanStream -putken kautta, joka kulkee Venäjältä Turkin ja Bulgarian kautta Serbiaan. Lisäksi rakenteilla on Serbian Bulgarian kautta Kreikan jakeluverkkoon yhdistävä putki, jonka myötä Serbia voi suunnitelmien mukaan saada vuoden 2023 lopusta kaasua Azerbaidzanista.
Ydinvoima
Tällä hetkellä Serbialla ei ole ydinvoimaloita alueellaan. Maa on kuitenkin aloittanut keskustelut mahdollisista pieni modulaaristen ydinreaktoreiden asentamisesta alueelleen energiavakauden turvaamiseksi. Keskustelut ovat olleet osana Serbian uuden energiastrategian valmistelua, jonka on määrä valmistua vuonna 2022. Päätöstä ydinreaktoreiden asentamisen suhteen ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Teksti: Viivi Viljanen, harjoittelija, Belgradin suurlähetystö