Saudi-Arabian talouden näkymät – raakaöljyn hinta alhaalla
Saudi-Arabian talous lepää edelleen lähes yksinomaan raakaöljyn ja kaasun varassa. Raakaöljyn alamäki on tuonut rahoituksellisia haasteita. Tilanne ei kuitenkaan ole Saudi-Arabiassa niin huono kuin pinnalta raapaisten saattaisi näyttää.
Eurooppalaisittain katsoen Saudi-Arabian budjettialijäämä on hurjaa luettavaa. Alijäämää kertyy toista sataa miljardia US-dollaria kuluvana vuonna. Kulutuksen tulee olemaan noin kaksinkertainen alun perin ajateltuun nähden. Uusi kuningas Salman aloitti tammikuussa 2015. Uusi hallinto on lisännyt hallintomenoja, lisänä vielä maaliskuusta lähtien aloitetut sotilaalliset iskut Jemenin huthikapinallisia vastaan.
Toistaiseksi näyttää siltä, että paniikkinappulaa ei olla painamassa. Vaikka Saudi-Arabian budjettiprosessia ei kannata suoraan verrata länsimaiseen, on keskipitkällä aikavälillä jotakin pakko tehdä. Joitakin leikkauksia menopuolella ollaan tekemässä.
Lähdetäänpä liikkeelle lukujen maailmaan. Luvut on tarkoituksella pyöristetty "noin"-luvuiksi, eikä pyrkimyksenäkään ole taloustieteilijän ote ja tarkkuus. Tavoitteena on ison kuvan muodostaminen, ei yksityiskohtaisten lukujen tarkastelu.
Öljyn hintaan ei ole odotettavissa nousua lähitulevaisuudessa
Maailman öljyntuotanto on päivässä noin 95 miljoonaa barrelia. Kysyntä on noin 2-3 miljoonaa barrelia vähemmän. Varastot alkavat ympäri maailman olla aika täysiä. Tämä tilanne yksinomaan on osaltaan selittämässä pehmeyttä öljyn maailmanmarkkinahinnassa.
Vaikka kristallipallo ei aivan kirkas olekaan, ei sieltä ole näköpiirissä nopeaa muutosta raakaöljyn hintaan. Päinvastoin, Iranin odotettu tulo markkinoille voi edelleen osaltaan lisätä pehmeyttä. Toisaalta on ristiriitaisia tietoja kuinka paljon öljyä Iranista voisi markkinoille tulla. Libyan tilanne on myös toistaiseksi avoin, eikä paluu markkinoille ole nopea. Amerikkalaiset liuskeöljyn tuottajat ovat tappiollisuudestaan huolimatta osoittautuneet sitkeiksi (liuskeöljyn tuotantokustannukset liikkuvat siinä 55-80 dollarin välissä per barreli). Lisämielenkiintoa antaa Kiinan pyrkimys liuskeöljyn tuottajaksi.
Ovatko Saudi-Arabian "Swing-producer"-päivät luetut?
Saudit ovat nostaneet öljyntuotantonsa 10,6 miljoonaan barreliin päivässä. Viime kevään kuluessa myös öljynvientiä kasvatettiin. Öljyä vietiin keskimäärin 7,8 miljoonaa barrelia päivässä. Maailman suurimmalle öljyntuottajalle Aramcolle tuotanto on voitollista. Tuotantokustannukset Saudi-Arabiassa ovat "in low single digits", arviolta 5-9 US dollarin luokkaa per barreli. Halvempaa kuin missään muualla. 2,8 miljoonaa barrelia päivässä menee tällä hetkellä kotimaiseen kulutukseen. Kotimaisen kysynnän arvioidaan tulevaisuudessa jatkavan kasvuaan.
Saudeilla on kapasiteettia nostaa tuotantoaan noin 12 miljoonan barreliin päivässä. Saudi-Arabian linja OPECissa ei ole muuttumassa. Saudi-Arabia aikoo jatkaa tuotantoa aiemmalla tasollaan. Saudi-Arabia katsoo, että mikäli OPEC päättäisi tuotannon supistuksista, ne tapahtuisivat suurimmaksi osaksi Saudi-Arabiassa. Tämä johtaisi markkinaosuuden menettämiseen ja tätä ei haluta.
Saudi-Arabiaa on perinteisesti pidetty ns Swing-tuottajana, joka pystyy tuotantonsa määrää muuttamalla vaikuttamaan öljymarkkinoihin. Nuo päivät voivat olla luetut maan lähestyessä teoreettista maksimiaan ja kotimaisen kulutuksen noustessa vuoteen 2022 mennessä arviolta 5 miljoonaan barreliin päivässä.
Talous on edelleen pääosin öljyriippuvainen
Saudi-Arabian tuotannon arvo 50 dollarin öljynhinnalla on siis noin 530 miljoonaa dollaria päivässä ja viennin arvo noin 390 miljoonaa dollaria päivässä. 50 dollarin hintaoletuksella Saudi-Arabian tulot öljynviennistä ovat vuodessa näillä premisseillä luokkaa 142 miljardia dollaria. 60 dollarin hintaoletuksella vientitulot olisivat 170 miljardia dollaria. Luonnollisesti Saudi-Arabialla on muitakin pieniä tulonlähteitä eikä talous ole yksinomaan öljyä, mutta luvut ovat suuntaa-antavia.
Sotatoimet Jemenissä, valtavat infrastruktuuriprojektit sekä kuningashuoneen päättämät muut varsin merkittävät menoerät ovat johtaneet siihen, että kuningaskunnan menot ovat räjähtäneet käsiin. Tulonsiirrot sauditalouksille jatkuvat korkealla tasolla. Vaikkakin summat ovat pitkälti arvailua, on vuoden 2015 menoiksi arvioitu noin 280 miljardia. Julkinen talous olisi siten jopa yli 130 miljardia dollaria alijäämäinen. Joidenkin arvioiden mukaan tuokaan määrä ei riitä.
Tilannetta hämmentää se, että Saudi-Arabiassa on useita budjetteja eri tarkoituksiin. Saudi-Arabian GDP on jonkin verran alle 800 miljardia dollaria. Tuoreen tilaston mukaan maan talous kasvoi vuoden 2015 toisella kvartaalilla vuositasolle muutettuna edelleen hyvää 3,8 %:n vuosivauhtia. Inflaatio on hallinnassa, mutta työttömyys on edelleen yli 11 %. Naisten työttömyysprosentti on 32% ja nuorten 39 %. Arvioiden mukaan talouden pitäisi kasvaa 7 %:n vauhdilla, että yksityissektori pystyisi lisäämään työpaikkojen määrää.
Mitä alijäämästä seuraa?
Miten alijäämä on tarkoitus kattaa? Saudi-Arabia on ilmoittanut, että se ei edelleenkään tingi koulutukseen, terveydenhuoltoon ja laajoihin infrastruktuuri-investointeihin suunnatuista projekteista. Muutaman jalkapallostadionin rakentaminen siirtyy. Jatkossa myös joidenkin uusien projektien aloittamista saatetaan joutua lykkäämään. Jemenin tilanne vie helposti kymmeniä miljoonia dollareita päivässä.
Tulopuolella ei ole odotettavissa nopeita toimia. Maassa ei ole tuloveroa eikä arvonlisäveroa. Kilpailusyistä arvonlisäveron käyttöönotto on koordinoitava yhdessä muiden GCC-maiden kanssa. Näin varmaankin jossakin vaiheessa tapahtuu, mutta ei nopealla aikavälillä. Sen sijaan vahvasti subventoituihin bensiinin, veden ja sähkön hintoihin on poliittisesti erittäin vaikeaa puuttua. Bensalitra maksaa Riadissa 11 eurosenttiä litra.
Menojen kattamiseksi suunnitelma on, että maa käyttää osin valuuttavarantoaan ja osittain ottaa lisää lainaa kansainvälisiltä markkinoilta. Valuuttavarannon osalta siirto tapahtuu keskuspankilta valtiovarainministeriölle, joka kirjaa sen tuloksi. Saudi-Arabian valuuttavaranto oli vuoden 2014 alussa noin 740 miljardia dollaria. Kesäkuun loppuun mennessä valuuttavaranto väheni 60 miljardia dollaria ollen 680 miljardia dollaria. Maan julkinen velka oli 1,6 prosenttia GDP:stä, eli hieman yli 12 miljardia dollaria. Julkinen velka on yksi maailmanpienimpiä. Keskuspankki (SAMA) on jo käynyt markkinoilla ja Saudi-Arabia on valmis lisäämään lainanottoaan jopa sataan prosenttiin GDP:stä. Näin se toimi myös 2000-luvun alussa öljyn hinnan oltua alle 30 dollaria per barreli. Saudi-Arabia on aloittanut luoton kasvatusohjelman ja ottaa noin 4-5 miljardia dollaria vastaavan määrän velkaa kuukausittain. Keskipitkällä aikavälillä tämä tulee aiheuttamaan haastetta Saudi-Arabian AA- luottoluokitukseen.
Saudien ajattelu valuuttavarannon käytöstä on, että sitä voidaan tässä tilanteessa käyttää siihen saakka, ettei se vaaranna Saudi-rialin sidontaa Yhdysvaltain dollariin. Mikä on tähän sitten riittävä taso? Arviot vaihtelevat 250 miljardista aina 500 miljardiin dollariin. Mikäli otetaan lähtökohdaksi 300 miljardia dollaria, olisi valuuttavarannosta mahdollista käyttää 680 miljardia miinus 300 miljardia = 380 miljardia dollaria.
Vastaavasti, jos ajatellaan, että Saudi-Arabia on valmis ottamaan lisää lainaa aina sataan prosenttiin GDP:stä ja oletetaan, että GDP on 800 miljardia dollaria ja tämänhetkinen velka 20 miljardia dollaria, saadaan 780 miljardia. Tällä laskennalla teoriassa mahdollista käyttövaraa ennen todellista paniikkia olisi maksimaalisesti 780+380 miljardia=1.160 miljardia dollaria. Kuinka pitkäksi aikaa tämä sitten riittäisi? 150 miljardin dollarin vuotuisella alijäämällä teoriassa yli 7 vuotta. Käytännössä, nykymenon arvioidaan kuitenkin voivan jatkua vain kolmisen vuotta. Ja paniikki voi iskeä, jos menot osoittautuvatkin oletettua suuremmaksi (hyvinkin mahdollista) ja öljyn hinta esimerkiksi vuoden kuluttua ei edelleenkään osoita nousun merkkejä. Vielä runsas puoli vuotta sitten arvioitiin, että talouden tasapainottamiseksi riittäisi, että raakaöljyn hinta nousisi 85 dollariin barrelilta. Menot ovat kuitenkin kasvaneet niin, että tällä hetkellä tuo luku on noin 98 dollaria per barreli.
Pitkässä juoksussa on arvioitu, että Saudi-Arabia pärjää varsin kohtuullisesti 50-60 dollarin raakaöljyn hinnalla. Huolimatta uhkakuvista, on Saudi-Arabian talous perustaltaan edelleen varsin hyvässä hapessa. Öljyn hinnan oltu 1980-luvulla alle 10 dollarissa ulkomainen vienti Saudi-Arabiaan romahti. Tämän ei uskota toistuvan huolimatta talouden haasteista vaan maa säilyy edelleen hyvänä ja potentiaalia omaavana vientikohteena.
Pekka Voutilainen
Suurlähettiläs, Riad