Saudi-Arabia julkaisi ennätyssuuren budjetin vuodelle 2007
Saudi-Arabia julkaisi ennätyssuuren budjetin vuodelle 2007. Sen painotukset ovat samoja kuin vuoden 2006 budjetissa: koulutus, terveydenhoito ja infrastruktuurin kehittäminen. Myös julkisen sektorin velan lyhentämistä jatketaan.
Budjetti on tukevalla pohjalla, mutta nyt julkistettu arvio vuoden 2006 talouskavusta - 4,2 prosenttia - oli hiukan alhaisempi kuin aiemmin oli arveltu. Talouskasvun moottoreita ovat edelleen korkea öljyn hinta ja korkea julkinen kulutus.
Myös puolustuksen kehittämiseen panostetaan, mutta se ei näy avoimessa budjetissa, josta peräti 45 prosenttia on julkisuuteen määrittelemättömiä "muita sektoreita".
Saudi-Arabia on tyytyväinen ensimmäiseen jäsenyysvuoteensa WTO:ssa. Jäsenyyteen liittyvä lainsäädännön uudistaminen jatkuu. Ulkomaisten investointien määrän toivotaan kasvavan.
Saudi-Arabian hallitus julkaisi 18. joulukuuta 2006 kuningas Abdullahin johdolla vuoden 2007 talousarvion. Sen tulopuolen loppusummaksi on arvioitu ennätyksellisen suuri 400 miljardia rialia (106 miljardia dollaria) ja menopuolen loppusummaksi myös ennätyssuuri 380 miljardia rialia (101 miljardia dollaria). Käytännössä budjetin tuloarvio ylitetään ensi vuonnakin selvästi, mikäli öljynhinta pysyy lähellekään nykyisellä tasolla. Vuoden 2006 budjetin ylijäämä oli peräti 265 miljardia rialia.
Budjetin julkistamistilaisuudessa kuningas Abdullah piti puheen, jossa hän linjasi vuoden 2007 talousarvion tavoitteena olevan maan pitkän tähtäimen kehityssuunnitelmien tukeminen huomioiden koko laajan maan eri osien tarpeet. Budjetin valmistelun pohjalla on ollut muun muassa kahdeksas viisivuotissuunnitelma vuosille 2005-2010 ja sitä voi pitää peruslinjauksiltaan samankaltaisena kuin vuoden 2006 budjettia. Erityisesti kuningas Abdullah painotti puheessaan koulutuksen kehittämisen tärkeyttä sekä julkisen velan nopeaa lyhentämistä. Vielä muutama vuosi sitten Saudi-Arabian julkinen velka oli yli 100 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maltillisesta taloudenpidosta on ollut merkkinä se, että velan määrä on painettu alle 30 prosenttiin ja sitä on määrä lyhentää edelleen.
Samassa tilaisuudessa Saudi-Arabian valtiovarainministeriö julkaisi arvionsa vuoden 2006 talouskasvusta, joka oli sen mukaan 4,2 prosenttia. Kyseinen luku on jonkin verran alhaisempi kuin useimmat vuoden kuluessa esitetyt arviot. Vuoden 2005 talouskasvu oli noin 6,5 prosenttia. Näitä kasvulukuja on edelleen pidettävä tuntuvina, koska inflaatio on talouden kasvusta huolimatta pysynyt kurissa. Kasvuluvuista on kuitenkin myös nähtävissä, ettei öljy- ja petrokemianteollisuuden ulkopuolisen teollisuuden kehitys ole ollut toivottua. Saudi-Arabian talouden kasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2007 viiden prosentin tuntumassa. Kasvun moottoreita ovat edelleen korkea öljyn hinta sekä julkinen kulutus. Ekonomistien mukaan Saudi-Arabian talouden uhkakuvat liittyvät tulevina vuosina lähinnä alueen poliittisiin epävarmuustekijöihin, muuten talouden perusta on rakenteellisista ongelmista huolimatta korkean öljyn hinnan ansiosta vakaa.
Budjetin pohjan tukevuutta kuvaa se, että sen laskennallisena perustana on käytetty noin 35 dollarin öljyn tynnyrihintaa. Vuoden 2006 öljyn keskihinta on ollut hiukan yli 60 dollaria ja vuonna 2007 keskihinnan on arvioitu olevan noin 55 dollaria.
Budjetin rakenne
Saudi-Arabian talousarvion loppusummasta suurin siivu, 25 prosenttia, on varattu edellisen vuoden tapaan koulutukseen. Tavoitteena on perustaa ja varustaa 2000 uutta koulua, 33 teknistä opistoa ja instituuttia sekä neljä uutta yliopistoa. Luvut heijastavat koulutukseen panostamisen lisäksi Saudi-Arabian väestön nuorta ikärakennetta. Maan koululaitoksen kehittämisestä käydään jatkuvaa keskustelua, mutta kasvavasta rahallisesta panostuksesta huolimatta kriitikot eivät ole tyytyväisiä koulutuksen sisältöön. Erityisenä ongelmana on edelleen (konservatiivisen) uskonnon opetuksen vahva asema. Suomalaista osaamista, jolla voisi olla kaupallista kysyntää, on opetussektorilla monipuolisesti suunnittelusta tarpeistoon. Myös tutkimuksen ja tuotekehittelyn asemaa on ensi vuoden budjetissa pyritty kasvattamaan. Sen ilmoitetaan olevan 2,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Toinen painopiste vuoden 2007 budjetissa on terveydenhuollon ja sosiaalisen kehityksen sektori, jolle on allokoitu prosentuaalisesti hiukan edellistä vuotta enemmän eli noin 10 prosenttia budjetin loppusummasta. Suunnitteilla on 380 terveyskeskuksen ja 13 sairaalan perustaminen sekä useiden olemassa olevien sairaaloiden varustetason parantaminen ja uudistaminen. Myös tällä sektorilla suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja kilpailukykyisiä tuotteita.
Muita budjetin keskeisiä painotuksia ovat erilaiset infrastruktuurin kehittämiseen tähtäävät hankkeet. Tämä näkyy muun muassa panostuksina vesihuollon parantamiseen ja liikenneyhteyksien kehittämiseen. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa erilaiset vesiprojektit, viemäröinnin kehittäminen ja suolanpoistanta merivedestä. Tarkoituksena on myös investoida teihin, lentokenttiin, satamiin ja rautateihin. Eri yhteyksissä on korostettu tehokkaamman yhteistyön tarvetta julkisen ja yksityisen sektorin välillä erityisesti infrastruktuurihankkeissa. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista useilla Saudi-Arabian infrastruktuurihankkeisiin liittyvillä aloilla.
Jälleen kerran huomion arvoista on, että peräti 45 prosenttia budjetin loppusummasta on määrittelemättömiä niin sanottuja "muita sektoreita". Nämä koostuvat Saudien kuningashuoneen sekä armeijan ja eri turvallisuusviranomaisten menoista. Kyseisen, valtion budjetissa määrittelemättömän, sektorin ohessa edellä mainituilla tahoilla on myös tuntuvia tuloja ja varantoja, jotka eivät näy osana budjettia.
Nyt julkaistun budjetin julkisten osien ulkopuolella on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Saudi-Arabiassa tehdään tuntuvia panostuksia puolustuksen, sisäisen turvallisuuden ja rajavalvonnan kehittämiseen. Alueen epävakaa poliittinen tilanne asettaa kasvavia paineita näiden sektoreiden hankintojen lisäämiselle. Myös puolustusväline- ja turvallisuussektorilla on suomalaista osaamista, jolle Saudi-Arabiassa on kysyntää.
Saudi-Arabian ensimmäinen vuosi WTO:n jäsenenä
Saudi-Arabian WTO-jäsenyyden vahvisti joulukuussa 2005 Hong Kongin ministerikokous yli vuosikymmenen jatkuneiden jäsenyysneuvotteluiden jälkeen. WTO-jäsenyyteen liittyvän lainsäädännön valmistelua on kuluneen vuoden ajan jatkettu. Lainsäädännön valmistelun koordinoinnista muiden ministeriöiden suuntaan vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. WTO-jäsenyyttä pidetään tärkeänä askeleena maan talouden uudistamisessa, mutta kuluneen vuoden aikana on myös kouriin tuntuvasti huomattu, kuinka vaikeaa ja hidasta vanhanaikaisen ja osin vastahakoisen byrokratian uudistaminen on.
WTO-jäsenyyden odotetaan lisäävän erityisesti maahan tehtävien ulkomaisten investointien määrää. Tämän kehityksen seuranta vaatii pidempää aikaväliä kuin yhtä vuotta, mutta ainakin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa Saudi-Arabian kiinnostavuus investointikohteena kohosi tuntuvasti WTO-jäsenyyden myötä ja suorien ulkomaisten investointien arvioidaan olevan nousussa. Suurimmat ulkomaiset investoijat Saudi-Arabiaan tulevat Yhdysvalloista, AEL:stä, Iso-Britanniasta, Intiasta ja Japanista.
Erityisesti Saudi-Arabian petrokemian teollisuus näyttäisi hyötyneen WTO-jäsenyydestä. Sen vientiluvut ovat kasvaneet ja kuluneen vuoden aikana on muodostettu useita yhteistyöyrityksiä saudi- ja ulkomaisten petrokemian yritysten välille. Vakuutus-, pankki ja muiden finanssipalveluiden alueella kiristynyt ulkomainen kilpailu on kasvattanut sauditoimijoiden paineita rationalisoida toimintojaan. Ennen jäsenyyden toteutumista pelättiin, että muun muassa maatalous ja muut kotimaisten markkinoiden varassa toimivat tuotannonalat kärsisivät WTO-jäsenyydestä. Toistaiseksi ainakin julkisessa keskustelussa on arvioitu, etteivät kielteiset vaikutukset ole olleet pelätyn suuruisia.
Pitkään kestäneet EU:n ja GCC:n väliset vapaakauppasopimusneuvottelut jatkuvat vuoden 2007 alussa. Kumpikin osapuoli on esittänyt tavoitteenaan, että neuvottelut saataisiin mahdollisimman pikaisesti päätökseen. GCC-maat ovat aloittaneet vapaakauppasopimusneuvotteluja useiden Aasian maiden kanssa. Niiden tavoittelemat sopimukset eivät kuitenkaan pääosin ole yhtä kunnianhimoisia kuin EU:n ja GCC:n välinen vapaakauppasopimus olisi. Erityisesti Japanille EU:n ja GCC:n välinen vapaakauppasopimus olisi merkittävä referenssi sen neuvotteleman sopimuksen kannalta.
Suomen suurlähetystö, Riad