Sambian talous vahvistuu

Sambian talous on vahvistunut erityisesti kaivannaisten ja mineraalien korkeiden maailmanmarkkinahintojen ja vahvan kysynnän vuoksi. Kasvu on kuitenkin keskittynyt köyhyysvaikutuksiltaan pienille aloille ja alueille, ja köyhyyden haaste on edelleen merkittävä.

Sambian talouden kehitysnäkymät ovat myönteiset kuparin korkean hinnan ja vahvan kysynnän vuoksi. Maa on palannut talouskriisiä edeltävään tasoon talouden kasvussa ja ulkomaankaupassa. Vuoden 2010 talouskasvu oli 7,6 prosenttia BKT:stä. Investointeja odotetaan erityisesti kaivostoimintaan, mutta myös rakennusteollisuuteen ja tietoliikenteen kehittämiseen.

Viimeaikaiset öljyn ja ruuan hinnan nousut ja näiden vaikutukset voivat kuitenkin olla luonteeltaan vakavampia kuin vuosien 2007–2008 kriisit, mikä luo epävarmuutta talousnäkymiin.  

Katodikuparia odottamassa toimitusta Sambiasta maailmalle. Kuva: mm-j / Flickr.comKatodikuparia odottamassa toimitusta Sambiasta maailmalle. Maan nykyinen talouskasvu perustuu pitkälti kuparin korkeaan hintaan ja kasvaneeseen kysyntään. Kuva: mm-j / Flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), cc 2.0(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Vuoden 2011 maissisadon odotetaan olevan hyvä. Valtion harjoittama maissin hinnoittelu-, osto- ja myyntipolitiikka ovat kuitenkin taloudelle erittäin kalliita ja kaipaavat pikaisia, mutta poliittisesti hankalasti toteutettavia uudistuksia. Inflaatio on vahvistunut erityisesti öljyn hinnan nousun takia. Vuonna 2011 inflaatio pyritään pitämään seitsemässä prosentissa.

Sambian valtiontulojen arvioidaan nousseen noin yhdellä prosentilla kaivosteollisuuden verotuksen uudistusten seurauksena. Lisätuloilla rahoitetaan muun muassa vuoden 2011 maissinostoa, vaalien järjestämistä ja kotimaisia velkarästejä. Kaivosteollisuuden verotusta tulisi kuitenkin edelleen kehittää. Vuoden 2010 kaivostulot olivat ainoastaan kaksi prosenttia BKT:sta.

Sambiassa on tapahtunut myönteistä kehitystä EITI-aloitteeseen (Extractive Industries Transparency Initiative) liittymiseksi, minkä uskotaan tuovan lisää avoimuutta kaivosteollisuuden toimintaan maassa. 

Keskeisimpiä talouden haasteita ovat inflaation hillitseminen, laadukkaan investointitoiminnan ja luotonoton varmistaminen infrastruktuurin kehittämiseen, oman varainkeruun vahvistaminen ja rahoitussektorin kehittäminen.

Palkkakuluja tulisi hillitä ja julkisen hallinnon reformeissa edetä. Menoja tulisi suunnata tehokkaammin sosiaalisektoreille ja infrastruktuurin kehittämiseen.

Sambialla ei tällä hetkellä ole merkittävää velkataakkaa, ja hyvän makrotalouden tilan vuoksi markkinahintaisen lainan otto on mahdollista. Huolena on kuitenkin hallituksen kyky strategiseen velanottoon ja -hoitoon. Sambia sai vuoden 2011 alussa myönteisen kansainvälisen luottoluokituksen (Fitch Ratings ja Standard & Poor’s, luokka B), ja suunnitelmissa on maan ensimmäisen valtion obligaation liikkeelle laskeminen vuoden 2011 lopussa energiantuotannon ja infrastruktuurin rahoittamiseen vuonna 2012. 

Pankkisektorin likviditeettiä pidetään hyvänä. Myös yksityissektorin luotonanto on vahvistunut vuoden aikana noin 14 prosenttia, ja ulkomaantuonti on talouskriisiä edeltävällä tasolla.

Köyhyys on Sambiassa kuitenkin edelleen huomattavaa, eikä talouskasvua pidetä riittävänä muun muassa vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Kasvu on keskittynyt köyhyysvaikutuksiltaan alhaisille aloille ja alueille. 

kauppa