Saksan työmarkkinat – tilastot ja hallituksen linjaukset

Saksan työllisyysluvut ovat vahvoja ja työllisyysaste ennätyslukemissa. Työssäkäyvistä noin 40 % tekee osa-aikatyötä, naisten kohdalla vajaat 50 %. Matalien palkkojen avulla on pystytty kasvattamaan työllisyyttä heikon osaamistason omaavien työläisten keskuudessa.

Saksan työttömyysaste toukokuussa 2018 oli 5.1 % ja marginaalisesti työllistettyjen määräkin on laskussa. Työmarkkinoilla on kuitenkin havaittavissa epätasapaino. Saksassa on vajaat 831 000 pitkäaikaistyötöntä vaikka maassa on työvoimapula, mikä jarruttaa yritysten investointeja. Saksan keskisuurille yrityksille ammattitaitoisen työvoiman puute maksaa 65 miljardia euroa vuodessa.

Hallitus lisää sääntelyä työmarkkinoilla. Hallitusohjelman työmarkkinapoliittiset linjaukset nähdään kompromissina työnantajien joustavuusvaatimusten ja työntekijöiden turvallisuustarpeiden välillä. Esimerkiksi yritysmaailman vaatimat uudistukset työaikoihin puuttuvat hallitusohjelmasta.   

Saksan työllisyyslukemat – syyt ja seuraukset

Työllisyysluvut ennätyslukemissa, ammattitaitoisen työvoiman kysyntä kasvaa

Saksassa on enemmän ansiotyössä käyviä kuin koskaan aikaisemmin, vuonna 2017 keskimäärin 44.3 miljoonaa. Maassa on myös työvoimapula, joka jarruttaa yritysten investointeja. Noin 60 % Saksan perhe- ja keskisuurista yrityksistä näkevät ammattitaitoisen työvoiman puutteen liiketoimintansa suurimpana kasvuesteenä. Tämä puute maksaa keskisuurille yrityksille arvioidusti 65 miljardia euroa vuodessa, noin 2 % Saksan bruttokansantuotteesta. Saksan työvoimasta puuttuu ennätykselliset 324 800 MINT-osaajaa (Mathematik, Informatik, Naturwissenschaften und Technik). Ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen vaikuttaa myös ansiotyössä käyvien keski-iän nousu. Se on reilut 43 vuotta sekä naisten että miesten osalta, mitä voi verrata vuoteen 1991, jolloin lukema oli vajaat 39 vuotta.

Osa-aikatyö ja isot palkkaerot ovat osa työmarkkinoiden joustavuutta

Entisen liittokansleri Gerhard Schröderin (SPD) hallituksen toteuttama uudistuspaketti Agenda 2010, ja Hartz-lait osana siitä, liberalisoivat Saksan työlainsäädäntöä ja aktivoivat maan työmarkkinapolitiikkaa. Raskaaseen teollisuuteen pohjautuvat työmarkkinat ovat välttäneet joukkotyöttömyyden, kun työpaikat ovat siirtyneet teollisuudesta (18.5 %) palvelusektorille (75 %). Osasyy tähän on osa-aikatyötä tekevien määrä, joka on jopa 40 % työssäkäyvistä. Toinen syy ovat kasvaneet palkkaerot. Matalien palkkojen avulla on pystytty lisäämään työllisyyttä heikon osaamistason omaavien työläisten keskuudessa. Tämän seurauksena yhteensä 3.3 miljoonaa työntekijää Saksassa teki vuonna 2017 enemmän kuin yhtä työtä. Eritoten naiset, ulkomaalaiset sekä nuoret yhdistävät päätoimi- sekä sivutyön esimerkiksi paremman kokonaispalkan vuoksi.

Maanlaajuinen minimipalkka

Saksan maalaajuinen minimipalkka vuonna 2018 on 8,84 euroa/tunti, mutta voi olla korkeampi riippuen toimialan sopimuksesta. Palkkaehdoista sovitaan kuitenkin yleensä ammattiyhdistysten ja työnantajaliittojen kesken. Kehyssopimukset luovat isot raamit ja ovat voimassa muutaman vuoden. Saksassa luodaan tavanomaisesti työehdot kokonaisille ammatinaloille (Flächentarifvertrag), esimerkiksi kemia- ja metalliteollisuudelle. Nämä sopimukset voivat olla voimassa tietyssä osavaltiossa tai niiden vyöhykkeissä. Poikkeuksena ovat valtakunnalliset neuvottelut esimerkiksi valtionhallinnon (Spitzenrunde) työehdoista. Samalla neuvottelut tietyn yrityksen ja asianomaisen ammattiyhdistyksen välillä (Haustarifvertrag) yleistyvät, tuoden pieniä yrityskohtaisia muokkauksia ammatinalaisiin sopimuksiin. Esimerkiksi BMW ja Lufthansa ovat solmineet tällaisia sopimuksia työehdoista.

Osa-aikatyö syy naisten korkeaan työllisyysasteeseen

Naisten työllisyysaste oli EU:n toiseksi korkein vuonna 2016; peräti 74.5 % 20–64 vuotiaista naisista olivat työssäkäyviä. Tämä on kuitenkin alle miesten vastaavan lukeman, 82.7 %. Nämä luvut eivät silti kerro koko kuvaa työn jakautumisesta. Naisista vajaat 50 % tekevät osa-aikatyötä, kun miesten vastaava lukema on 10 %.

Työttömyysaste on laskussa, pitkäaikaistyöttömien määrä korkea

Toukokuussa 2018 työttömyysaste Saksassa oli alhainen 5.1 %. Lännen työttömyysaste 4.7 % on hieman alhaisempi kuin idän 6.8 %. Vastoin kriitikoiden uskomuksia myös marginaalisesti työllistyneiden määrä (Ein-Euro-Jobber, huonosti maksetut tai väliaikaiset työt) on laskussa, tämänhetkinen lukema on reilut 5 miljoonaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä, vajaat 831 000, on laskussa mutta pysyy korkeana.

Työttömyysprosentit ovat erityisen korkeat turvapaikanhakijoiden kohdalla 

Vuoden 2017 keskivaiheilla yhteensä 3.5 miljoonaa ulkomaalaista teki töitä Saksassa, mikä on 11 % enemmän kuin vuonna 2016. Yleisimpien turvapaikanhakijoiden lähtömaiden (Afganistan, Eritrea, Irak, Iran, Nigeria, Pakistan, Somalia ja Syyria) kansalaisten kohdalla työttömyysprosentti oli keskimäärin kuitenkin jopa 43 %, syyrialaisten kohdalla 56 %. Keskimäärin noin 59 % heistä saa Hartz IV-tukea, syyrialaisten kohdalla jopa 83,5 %. Viimeisimpien lukujen mukaan noin neljäsosa vuonna 2015 pakolaisina Saksaan tulleilla on työ. Kolmasosa näistä tekee pätkätyötä.

Hallitusohjelma lisää sääntelyä työmarkkinoilla – joustavuudesta puutetta

Hallituksen tavoitteena on täystyöllisyys

Täystyöllisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kansantaloudessa avoinna olevien työnpaikkojen määrä täsmää työnpaikkaa etsivien kanssa. Työmarkkinoilla odotetaan olevan niin sanottua lyhtyaikaista kitkatyöttömyyttä, mikä ilmenee työsuhteesta toiseen siirtyvien työntekijöiden odotusajan takia. Täystyöllisyyden tavoittamisella tarkoitetaankin yleensä 2-3 % työttömyysrajaa. Talousministeri Peter Altmaierin (CDU) mukaan täystyöllisyyden saavuttaminen vaatisi vuosittain vähintään 500 000 uuden työpaikan luomista.

Hallituksen pyrkimyksenä on myös pureutua pitkäaikaistyöttömyyteen ja luoda uusi instrumentti nimeltä „Teilhabe am Arbeitsmarkt für alle“, jolla tavoitellaan 150 000 ihmisen osallistumista työmarkkinoille. Suunniteltu rahoitus on neljä miljardia euroa vuosina 2018–2021. Tämän lisäksi konkreettinen aloite on työttömyysvakuutusmaksujen lasku 0,3 %.

Työnantajan oikeus määräaikaiseen sopimukseen tiukennetaan

Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen sopimus voi olla enintään 1,5 vuotta aikaisemman kahden vuoden sijaan. Määräaikaisten sopimusten rajaton ketjuttaminen poistetaan. Yrityksissä, joissa on enemmän kuin 75 työntekijää, saa olla enintään 2.5 % henkilöstöstä palkattuna määräaikaisilla sopimuksilla ilman perusteltua syytä.

Työntekijälle luodaan paremmat edellytykset määräaikaiseen osa-aikatyöhön

Hallitus on esittänyt lakiluonnoksen, jonka mukaan kokopäivätyöntekijät saavat siirtyä väliaikaistyöhön 1-5 vuodeksi ennen paluuta kokopäivätyöhön. Oikeus kattaa ne yritykset, joissa on vähintään 45 työntekijää, ja ainoastaan yli 200 työntekijän yrityksissä ilman minkäänlaisia rajoituksia. SPD oli edellyttänyt tätä perheen ja työn paremman yhteensovittamisen mahdollistamiseksi. Työnantajan osalta tämä voi nostaa byrokratian määrää ja määräaikaissopimusten kysynnän, koska määräaikaiset osa-aikatyöläiset pitää paikata.

Saksan työlaki on myös suotuisa työntekijöille irtisanomisaikojen suhteen. Työntekijän irtisanomisaika on neljä viikkoa, jos ei työehto- tai työsopimuksessa mainita muuta. Työnantajan irtisanomisaika voi olla paljon pidempi koska se nousee työntekijän työsuhteen keston mukaan. Esimerkiksi pidemmissä työsuhteissa työnantajan irtisanomisaika kaksi vuotta työsuhteessa olleelle työntekijälle on kuukausi, viisi vuotta olleelle kaksi kuukautta ja niin edelleen. Saksan lainsäädännössä löytyy toki myös paljon poikkeuksia, esimerkiksi koeajan (korkeintaan kuusi kuukautta) irtisanomisaika on kaksi viikkoa sekä työnantajalle että työntekijälle.

Työpaikkaneuvostojen perustamista aiotaan helpottaa

Saksan työlaissa taataan viiden henkilön tai sitä suuremmalle yksityisyritykselle oikeus perustaa työpaikkaneuvosto (Betriebsrat). Sillä on tieto-oikeus koskien henkilöstö- ja organisaatiomuutoksia ja se osallistuu päätöksentekoon työaika- ja palkkakysymyksissä. Työpaikkaneuvostot tekevät tiiviisti yhteistyötä ammattiyhdistysten kanssa ja ne edustavat noin 40 % Saksan työntekijöistä yksityisyrityksissä.

Yritysmaailma vaatii uudistuksia työaikojen joustavuuteen

Hallitus ei mainitse konkreettisista muutoksista hallitusohjelmassaan. Työaikalaki alleviivaa kolme linjausta työntekijöiden työtaakasta:

1) Työntekijät eivät saa tehdä enemmän töitä kuin 48 tuntia viikossa 6 päivän aikana.

2) Työpäivä saa olla korkeintaan 8 tuntia pitkä.

3) Työpäivän lopun ja seuraavan alun välissä pitää olla vähintään 11 tunnin lepoaika.

Yritysmaailma on ehdottanut 8 tunnin työpäivän poistamista, mutta maksimaalisen 48 tunnin työviikon pitämistä. Tämän lisäksi lepoaika työpäivien välissä on vähennettävä kahdella tunnilla 9 tuntiin.