Saksan tekoälystrategia

Saksan tekoälystrategia

Saksan liittohallitus julkisti ensimmäisen tekoälystrategiansa marraskuun puolivälissä. Strategian tavoite on varmistaa Saksan ja Euroopan tuleva kilpailukyky. Tutkimuksen ja talouden välinen yhteistyö nähdään haasteena alan kehittämisessä. Saksalta edellytetään muutosta kohti innovaatioystävällisempää ympäristöä, jotta johtoasema tekoälyssä saavutetaan. Saksan yhtenä merkittävänä markkinaetuna nähdään sen vahvat pk-yritykset, jotka täytyy saada mukaan tekoälytalkoisiin.

Henkilökohtaisten tietojen keräämiseen suhtaudutaan hyvin sensitiivisesti Saksassa sen historian vuoksi, minkä vuoksi eettiset toimintaperiaatteet ovat etusijalla datankäsittelyssä. Tämä akilleen kantapää voikin toimia juuri markkinaetuna kilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan, jotka suhtautuvat tietosuoja-asetuksiin huomattavasti kevyemmin. Uskotaan, että eettiselle datankäsittelylle on kysyntää etenkin Euroopassa. Saksa tavoittelee itselleen brändiä tekoälyssä, "AI made in Germany".

Saksa julkisti ensimmäisen tekoälystrategiansa

Saksan liittohallitus julkisti ensimmäisen  tekoälystrategiansa marraskuun puolivälissä. Sitä edelsi liittohallituksen heinäkuussa julkistama paperi tekoälystrategian kulmakivistä. Se puolestaan pohjautui vahvasti itsenäisen Stiftung Neue Verantwortung -ajatushautomon laatimaan konseptipaperiin. Liittohallituksen strategian tavoite on varmistaa Saksan ja Euroopan tuleva kilpailukyky. Ensiaskeleena Saksa aikoo sijoittaa 500 miljoonaa euroa kapasiteettiensa kehittämiseen seuraavien vuosien aikana. Vuoteen 2025 mennessä Saksan tavoitteena on sijoittaa 3 miljardia euroa tekoälyyn. Lisäksi Berliinissä ennustetaan, että vipuvaikutuksen myötä yksityinen sektori käyttäisi tekoälyyn ainakin vastaavan summan.

Vaikka Saksassa löytyy jo asiantuntemusta tekoälyteknologian saralla, strategian avulla pyritään syventämään osaamista ja saavuttamaan markkinoiden täysi potentiaali. Strategian on tarkoitus antaa selkeät raamit ja yhdenmukaistaa tekoälyn lähestymistapaa Saksassa.

Saksan hallintoa on ruodittu menneinä vuosina siitä, että sen suunnitelmista puuttuu konkretia, mitä tulee digitalisaation eteenpäin viemiseen. Poliittisella tasolla ollaan sisäistetty asian kiireellisyys ja useita eri valmistelu- ja asiantuntijaelimiä on perustettu asian edistämiseen. Tästä huolimatta asia on tuntunut jäävän puheen tasolle eikä konkreettisia tekoja ole tuntunut seuraavan. Tekoälystrategia eroaa kuitenkin aiemmista suunnitelmista siten, että se sisältää selkeitä työkaluja ja toiminta-alueita sen täytäntöönpanoon.

Tekoälystrategia oli tarkoitus alunperin julkistaa Nürnbergin digitalisaation huippukokouksen yhteydessä 3.–4.12.2018. Kokoukseen osallistui noin 1100 politiikan, talouden, ammattiliittojen, tiedemaailman ja yhteiskunnan korkea-arvoista edustajaa. Vaikka strategian julkistamisessa otettiin varaslähtö, sen sisältöä käsiteltiin myös kokouksen alla pidetyissä puheenvuoroissa ja teemaryhmissä. Etenkin strategian viemistä konkreettiselle tasolle ja tekoälyn hyödyntämistä eri toiminta-alueilla, kuten tuotannossa, lääketieteessä ja liikkuvuudessa, pohdittiin. Myös tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset olivat paljon esille ja miten Saksan ja Euroopan tuleva kilpailukyky voidaan varmistaa.

Kohti innovaatioystävällisempää ympäristöä

 

Strategiapaperissa luvataan sijoittaa enemmän tekoälyyn tiedemaailmassa. Siinä puhutaan vähintään sadan tekoälyyn keskittyvän professuurin lisäämisestä saksalaisissa yliopistoissa. Saksa tavoittelee johtavaa asemaa tekoälyteknologiassa niin tiede- kuin yritysmaailmassa. Tekoälystrategia sai innokkaan vastaanoton Saksan talousmaailmalta. Konsulttiyritys McKinseyn arvion mukaan Saksan BKT:n voi kasvaa tekoälyn myötä 1,3 % vuoteen 2030 mennessä.

Tiedemaailman ja talouden välinen yhteistyö nähdään kuitenkin yhtenä haasteena alan kehittämisessä. Tekoälyn läpilyönti edellyttää Saksalta muutosta kohti innovaatioystävällisempää ympäristöä. Mm. talouden ja tutkimusyhteisön välistä yhteistyötä täytyy tiivistää, byrokratiaa laskea ja lasikuitu- sekä 5G-verkkoa laajentaa. Saksa ei voi tulla tekoälyn johtavaksi maaksi ainoastaan sijoittamalla tutkimukseen, vaan yritysten täytyy soveltaa tieteestä saatuja tuloksia nopealla aikataululla.

Tekoälystrategiassa on huomioitu haaste siirtää uutta teknologiatietämystä yritysmaailmaan. Työkaluja strategian implementoinnissa ovat mm. Saksan talous- ja energiaministeriön luotsaamat pk-sektorin kompetenssikeskukset 4.0. Näiden keskuksien tehtävänä on konsultoida vähintään 1000 yritystä vuodessa siinä, miten nämä voivat parhaiten soveltaa tekoälyä toiminnassaan.

Pk-yritykset nähdään Saksan talouden menestystarinan perustana. Ne ovat tunnettuja asiantuntijuudestaan, jota hiotaan täydellisyyteen asti. Tästä syystä ne ovat monelle luotettavia kauppakumppaneita. Saavuttaakseen tavoitteensa, Saksan täytyy saada sen pk-yritykset mukaan tekoälytalkoisiin.

Datankäsittely sensitiivinen aihe Saksassa

Teknologinen muutos ja sen vaikutukset yhteiskuntaan, niin työelämän kuin tietoturvallisuuden näkökulmasta, ovat viime vuosina puhuttaneet Saksassa. Strategiapaperissa todetaankin, että yhdistävät avainteknologiat, kuten tekoäly, tulevat koskettamaan ennemmin tai myöhemmin kaikkia tieteen, talouden, kulttuurin, median, hallinnon ja arkielämän osa-alueita. Myös liittokansleri Angela Merkelin (CDU) viimeaikaista lausahdusta on siteerattu paljon saksalaisessa mediassa: ”Kaikki, mitä voidaan digitalisoida, tullaan myös digitalisoimaan” – tekoäly on väistämätön askel yhteiskunnalle, ja tämä ollaan sisäistetty Saksassa.

Samaan aikaan, kun tunnistetaan esimerkiksi tekoälyn tuomat mahdollisuudet, Saksassa ollaan varovaisia datankäsittelyn suhteen, joka on sen historian vuoksi arka poliittinen aihe. Henkilökohtaisten tietojen keräämiseen suhtaudutaan hyvin sensitiivisesti, kun taas tekoäly pohjautuu osin juuri siihen, että dataa on riittävästi käytettävissä. Tekoälystrategiassa tasapainoillaan näiden kahden vaatimusten välillä: korkealaatuisen datan käytettävyys strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on varmistettava, mutta samalla huomioitava yksityissuoja, tietoja koskevaa itsemääräämisoikeus sekä muut perusoikeudet.

Tekoälystrategian julkistamisen yhteydessä useat asiantuntijat ovat kommentoineet, että teknologista kehitystä tulisi viedä lähemmäksi saksalaisia kuluttajia, jotta se nähtäisiin luontevampana osana yhteiskunnallista muutosta. Kehitysprosessin tulee olla ymmärrettävä ja sen tuomat mahdollisuudet on tehtävä entistä näkyvimmiksi. Positiivisen mielikuvan luominen teknologisesta kehityksestä ja tekoälystä tulisi olla tavoitteena, ja näyttää miten ne voivat parantaa yhteiskunnan hyvinvointia. Mm. digitaalisen huippukokouksen alla pidetyissä puheenvuoroissa johtavat saksalaispoliitikot ovat pyrkineet korostamaan näitä aspekteja.

Kilpailu tekoälyn markkina-asemasta Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa

Asiantuntijat ovat varoittaneet jo pitkään, että Saksa on selvästi Kiinasta ja Yhdysvalloista jäljessä teknologisessa kehityksessä. Saksa näkee kuitenkin itselleen potentiaalia menestyä näillä markkinoilla ja ottaa kilpailijoitaan kiinni, etenkin Euroopan sisällä.

Kilpailukyvyn varmistamisen ohella strategian tavoite on kehittää tekoälyä yhteiskuntavastuullisesti kuluttajien yksityissuojaa kunnioittaen. Nämä ovat huomattavia markkinaetuja kilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Vaikka Saksan investoimat resurssit tekoälyn kehittämiseen vaikuttavat pieniltä sen isojen kilpailijoiden sijoituksiin verrattuna, Saksalla on mahdollisuus kehittää itselleen etulyöntiasema sen eettisillä datankäsittelyperiaatteillaan, jotka kumpuavat sen demokraattisesta arvojärjestelmästä. Saksa voi luoda itselleen tavaramerkin tekoälystä ”AI made in Germany”.

Tietosuoja-asetukset ovat tiukemmat Euroopassa kuin Kiinassa tai Yhdysvalloissa, ja eurooppalaiset ovat myös tarkempia siitä, mitä tietoja heistä kerätään. Täten eettisellä datankäsittelyllä tekoälynteknologian markkinoilla voisi olla kysyntää kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten palveluntarjoajien rinnalle. Saksalaisilla yrityksillä on vähemmän valtuuksia kerätä ja hyödyntää tietoa asiakkaistaan ja kuluttajien yksityisyyssuojalle annetaan suurta painoarvoa.

Saksa painottaa kilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan Euroopan sisäisen yhteistyön merkitystä. Strategiapaperissa mainitaan aikomukset laajentaa tutkimusverkostoja kansallisten rajojen yli, etenkin Ranska nähdään luontevana kumppanina tekoälyn kehityksessä.