Saksan taloustilanteesta joulukuussa 2020: Saksa mobilisoi taloudellisen voimansa vastatoimena kriisille

Saksan taloustilanteesta joulukuussa 2020: Saksa mobilisoi taloudellisen voimansa vastatoimena kriisille

Saksa meni juuri ennen joululomien alkua uuteen lockdowniin tartuntalukujen kasvaessa edelleen. Saksan talous on selvinnyt vuodesta kuitenkin odotettua paremmin. Tälle vuodelle liittohallitus odottaa 5,5 % laskua, mutta ensi vuoden toiselle neljännekselle odotetaan jo huomattavaa kasvua. Loppuvuoden lockdownin vuoksi Saksan talous mennee kuitenkin vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa taantumaan.

Teollisuus on selvinnyt kevään sulkutilan jälkeen hyvin, eikä syksyn lockdown vaikuttane juurikaan sen tulokseen. Sen sijaan rajoituksista kärsivä palveluala on huolissaan olemassaolostaan.

Saksa on tukenut talouttaan massiivisesti. Kesäkuun 130 miljardin euron suhdannepaketin kaltaista uutta piristusruisketta talousministeri ei lupaa, mutta yrityksiä autetaan selviämään tukipaketeilla pahimman yli. Saksalla on siihen varaa, vaikka uutta velkaa otetaankin tänä vuonna ennätysmäärä.

Työllisyys on kehittynyt kriisistä huolimatta hyvin, pääosin laajan osa-aikatyörahan käytön ansiosta.

”Bitterernst” (erittäin vakava) – näin Saksan liittopresidentti Steinmeier kuvasi Saksan tautitilannetta kolmannen lockdownin alla. Saksa ei onnistunut marras-joulukuun kevyellä lockdownilla saamaan uusia tartuntoja laskuun, vaan Saksassa on raportoitu uusista tautiennätyksistä vielä joulukuussa. Edessä oli väistämätön. Liiton ja osavaltioiden 13.12. päätöksellä Saksa sulkeutuu kolmannen kerran juuri joululomien alla (16.12.2020-10.1.2021). Euroopan suurimman talouden markkinat siten hiljenevät, mutta pysyvät yhä käynnissä mittavilla talouden tukitoimilla.

Edessä vaikea talvi muutamilla sektoreilla, mutta ensi keväänä jo kasvu-uralle

Saksan talous on selvinnyt kuluneesta vuodesta vakavasta ja yhä kärjistyvästä tautitilanteesta huolimatta ennakoitua, ja monia muita suuria EU-maita paremmin. Kevään ensimmäisen sulkutilan seurauksena talous sukelsi ennätysalas (-9,7%), mutta rajoitusten poistuttua pääosin kesäksi, kolmas vuosineljännes antoi jo merkkejä elpymisestä (+8,5 %). Vienti lähti nousuun, teollisuuden tilauskannat kasvoivat, yritysten näkymät tulevaan paranivat ja kasvuennusteet loppuvuodelle nousivat. Toinen, marras-joulukuun kevyt-lockdown otettiin vastaan jo kritiikittömämmin massiivisten tukitoimien ansiosta, joskin liian myöhään tulleena vallitsevaan tilanteeseen nähden. Kolmanteen lockdowniin Saksassa lähdetään sen sijaan väistämättömistä lähtökohdista: muut kuin päivittäistavarakaupat sulkevat ovensa vähintään vajaaksi neljäksi viikoksi, jotta tautiluvut saadaan laskuun ja talous jälleen ensi vuonna kasvu-uralle.

Liittohallituksen syysennusteen mukaan Saksan talous supistuisi tänä vuonna 5,5 %, mutta kasvaisi ensi vuonna 4,4 %. Saksan Bundesbank puolestaan odottaa ensi vuodelle vain kolmen prosentin kasvua, ja vuodelle 2022 4,5 %. Uusimpia sulkutoimia Saksan eri viranomaisten talousennusteissa ei ole vielä huomioitu. Jokaisen lockdown-kuukauden arvioidaan laskevan Saksan BKT:ta prosentilla ja jokaisen lockdown-viikon huventavan BKT:ta 3,5 miljardilla eurolla (vrt. vuoden 2019 BKT oli 3 449 mrd €). Kielin maailmantalouden instituutti arvioi viimeisen vuosineljänneksen päättyvän 0,8 % laskuun, ja tappion sulun vuoksi nousevan 40-50 miljardiin euroon. Joulukuussa alkavan tiukemman lockdownin osuudeksi instituutti laskee kuitenkin vain neljänneksen, sillä ajankohtaan sijoittuu muutoinkin lomakausi.

Tulevasta talvesta ennustetaan kuitenkin uuden sulkutilan vaikeaa etenkin rajoituksista kärsivillä sektoreilla. Uusi yhteiskunnan sulkutila, tartuntalukujen epävarma kehitys, lisääntyvät konkurssit ja heijastukset pankkisektorille, mahdollinen sopimukseton Brexit, lockdownin kesto ja korona-rokotteen saatavuus kaikki luovat epävarmuutta Saksan talouteen. Saksan talouden ennustetaankin painuvan vuoden viimeisellä ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä taantumaan.

Saksan talouden instituutti DIW luonnehtii Saksan talouskehitystä nyt W-skenaariolla, jossa toinen tautiaalto on Saksassakin tuntuva, mutta kotitaloudet ja yritykset ovat toisaalta paremmin varustautuneita tulevaan. Saksan talouden odotetaan lähtevän kasvu-uralle jälleen ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen: koronarokote (alustavasti rokotukset aloitettaisiin Saksassa joulukuun lopulla) luo uskoa tulevaan, kevät saa ihmiset pois sisätiloista ja saksalaisten sulkutilojen aikana kerryttämät säästöt odottavat kuluttamista. Vuoden toisella neljänneksellä saksalaisten säästämisaste kasvoi 20 % ja tälle vuodelle ennustetaan 17 % säästöastetta.

Saksa tukee talouttaan massiivisesti

Saksa on tukenut talouttaan kriisin seurauksena massiivisesti. Liittokansleri Merkel totesi marrasjoulukuun kevyt-lockdownin alla, että pandemian alusta lähtien Saksan tavoitteena on ollut taloudellisten tukitoimien tärkeys - mobilisoida maan taloudellinen voima vastatoimena kriisille. Finanssiministeri Scholz on puolestaan vakuutellut toimien jatkuvan niin kauan, kuin niille on tarvetta. Saksalla on tähän varaa, sillä viime vuosien hyvä taloudenhoito kantaa nyt hedelmää. Saksa on vastannut tänä vuonna yli puolesta EU-komission hyväksymistä valtiotukihakemuksista. Kasvuhakuinen rahoituspolitiikka jatkunee siten myös ensi vuonna.

Tukitoimet maksavat Saksalle paljon ja uuden velan määrä nousee nopeasti, mutta toimia on perusteltu sillä, että kulut massatyöttömyydestä ja konkursseista olisivat tukitoimia suuremmat. Korona-kriisi onkin lisännyt kansalaisten luottamusta liittohallitukseen, ja siten myös hyväksyntää tarvittaville fiskaalisille toimille: Saksan yleisradio ARD:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan 67 % kansalaisista kertoi marraskuussa olevansa tyytyväisiä liittohallituksen työhön, kun se vielä viime vuonna oli 34 %. Liittohallitus hyväksyi joulukuun puolivälissä tämän vuoden budjetin ja ensi vuoden talousarvion. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan 217,8 mrd €, joskin finanssiministeri Scholz on toppuutellut, että kaikkea lopulta käytettäisiin tänä vuonna. Ensi vuoden talousarvio on 10 mrd € vähemmän kuin tänä vuonna, mutta kuitenkin 85 mrd € enemmän kuin vielä syyskuussa laskettiin. Noin kolmannes, 179,8 mrd €, ensi vuoden liiton menoista rahoitetaan velalla. Ensi vuodelle yritystukia on kriisin taltuttamiseksi varattu lähes 40 mrd €. Velkajarruun (max 0,35 % uutta velkaa BKT:sta) on tarkoitus palata jälleen vuonna 2022. Siitä huolimatta Saksa on edelleen vähiten velkaantunut G7-maa.

Alkuvuodesta Saksa allokoi lähes kolmanneksen maan BKT:sta taloudelliseen elpymiseen ml. takuut (1250 mrd €). Valtiota on kuitenkin arvosteltu tukieurojen hitaasta virtaamisesta rajoituksista kärsiville yrityksille. Toisaalta tukimiljardeja on pidetty tärkeänä luottamuksen luojana markkinoilla. Toukokuun lopussa käyttöön otetusta, 50 miljardin euron suuruisesta yritysten hätäapuohjelmasta (Soforthilfe) on joulukuun puoliväliin maksettu lähes 14 miljardia euroa, 600 miljardiin euroon yltävästä talouden vakauttamisrahastosta on tuettu seitsemää tapausta yhteensä 6,5 miljardilla eurolla (mm. TUI, Lufthansa) ja valtion kehityspankki KfW:n lainaa on myönnetty ennätysmäärä, reilu 45 miljardia euroa. Yritysten ensimmäisestä tukiohjelmasta (Überbrückungshilfe I; heinä-elokuu) tukea yritysten kiinteisiin kuluihin on maksettu 1,46 mrd € ja toisesta tukiohjelmasta (Überbrückungshilfe II; syys-joulukuu) reilun 246 miljoonan euron edestä.

Kesäkuun 130 miljardin euron suhdannepaketti ja sen 50 miljardin euron tulevaisuuden investointeihin suuntautunut osuus etsi Saksan historiassa vertaistaan. DIW:n mukaan suhdannepaketti on vakauttanut Saksan taloustilannetta ja vahvistanut kasvua pitemmällä tähtäimellä. Sen ansiosta Saksan BKT:n laskua onnistutaan patoamaan tänä vuonna 1,3 prosenttiyksikköä, ensi vuonna 1,5. Talousministeri Altmaier on todennut, ettei toista kesäkuun kaltaista suhdannepakettia ole kuitenkaan enää luvassa. EU:n elpymis- ja vakauttamisvälineen varoilla on aikanaan tarkoitus rahoittaa nimenomaan suhdannepaketin toimia.

Marras-joulukuun kevyt-lockdownin aikana Saksa tuki rajoituksista kärsiviä yrityksiä (käytännössä hotelli- ja ravintola-ala) liikevaihtoon perustuvalla korvauksella (ns. Novemberhilfe): yrityksille korvataan 75 % niiden viime vuoden vastaavasta liikevaihdosta. Tukieuroja on arvioitu tarvittavan 30 miljardia, sillä kuukaudet ovat monelle vuoden parasta tilikautta. Tukimuoto on saanut Saksassa myös paljon kritiikkiä sen avokätisyydestä. Saksan talouden instituutti IW on arvioinut Saksan maksavan nyt liikaa joka kolmannen euron, eli yhteensä 10 mrd €, sillä osa yritysten kuluista jää pois niiden ollessa suljettuina. Näin etenkin ravintola- ja tapahtuma-alalla. Bundesbankin mukaan näillä aloilla keskimäärin puolet kuluista on muuttuvia. Keskusteluun on noussut syksyn aikana myös osavaltioiden osallistuminen kuluihin – nyt liitto on kattanut yritystuet pääosin yksin. Marraskuun tukipaketti on saatu käyttöön hitaasti, lähinnä teknisten ongelmien vuoksi. Hakemuksia on ollut mahdollista jättää vasta marraskuun lopusta lähtien. Joulukuun puoliväliin mennessä hakemuksia oli jätetty 194 000 reilun kolmen miljardin euron edestä. 76 % niistä oli jo maksettu tai maksatuksessa. Jo maksettujen tukien määrä ylsi 570 miljoonaan euroon. Maksatusten uskotaan jatkuvan tammikuun puolelle ennakkomaksujen hitaan virtauksen johdosta.

Marras-joulukuun liikevaihtoon perustuva tuki jatkuu joulukuun loppuun saakka uudesta lockdownista riippumatta niille yrityksille, joille se marraskuun sulkutilan perusteella oikeutettiin. Joulukuun uuden tiukemman lockdownin tukimuodoksi otetaan päivitetty, yritysten kiinteisiin kuluihin perustuva yritystukiohjelma III (Überbrückungshilfe III), jota laajennetaan sekä kasvatetaan aiempaan nähden. Se kattaa rajoituksista kärsivien yritysten kiinteitä kuluja 40%-90% aiheutuneesta haitasta riippuen, kuitenkin korkeintaan 500 000 euroon saakka kuukaudessa. Tuki on tarkoitus ulottaa aina kesäkuun 2021 loppuun saakka. Kuluiksi liittovaltiolle arvioidaan reilut 11 mrd € kuukaudessa. Kielin maailmantalouden tutkimusinstituutti on arvostellut tukia niiden epätarkoituksenmukaisuudesta. Instituutti on suositellut ennemminkin yritystulokseen perustuvaa korvausohjelmaa.

Heinäkuussa käyttöön otettu ALV-kannan alennus (19%->16%; 7%->5%) päättyy vuoden lopulla, eikä finanssiministeri Scholz ole luvannut sille jatkoa. IW:n arvioiden mukaan alennuksella on ollut kulutusta vauhdittava rooli. Kolmannen neljänneksen merkittävä kasvuhyppy johtui pääosin korkeammasta kulutuksesta, alv-kannan alennuksella on ollut sitä stimuloiva vaikutus. Alennus on otettu käyttöön Saksan taloudessa kuitenkin vaihtelevasti: ifo-instituutin laskelmien mukaan ruokakaupat ovat ottaneet sen käyttöön lähes täysimääräisesti, sen sijaan palveluissa vain noin kolmanneksessa. Saksan talousviisaat ovat arvostelleet kalliin toimenpiteen (20 mrd €) mielekkyyttä: alennuksen vaikutukset suhdanteeseen ovat rajalliset, matalan tulotason kotitaloudet hyötyvät siitä vain vähän ja alennuksen määräaikaisuus voi vastaavasti padota tulevaa talouskasvua, kun tuotteet muuttuvat jälleen kalliimmiksi.

Saksassa on raportoitu tänä vuonna viime vuosia huomattavasti vähemmän konkursseja. Tämän arvioidaan johtuvan etenkin yritysten maksukyvyttömyysilmoitusvelvollisuuden siirtämisestä, alkuperäisestä syksystä vuoden 2020 loppuun, valtion mittavista taloudellisista tuista yrityksille sekä osa-aikatyörahan laajasta käytöstä. Luottotietoyhtiö Creditreformin arvioiden mukaan konkurssit laskisivat tänä vuonna reilut 13 % viime vuoteen verrattuna, 16 300 tapaukseen. Perinteisesti 8/10 konkurssiin joutuneesta yrityksestä on ollut alle viiden hengen yrityksiä; nyt kuitenkin suuryritysten konkurssit ovat lisääntyneet – yli 50 miljoonan euron liikevaihdon omaavien yritysten jopa kaksinkertaistunut (180 tapausta). Sen myötä myös konkurssien työttömyysvaikutukset ovat kasvaneet (tänä vuonna arviolta 332 000).

Eri tukimuotojen päättyessä ensi vuonna Saksassa odotetaankin suurempaa konkurssiaaltoa (noin 24 000). Saksan finanssialan valvontaviranomainen odottaa myös suurta kuormaa rahoitusinstituuteille: luottojen erääntyminen näkyy pankkien taseissa ennen pitkää. Bundesbank on varoittanut nykytoimien johtavan zombi-yritysten määrän kasvuun.

Teollisuudella ja viennillä meni syksyn sulkutiloista huolimatta hyvin – palvelualat kärsivät

Saksan talous on selvinnyt syksyn sulkutiloista kevään sulkua paremmin. Keväällä kauppaa haittasivat suljetut rajat, vienti tyrehtyi, kun myös kauppakumppanit painivat koronakriisin kanssa, hankintaketjut häiriintyivät ja kotimaan kulutus hiipui rajoitusten seurauksena. Nyt rajat ovat kuitenkin pysyneet avoinna: jos keväällä rekkaliikenne laski 15 %, se on syksyn kevyt-lockdownin aikana kasvanut. Saksan suurimman kauppakumppanin, Kiinan talous on elpynyt muita kauppakumppaneita nopeammin, mikä on vauhdittanut vientiä (lokakuussa vienti Kiinaan +0,3 %) ja teollisuustuotantoa. Teollisuudella menee nyt paremmin kuin keväällä osattiin odottaa. Teollisuuden tilauskirjat ovat täyttyneet jo kuudetta kuukautta peräkkäin ja olivat lokakuussa koronaa edeltävää tasoa korkeammalla. Tilaukset tulivat kesällä vielä pääosin kotimaasta, mutta nyt enenevässä määrin ulkomailta.

Kevään tuotantopysähdykset ja maailmanlaajuisen kysynnän heikkeneminen ovat heikentäneet Saksan autoteollisuuden näkymiä tänä vuonna. Vaikka sähkö- ja hybridiautojen kysyntä on kolminkertaistunut, henkilöautoja myytäneen tänä vuonna lähes 700 000 vähemmän (-23 %) viime vuoteen verrattuna. Syyskuun lopussa alalla työskenteli (noin 800 000 hlö) 30 000 henkeä vähemmän viime vuoteen verrattuna. Ala elpyi hienoisesti vuoden toisella puoliskolla, mutta marraskuun uusrekisteröinnit näyttivät jälleen miinusta (-3%). Yritysostot vähenivät etenkin marraskuussa, mutta vastaavasti yksityishenkilöiden kiinnostus sähköautoja kohtaan kasvoi ostobonusten ja voimassa olevan ALV-alennuksen ansiosta. Alan etujärjestön mukaan 20 % uusista myydyistä henkilöautoista oli marraskuussa sähköisiä, marraskuussa kasvua oli 442 % (59 610), siten edellisvuoden vastaavaan jaksoon kysyntä on viisinkertaistunut.

Koronakriisi on sen sijaan kurittanut etenkin palvelu-, ravintola-, majoitus-, matkailu- ja tapahtuma-alaa. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana matkustajamäärät Saksan lentokentillä laskivat 71 %, liikenne 73 %: elokuussa nähtiin kesälomamatkustuksen vuoksi hienoista kasvua mutta liiton ja osavaltioiden syyskuinen päätös ottaa käyttöön testaus lentokentille, luvut ovat olleet jälleen laskusuuntaiset. Alan työvoimasta 60-70% on tällä hetkellä osa-aikatyössä, alan hitaan toipumisen näkökulmasta joka viidettä työpaikkaa alalla uhkaa irtisanominen. Valtio on tukenut matkailualaa viime kuukausina miljardeilla. Matkailualan yritys TUI sai liittohallitukselta joulukuussa kolmannen miljardiluokan tukipaketin, yhtiö onkin ilmoittanut tekevänsä tänä vuonna reilun kolmen miljardin euron tappion. Lentoyhtiö Lufthansa sai oman pakettinsa kesällä. Se on kuitenkin jälleen ilmoittanut vähentävänsä 29 000 työpaikkaa vuoden loppuun mennessä, näistä 10 000 Saksassa. Yhtiö ilmoitti jo syksyllä tälle vuodelle reilun viiden miljardin euron tappoista.

Ravintola- ja hotellialan etujärjestö DEHOGA totesi jäsenkyselynsä perusteella marraskuussa reilun 70 % jäsenistään kokevansa olemassaolonsa uhatuksi ja joka kuudetta alan yritystä uhkaavan konkurssin marraskuusta lähtien. Pääosa vastaajista, 78 %, kuitenkin piti marraskuun tukipakettia riittävänä sulkutilasta selviämiseksi.

Kevään lockdownissa Saksan vähittäiskaupan liikevaihto laski 60%, syksyn lockdownissa lasku on jatkunut (-40%), mutta vähäisempänä. Kaupan alan liitto HDE arvioi marraskuun liikevaihdon laskeneen kevyt-lockdownin vuoksi 32-42%, alasta riippuen ja joulukuun liikevaihdon laskevan 60%. Ala on vaatinut ravintola-alan kaltaista liikevaihtoon perustuvaa tukea ja todennut sulun vaarantavan alalla 250 000 työpaikkaa. Laajemmin keskusteluun on tuotu ydinkeskustojen kuihtuminen koronakriisin seurauksena. Samalla kun perinteisten tavaratalojen liikevaihto laski vuoden toisella neljänneksellä viime vuoteen verrattuna reilut 20 %, online-kauppa kasvoi lähes 23 %. Saksalaisen logistiikka-alan yhtiön DHL:n mukaan Saksan pakettitoimitusten määrät olivat jo pääsiäisenä joulua edeltävän ajan tasolla. Alan etujärjestön, BITKOM:n tutkimuksen mukaan 83 % saksalaisista tekee ostoksia netistä.

Työllisyysluvut parantuneet kriisistä huolimatta

Saksan työmarkkinat säilyivät myös vuoden toisella puoliskolla talouden valopilkkuna: työttömyys ei laskenut vielä marraskuun osittaisen lockdownin seurauksena, vaan työllisyys jopa parantui. Työttömiä ilmoitettiin marraskuussa reilut 60 000 henkeä vähemmän edelliskuuhun nähden, yhteensä 2,69 miljoonaa (5,9 %), vaikka Saksa jääkin edelleen työllisyysluvuissa edellisvuoden vastaavaa reilut puoli miljoona työllistä matalammalle tasolle. Pääsyynä hyvään työllisyystilanteeseen oli osa-aikatyörahan laaja käyttö. DIW:n mukaan sillä on onnistuttu säästämään kaksi miljoonaa työpaikkaa kriisin aikana. Osa-aikatyörahan saajien osalta on tultu alaspäin huhtikuun huipusta (6 milj.), mutta marraskuun lockdownin vuoksi pitkään laskussa ollut määrä on jälleen kasvanut (+ 537 000; syyskuussa 2,22 milj). Poliitikot ovat perustelleet suhteellisen kallista osa-aikatyörahan käyttöä (noin 20 mrd € tälle vuodelle; vrt. viime vuonna 131 milj. €) yritysten työvoiman turvaamisella myös jatkossa.