Saksan talousnäkymistä syyskuussa 2006
Saksan talous kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä nopeammin kuin viiteen vuoteen: BKT:n kasvuksi mitattiin 0,9 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvuksi mitattiin 0,7 prosenttia. Jos talouskehitys jatkuu näin hyvänä, uskotaan kuluvan vuoden kokonaiskasvun kipuavan vähintään kahteen prosenttiin.
Saksa saanee budjettivajeensa tänä vuonna Maastricht-kuntoon ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002. Budjettivajeen uskotaan jäävän 2,6 prosentin tuntumaan. Liittohallitus ei aio perääntyä päätöksessään nostaa arvonlisäveroa kolmella prosentilla vuoden vaihteessa.
Yritysverouudistuksen yksityiskohdista neuvotellaan hallituspuolueiden kesken syksyn mittaan. Tavoitteena on yritysten kokonaisveroasteen alentaminen nykyisestä noin 39 prosentista alle 30 prosenttiin.
Saksan talous pääsemässä jaloilleen
Pitkän kompuroinnin jälkeen Saksan talous näyttäisi viimeinkin pääsevän jaloilleen. Saksan talous kasvoi tämän vuoden huhti-kesäkuussa nopeammin kuin viiteen vuoteen: BKT:n kasvuksi mitattiin
0,9 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvuksi mitattiin 0,7 prosenttia. Mikäli talouskehitys jatkuu näin hyvänä, uskoo suurin osa saksalaisista taloustutkimuslaitoksista kuluvan vuoden kokonaiskasvun kipuavan vähintään kahteen prosenttiin. Liittohallitus on omissa laskelmissaan hieman maltillisemmalla linjalla eli 1,6 prosentin tuntumassa.
Työttömyys laskussa
Myös Saksan työttömyys on vähentynyt merkittävästi. Heinäkuussa 2006 Saksassa oli työttömiä 4,386 miljoonaa, mikä on 450 000 vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Työttömyysprosentti laski näin ollen 11,6 prosentista 10,5 prosenttiin.
Kotimaiset investoinnit ja kulutuskysyntä elpymässä
Myös kotimaiset investoinnit ja kulutuskysyntä ovat alkaneet elpyä. Rakennusalan tilauskanta kasvoi toukokuussa 12 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Yritykset ovat myös tehneet hankintoja sekä muutenkin investoineet koneisiin ja kalustoon enemmän kuin sitten vuosituhanteen vaihteen. Bundesbankin laskelmien mukaan yritysten hankinnat ovat kasvaneet 7,5 prosenttia viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Taloustieteilijät ovat olleet iloisia juuri kotimaan markkinoiden elpymisestä, koska Saksan talouden kasvuluvut ovat pitkään perustuneet viennin hyvään vetoon. Nyt ulkomaan vienti näyttäisi olevan kuitenkin hidastumaan päin: kasvua vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli vain 0,7 prosenttia.
Päivittäistavarakauppa hienoisessa kasvussa
Saksan päivittäistavarakauppa kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia. Lukuihin ollaan oltu hienoisen pettyneitä, sillä povattiinhan jalkapallon MM-kisojen vilkastuttavan kauppaa muun muassa tavaratalojen pidentyneiden aukioloaikojen myötä. Erilaisten fani- ja urheilutuotteiden sekä televisioiden myynnissä on ollut selkeä piikki. Saksan yksityiskauppiaiden liiton (Deutsche Einzelhandel) arvion mukaan kisat tuottivat lisätuloja kahden miljardin euron verran. Ifo-instituutin arvioiden mukaan jalkapalloturnauksen kokonaistaloudellinen vaikutus ei kuitenkaan ollut merkittävä: yksityisen kulutuksen kasvun uskotaan jäävän tänä vuonna kokonaisuudessaan noin 0,5 prosenttiin.
Saksalaiset suhtautuvat lähitulevaisuuteen valoisammin kuin pitkään aikaan
Vaikka talousbarometrit osoittavat, että saksalaiset suhtautuvat lähitulevaisuuteen valoisammin kuin pitkään aikaan, suurisuuntaisemmissa hankinnoissa ollaan edelleen varovaisia ja säästäminen jatkuu. Saksan keskuspankin mukaan käytettävissä olevista tuloista laitettiin viime vuonna säästöön 10,7 prosenttia. Kun vuonna 1980 pankkitalletusten osuus varallisuudesta oli 60 prosenttia, on niiden osuus pudonnut nyt 35 prosenttiin. Pankkitalletusten sijasta erilaiset eläkevakuutusjärjestelyt tekevät kauppaansa, mikä on saanut muun muassa Saksan keskuspankin johtajan Axel Weberin (FTD 20.7) luonnehtimaan kotitalouksien taloudenpitoa eläkevuosiorientoituneeksi.
Taustalla on nähtävissä muun muassa saksalaisten huoli hallituksen kesällä tekemän terveydenhuoltouudistuksen vaikutuksista kuluttajille. Tämän lisäksi ensi vuodenvaihteessa tuleva arvonlisäveron korotus kolmella prosentilla pitää kuluttajat varovaisina. Myös inflaation uskotaan nousevan nykyisestä 1,4 prosentista 2,5 prosenttiin. Vaikka työttömyysvakuutusmaksu laskee vuoden vaihteessa prosentilla, jää vaikutus vähäiseksi, sillä niin eläkevakuutusmaksun (0,4 %) kuin sairasvakuutusmaksujenkin (0,5-1 %) on määrä nousta. Kotitaloudet haluavat siis parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta elää ja kuluttaa edelleen harkitsevasti.
Verotulot kasvussa
Kasvuluvut ovat merkinneet kuitenkin verotulojen ennakoitua nopeampaa kasvua. Liittovaltio, osavaltiot ja kunnat ovat kasvattaneet verotulojaan reilulla 8 prosentilla verrattuna viime vuoden tammi-kesäkuuhun. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla liittovaltion kassaan on tullut jo 20 miljardia euroa budjetoitua enemmän verotuloja. Työllisyyden parantuminen on kasvattanut tuloverokertymää, saksalaisyritysten tuloskuntoisuus on taas näkynyt yritysverokertymän kasvussa. Verotulojen kasvu on herätellyt erityisesti oppositiota vaatimaan arvonlisäveron jättämistä ennalleen. Arvonlisäveron on määrä nousta vuodenvaihteessa nykyisestä 16 prosentista 19 prosenttiin. Alennettu 7 prosentin verokanta säilyy muun muassa elintarvikkeilla.
Alv:n nosto tuo ensiapua krooniseen budjettivajeeseen
Finanssiministeri Peer Steinbrück (SPD) on kuitenkin todennut, että tämänvuotinen verotulojen kasvu johtuu pitkälti suotuisista suhdanteista. Liittovaltion budjetin rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään. Kun liittovaltion budjetista 2/3 menee sosiaali- ja hallintopuolen menoihin, jo demograafinen kehitys pakottaa hallituksen peilaamaan budjetin kestävyyttä yhtä budjettivuotta pidemmällä aikajanalla. Saksaa kroonisesti vaivaavaan budjettivajeeseen (rakenteellinen vaje noin 50–60 miljardia euroa laskutavasta riippuen) alv:n nosto tuo kipeästi tarvittavaa ensiapua. Nostolla saatavista lisätuloista 2/3 on määrä käyttää suoraan valtion menojen maksuun.
Finanssiministeri on saanut näkemyksilleen tukea myös kollegoiltaan talousministeri Michael Glosilta (CSU) ja liittokansleri Angela Merkeliltä (CDU). Glos on muun muassa painottanut sitä, ettei alv:n nostolla ole tarkoitus maksaa vain liittovaltion erääntyviä laskuja, vaan että 1/3 siitä käytetään työn sivukulujen alentamiseen. Tämän uskotaan antavan piristysruiskeen jo muutenkin hyvin elpyville työmarkkinoille. Hallitus on perustellut haluttomuuttaan luopua alv-korotuksesta myös talouden kasvunäkymien heikkenemisellä. Se, kuinka paljon Saksan talouskasvu ensi vuonna hidastuu ja kuinka paljon siihen vaikuttaa juuri alv:n korotus, liikkuu hyvin erilaisia arvioita. Kun Ifo-instituuti lähtee ensi vuonna 1,7 prosentin kasvusta, uskoo Deutsche Bank kasvun jäävän 0,6 prosenttiin. Suurin osa laskelmista, myös liittohallituksen omat luvut, lähtevät ensi vuoden osalta prosentin kasvusta.
Myös liittokansleri Merkel on puolustanut alv:n korotustarvetta. Kesälomakauden jälkeen antamissaan haastatteluissa hän on silti korostanut voimakkaasti, ettei hallitus suunnittele tälle vaalikaudelle enää muita veronkorotuksia. Tämän vuoden ylimääräiset verotulot on tarkoitus pääsääntöisesti käyttää 1,447 biljoonan euron (josta liittovaltion osuus n. 930 mrd.) suuruisen valtiovelan pienentämiseen.
Pitkäaikaistyöttömille ja terveydenhuoltokuluihin tarvitaan lähivuosina arvioitua enemmän varoja
Talouskasvun mukanaan tuomien myönteisten yllätysten lisäksi Steinbrück ei silti ole välttynyt ikäviltäkään yllätyksiltä. Pitkäaikaistyöttömille ja terveydenhuoltokuluihin tarvitaan paitsi kuluvana vuonna myös lähivuosina mitä ilmeisemmin arvioitua enemmän varoja. Vaikka työttömyys on vähentynyt, työttömyyskulut ovat kasvaneet vuoden ensimmäisellä puoliskolla 10,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ensi vuoden budjettiin pitkäaikaistyöttömille maksettavien työttömyystukimenojen (ALG, Arbeitslosengeld II) osuudeksi on merkitty reilut 21 miljardia euroa. Kuitenkin jo tänä vuonna ALG II nielee 27 miljardia euroa.
Työttömyys- ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset alkanevat tuottaa näkyviä tuloksia syksyn aikana
Finanssiministeriössä uskotaan kuitenkin, että työttömyys- ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset, jotka kulkevat ns. Harz-IV – reformipaketin nimellä, alkavat tuottaa näkyviä tuloksia syyskauden kuluessa. Näin ollen merkittävää lisärahoitusta ei ensi vuodelle välttämättä tarvittaisi. Työttömyyskulujen kasvu työttömyyden alentumisesta huolimatta on kuitenkin kirvoittanut muun muassa kristillisdemokraattien piiristä vaatimuksia työttömyysturvaehtojen kiristämiseksi nykyisestä.
Terveysjärjestelmän uudistuksella ei ole talouspoliittisesti vakaata perustaa
Myös heinäkuun alussa vaivalla aikaansaatu periaatepäätös terveysjärjestelmän uudistamisesta ei ole budjettineutraali. Vuonna 2008 valtion rahaa tarvitaan uudistuksen rahoittamiseksi vähintään 1,5 ja vuoteen 2013 mennessä jo 9 miljardin euron edestä. Uudistuksella ei ole talouspoliittisesti vakaata perustaa. Viimeistään vaalikauden lopussa hallituspuolueet joutuvat ottamaan uudestaan kantaa terveysjärjestelmän kestäväksi rahoitukseksi. Niin liittokansleri Merkel kuin varakansleri Franz Müntefering (SPD) ovat myöntäneet, että keskustelua uusista veronkorotuksista ei tällöin enää voida välttää.
Kesän aikana on käyty vilkasta keskustelua erityisesti siitä, onko uudistuksen kulmakivi eli ns. terveysrahaston perustaminen vuoteen 2008 mennessä taloudellisesti lainkaan realistista. Äänekkäimmät ovat vaatineet peräti koko heinäkuisen kompromissin purkamista ja neuvottelujen aloittamista uudelta pohjalta. Terveysministeri Schmidt (SPD) on kuitenkin liittokansleri Merkelin tukemana todennut, että kesän kompromissista pidetään kiinni ja sen pohjalta edetään. Selvää kuitenkin on, että terveyspuolen rahoitus tulee olemaan yksi keskeisimmistä teemoista myös seuraavilla liittopäivävaaleilla.
Budjettivaje saataneen alle kolmen prosentin jo kuluvana vuonna
Saksan finanssiministeriö uskoo myönteisen talouskehityksen edesauttavan sitä, että Saksa saa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002 budjettivajeensa Maastrichtin viitearvon alle. Hallituksen alkuperäisenä tavoitteena oli painaa budjettivaje alle kolmen prosentin vasta vuoden 2007 kuluessa. Steinbrück ilmoitti vielä heinäkuussa Brysseliin, että Saksa vaje olisi tänä vuonna 3,1 prosenttia. Nyt kuitenkin finanssiministeriössä lähdetään siitä, että vaje jäänee jo tänä vuonna 2,5 prosentin tuntumaan. Maastrichtin velkakriteeriä ei Saksa finanssiministeriön laskelmien mukaan tule kuitenkaan saavuttamaan vielä vuosiin. Kun velan osuus on kuluvana vuonna noin 69 prosenttia bruttokansantuotteesta, arvioidaan sen alenevan vain kahdella prosentilla vuoteen 2010 mennessä.
Liittohallitus on kuitenkin saanut jo komission vakuuttuneeksi Saksan taloudenpidon oikeasta ja vakaasta suunnasta. Komissaari Almunia esitti heinäkuussa Saksan liiallisen alijäämän menettelyn keskeyttämistä painottaen lausunnossaan kuitenkin rakenteellisen vajeen poistamisen tärkeyttä talouden pitkän aikavälin kestävyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena tulisi olla, että viimeistään vuonna 2010 Saksa pystyisi laatimaan tasapainoisen budjetin. Kun liittohallituksen on määrä ottaa velkaa kuluvana vuonna vielä 38 miljardin euron edestä, on velan määrä tarkoitus lähes tulkoon puolittaa ensi vuoden aikana. Steinbrück ehättikin heti Almunian lausuntojen jälkeen vakuuttamaan, että Saksa on taloudenpidon tasapainottamispyrkimyksissä vasta lähtötelineissä. Lisätoimenpiteitä valmistellaan herkeämättä. Tämä merkitsee muun muassa säästämisen jatkamista. Ensi vuonna liittohallituksen on määrä säästää 9 miljardin edestä.
Steinbrück on toistuvasti muistuttanut, ettei Saksan taloutta saada tuloskuntoiseksi vain veroja korottamalla tai säästämällä. Tarvitaan myös uusia elinkeinoelämää elvyttäviä impulsseja, joista yksi keskeisimmistä on yritysverotuksen keventäminen. Hallituksen vastikään hyväksymän innovaatiostrategian kautta taas pyritään vahvistamaan Saksan asemaa high tech -maana. Myös pk-yrittäjille hallituksella on ollut kuluvana vuonna oma tukipakettinsa.
Osavaltioiden taloudenpito huolettaa
Saksan talouskasvun erityispiirre on edelleen se, ettei kasvu jakaannu tasaisesti Saksan 16 osavaltion kesken. Uudet itäiset osavaltiot eivät ole vieläkään päässeet talouskasvun imuun. Talous kasvaa toki sielläkin, mutta 0,5 prosenttia hitaammin kuin läntisissä osavaltioissa. Myös uusien osavaltioiden välillä on huomattavia eroja. Kun Sachsen-Anhaltin talous kasvoi viime vuonna yhtä nopeasti kuin liittovaltion keskimäärin, joutui Brandenburg kirjaamaan taantumaa 1,5 prosentin edestä. Uusien osavaltioiden taloudellista elpymistä vaivaa edelleen työikäisen ja koulutetuimman väestön muutto lännen ja etelän kasvukeskuksiin, alhainen syntyvyys ja investointien vähäisyys. Idän pienillä yrityksillä on myös edelleen vaikeuksia saada pääomarahoitusta. Monet yritykset ovat myös siirtäneet tuotantoaan rajan yli EU:n uusiin jäsenmaihin. Vaatimukset työn sivukulujen alentamiseksi ovatkin olleet erityisen voimakkaita juuri itäisissä osavaltioissa.
Kansallisen tason vakaus- ja kasvusopimus
Ponnekkuudestaan tunnettu Steinbrück on ilmoittanut haluavansa saada liittovaltion lisäksi nyt myös osavaltioiden taloudenpidon oikeaan kurssiin. Federaatiorakenteen uudistuskeskustelun toisessa vaiheessa on määrä pureutua juuri liittovaltion ja osavaltioiden taloudelliseen taakanjakoon ja vastuuseen. EU-mallin mukaan on puhuttu kansallisen tason vakaus- ja kasvusopimuksen laatimisesta, jonka avulla ne osavaltiot, jotka hoitavat taloutensa huonosti, joutuisivat erityistarkkailun ja ohjinnan alaiseksi. Odotetusti osavaltioista ne, joilla on kaikkein suurimmat talousongelmat kuten Berliini, ovat vastustaneet sopimuksen laatimista tai ainakin siihen mahdollisesti sisällytettäviä sanktioita. Kansallisen vakaus- ja kasvusopimuksen puolestapuhujia ovat taas Baijeri ja Baden-Württemberg, joilla ei ole sen suurempia taloushuolia harminaan.
Steinbrück väläytellyt osavaltioiden määrän vähentämistä
Hermostuneisuutta osavaltioissa ovat herättäneet myös Steinbrückin puheet siitä, että osavaltioiden määrä tulisi vähentää nykyisestä 16:sta kymmeneen. Steinbrück on tosin itsekin todennut, ettei poliittinen ilmapiiri ole vielä herkistynyt näin radikaalille uudistukselle. Steinbrückin avaus on kuitenkin hänelle tyypillinen räväkkä keskustelunavaus siitä, miten Saksan monikerroksista ja byrokraattista hallintorakennelmaa voitaisiin keventää ja järkiperäistää. Erityisesti verohallinnon keventäminen on ollut Steinbrückin sydäntä lähellä.
Itäisissä osavaltioissa närkästystä ovat aiheuttaneet myös finanssiministeriön syytökset siitä, että ne ovat käyttäneet väärin liittovaltiolta saamiaan tukiaisia. Itäisille osavaltioille on maksettu erityistä tukirahoitusta ns. Solidarpaktista, jonka suuruus vuosina 1993–2004 oli 94,5 miljardia euroa. Vuosia 2005–19 koskeva Solidarpakt II on puolestaan suuruudeltaan 156,5 miljardia euroa. Tukiraha on tarkoitettu erityisesti infrastruktuurihankkeisiin. Nyt kuitenkin moni osavaltio on käyttänyt niitä juoksevien budjettimenojensa maksamiseen. Saksan keskuspankin laskelmien mukaan uusien osavaltioiden menot ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet 3,5 prosenttia, kun tulot ovat laskeneet 1,5 prosenttia. Uusien osavaltioiden lainanotto on puolestaan kasvanut vuosina 2000–05 peräti 40 prosentilla. Erityisen huolissaan keskuspankki on uusien osavaltioiden investointimenojen leikkauksista: viimeisen viiden vuoden aikana ne ovat pienentyneet 15 prosentilla.
Vaikka tilannetta monen osavaltion osalta voisi luonnehtia vakavaksi, Steinbrückin pyrkimykset vaikuttaa osavaltioiden taloudenpitoon, neuvoa ja opastaa, on kohdannut valtaisaa vastustusta. Osavaltioiden autonomia ja osavaltioiden pääministerien asema on Saksassa erityisen herkkä asia ja uudistusten aikaansaaminen vaatii pitkän ja huolellisen pohjustustyön. Federaatiouudistuksen toisen vaiheen neuvotteluissa ei lienekään odotettavissa suuria läpimurtoja ainakaan tämän hallituskauden aikana.
Yritysverouudistuksen valmistelua jatketaan
Yritysverouudistusta on terveysuudistuksen ohella luonnehdittu koalitiohallituksen toiseksi talouspoliittiseksi totuudenhetkeksi. Steinbrück on todennut, että vaikka alv:n nosto on Saksan historian suurin yksittäinen veronkorotus, niin hallituksen tavoite laskea yritysvero nykyisestä 39:sta alle 30 prosentin on laadultaan aikakronikoiden laatijoille yhtä merkityksellinen.
Ennen kesätaukoa hallituspuolueet pääsivät periaatteelliseen sopuun siitä, että yritysverouudistuksen tulisi olla vaikutuksiltaan mahdollisimman budjettineutraali. Ensimmäisenä vuonna se saisi merkitä korkeintaan 5 miljardin euron suuruisia verotulojen menetyksiä. Tämä 5 miljardin raja oli kristillisdemokraattien vähimmäisvaatimus, SPD:n vasemmistosiivelle siinä taas oli 5 miljardia liikaa. Jos mukaan lasketaan myös osavaltioiden ja kuntien verotulojen menetys, arvioidaan yritysverouudistuksen kokonaishinnaksi ensimmäisinä vuosina noin 14 miljardia euroa. Finanssiministeriössä lähdetään kuitenkin siitä, että yritysverotulot lähtevät uudistuksen myötä kuitenkin pian taas nousuun, kun Saksan kiinnostavuus yritysten sijoittautumispaikkana kohenee.
Hallituspuolueiden tavoitteena on päästä yritysverouudistuksen yksityiskohdista sopuun syksyn aikana niin, että hallitus pääsisi neuvottelemaan esityksen yksityiskohdista viimeistään ensi helmikuussa. Näin uudistus saataisiin voimaan vuoden 2008 alusta. Korkomenojen huomioiminen voiton laskennassa on ollut yksi kiihkeimmin keskustelluista yksityiskohdista. Toinen on ollut veropohjan laajuus, jonka laventamista erityisesti SPD on pitänyt esillä. Steinbrück on varoittanut takertumasta liikaa yritysverouudistuksen yksittäisiin komponentteihin. Tavoittena on kokonaisvaltainen paketti, joka tekisi Saksasta yhä houkuttelevamman kotimaan niin kansallisille kuin monikansallisille yrityksille.
Verokeinottelu aiotaan saada kuriin
Steinbrück ei kuitenkaan ole peitellyt myöskään sitä, että verouudistuksen avulla myös yritysten harjoittama verokeinottelu aiotaan saada kuriin. Tavoitteena on, että saksalaisyritysten voitot verotettaisiin vastaisuudessa Saksassa, eikä niissä alhaisen verotuksen maissa, joissa yrityksillä on mahdollisesti tytäryhtiöitä. Finanssiministeriön laskelmien mukaan Saksassa kerättyjä yritysvoittoja katosi ulkomaille viime vuonna noin 50 miljardin euron edestä.
Neuvottelut uudistuksen yksityiskohdista jatkuvat parhaillaan, eikä hallituspuolueet ole vielä päässeet selkeään sopuun muun muassa voittojen verotuksesta. Paljon on keskusteltu myös leasing-maksujen ja vuokratulojen verokohtelusta. Erityisesti kristillisdemokraattien piiristä on kuulunut voimakkaita vaatimuksia siitä, että pk-yritysten tai yksityisyrittäjien voittoja ei tulisi verottaa lainkaan. Osana yritysverouudistusta on pohdittu myös perintöveron uudistamisesta tavalla, joka helpottaisi perheyhtiöiden sukupolvenvaihdoksia. Myös lähdeveron sopivasta tasosta on keskusteltu. Hallituspuolueet ovat periaatteessa sopineet 25 prosentin tavoitetasosta vuonna 2008, mutta lähdeveron tarpeellisuudesta ylipäätään on käyty niin ikään kiivasta sananvaihtoa.
Suomen suurlähetystö, Berliini