Saksan talouskasvuksi ennustetaan 1,7 prosenttia

Saksan bruttokansantuote kasvoi 2,5 prosenttia vuonna 2007 jääden muutaman kymmenyksen vuoden 2006 kasvusta. Vienti ja tuonti jatkoivat vahvaa kasvua. Yritysten investoinnit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,4 prosenttia. Työttömien lukumäärä jatkoi laskuaan noin 3,6 miljoonaan, työssäkäyvien lukumäärän lisääntyessä noin 650 tuhannella 37,7 miljoonaan.

Viennin arvioidaan kasvavan 6 prosentilla

Vienti vetää ja Saksan talous jatkaa kasvua. Kuvassa Saksan historian museon uudisrakennus Berliinissä © Land Berlin/Thie. Vienti vetää ja Saksan talous jatkaa kasvua. Kuvassa Saksan historian museon uudisrakennus Berliinissä © Land Berlin/Thie.

Vuoden 2008 osalta maailmantalouden epävarmuustekijät ovat alentaneet Saksan kasvuennusteita viime syksystä alkaen. Valtiovarainministeriön talouden kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 1,7 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin 280 000 tuhannella ja työttömien vähentyvän noin 330 000 tuhannella. Viennin ja tuonnin arvioidaan kasvavan noin 6 prosenttia. Rakentamisen ja yritysten investointien kasvun odotetaan loivenevan.

Saksan julkinen talous (liittovaltio, osavaltiot, kunnat, sosiaaliturva) saavutti tasapainon ensimmäisen kerran yhdentymisen jälkeen vuonna 2007. Talouskasvun ja lisääntyneiden verotulojen ansiossa Saksa täytti toisena vuonna peräkkäin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin alijäämäkriteerin. Hallituksen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelman tavoitteena on liittovaltion budjetin tasapaino vuonna 2011. Vaalivuonna 2009 on budjettikurin ylläpitäminen kuitenkin erityisen haasteellista, minkä vuoksi suunnitelman toteutumiseen suhtaudutaan taloustieteilijöiden piirissä hieman epäillen.

Saksalaiset ovat kuluttaneet maltillisesti, mutta kotimaisen kulutuksen toivotaan ottavan kasvun ylläpitäjän roolin vientiteollisuudelta. Hallitus arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan kuluvana vuonna 1,1 prosenttia. Kotimainen kulutus laski vuonna 2007 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tätä selitetään osittain viime vuoden arvonlisäveron korotuksella, jolloin kotitaloudet tekivät ennen korotusta hankintoja, jotka alun perin oli suunniteltu vuodelle 2007. Kuluttajahintojen inflaatio vuonna 2007 oli 2,3 prosenttia.

Vahvistuva euro huolenaiheena

Yksityisen kulutuksen toivotaan kuitenkin kasvavan kuluvana muun muassa lisääntyvän työllisyyden myötä. Saksan sisäpolitiikassa on ollut esillä keskustelu taloudellisesta eriarvoisuudesta ja elintasoerojen kasvusta. Laaja keskiluokka tuntee jääneensä jälkeen kehityksestä ja saksalaisten nettotulot ovat kasvaneet viime vuosina suhteellisen niukasti, vahvasta talouskasvusta huolimatta.

Epävarmuutta Saksan taloudelle ja teollisuudelle aiheuttavat maailmantalouden mahdollinen hiipuminen finanssikriisin myötä, sekä kallistuneet raaka-aineiden ja öljyn hinnat. Kuluvan vuoden inflaatioennuste on 2,2 prosenttia. Ennusteita korkeamman inflaation riski on kuitenkin kasvamaan päin ja huolta lisäävät myös euro-alueen ennätyskorkea inflaatio maaliskuussa.

Vahvistuva euro on yksi huolenaiheista, tosin sen vaikutuksia on kompensoinut saksalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyvyn parantuminen rakenteellisten uudistusten, kustannusten karsimisen ja maltillisten palkankorotusten myötä. Lisäksi huolia tulevaisuudelle tuovat Saksan teollisuutta vaivaava työvoimapula.

Kehittyvät taloudet kompensoivat USA:n pehmeneviä markkinoita

Saksassa ei toistaiseksi uskota Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen vaikuttavan maan talouteen merkittävästi. Saksan viennistä alle 10 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltojen markkinoille. USA:n mahdollisen taantuman vaikutuksia pehmentää saksalaisten yrityksien vahva asema uusilla kasvavilla markkinoilla kuten Venäjällä, Kiinassa, Intiassa sekä Itä-Euroopan maissa.

Uskoa tulevaisuuteen luo myös Saksalaisen IFO-tutkimusinstituutin kuukausittain julkaisema, 7000 yrityksen otantaan perustuva, talousindikaattori (IFO business survey), joka on noussut viimeiset kolme kuukautta peräkkäin. Kaikki muut toimialat, paitsi vähittäiskauppa, katsovat tulevaisuuteen (6 kk) positiivisesti tällä hetkellä. Saksan teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä ja vienti vetää edelleen, siitäkin huolimatta, että arviolta 4/5 viennistä laskutetaan euroissa.

Hallituksen kantana on ollut, että maalla ei ole tällä hetkellä tarvetta erityisiin suhdanteen tukitoimenpiteisiin. Asiaa on perusteltu talouden vahvojen fundamenttien lisäksi mm. yritysverouudistuksen kevennyksellä, joka keventää yritysten verotaakkaa Saksassa tänä vuonna 6,5 miljardilla eurolla. Tämän lisäksi työttömyysvakuutusmaksuosuudet alenevat 25 miljardia euroa.

Luottamus rahoitusmarkkinoita kohtaan ei ole palautunut normaalille tasolle ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys on näkynyt Saksan pankkisektorilla. Liikepankkien arvot pörsseissä ovat heikentyneet voimakkaasti ja tulosodotukset kuluvalle vuodelle alentuneet.

Magneettiradan rakentaminen peruttiin

Yksityinen teollisuus- ja pk-yritysten rahoitukseen erikoistunut IKB pankki on joutunut likviditeettivaikeuksiin USA:n markkinoille tehtyjen sijoitusten vuoksi. Valtio ja muut rahoitusinstituutit ovat kolmen pelastuspaketin kautta upottaneet rahaa IKB-pankin pelastamiseen noin 8,5 miljardia euroa. Myös useat osavaltioiden aluepankit (Landesbank) ovat joutuneet tekemään miljardien alaskirjauksia finanssikriisin seurauksena. Pankki-alalla on tapahtunut ja tapahtumassa uudelleenjärjestelyjä, jotka maksavat liittovaltiolle ja osavaltioille useita miljardeja euroja.

Viimeisin taka-isku saksalaiselle teollisuudelle oli luopuminen Münchenin kaupungin ja lentokentän välisestä Transrapid-magneettijunayhteyden toteuttamisesta. Hankkeesta luovuttiin kohonneiden rakennuskustannusarvioiden vuoksi. Magneettirata on ollut yksi teknologiateollisuuden kärkihankkeista. Thyssen-Krupp ja Siemens ovat rakentaneet magneettijunaradan Kiinan Shanghaihin, mutta Münchenin projektia olisi tarvittu referenssiksi teknologian myynnille myös muualle.