Saksan talous syvimpään syöksyyn sitten toisen maailmansodan? 

Saksan talouden alamäki on ollut viime viikkoina ennennäkemättömän nopeata ja eri indikaattorit tekevät uusia negatiivisia ennätyksiä. Viimeisimmät ennusteet arvioivat ensi vuonna bruttokansantuotteen kutistuvan jopa 2 prosenttia. 

Maassa on nousukauden jäljiltä ennätyshyvä työllisyystilanne, ja vielä toistaiseksi ei ole nähty irtisanomisaaltoa. Normaalin työllisyyskehityksen viiveen lisäksi monet saksalaiset yritykset purkavat vielä noususuhdanteen aikana kertyneitä ylimääräisiä työtunteja sopeuttaessaan tuotantoa. 

Työttömien määrän arvoidaan lisääntyvän Saksassa ensi vuonna noin puolella miljoonalla henkilöllä, vuonna 2010 ylitetään mahdollisesti 4 miljoonan työttömän raja. 

Joissain ennusteissa arvoidaan taloudellisen kehityksen olevan negatiivista myös 2010, mutta on myös näkemyksiä, että kasvu-uralle käännytään jo ensi vuoden puolen välin jälkeen. Merkittävämpää kuitenkin se, että kasvu on todennäköisesti niin vaatimatonta, ettei se käännä työllisyyskehitystä positiiviseksi. 

Saksalla on rakenteellisia vahvuuksia, jotka helpottavat laskusuhdanteesta nousemista. Odotuksia laimentavat muiden talouksien heikkoudet EU:n alueella, jonne suuntautuu yli 60 prosenttia Saksan viennistä.  

Saksan ensi vuoden talousnäkymät ovat synkentyneet voimakkaasti aikaisemmista ennusteista. Nyt ennustetaan jo syvintä lamaa sitten II maailmansodan. Mikäli viimeaikaiset ennusteet toteutuvat, on Saksalla edessä ensi vuonna ensimmäisen kerran sodan jälkeen yli yhden prosentin negatiivinen bruttokansantuotteen kehitys. 

Useat indikaattorit ovat pudonneet ennennäkemättömän nopeasti. Commerzpankin pääekonomisti Jörg Krämer kertoi 12. joulukuuta, ettei ole nähnyt vastaavaa omalla 12 vuoden urallaan talousennusteiden parissa. Arvostetun IFO-instituutin 1960-luvulta saakka kuukausittain keräämä yritysten liiketoimintaodotuksia kuvaava indeksi on ollut yhtä alhaalla koko historiansa aikana vain kahtena kuukautena, ensimmäisen öljykriisin aikana. 

Tilauskanta lähentelee 5 vuoden takaisia tasoja

Saksan vientitilaukset kasvoivat 2003–2007 välisenä aikana peräti 60 prosenttia. Euroalueen talouden hiipuminen alkoi näkyä jo vähitellen 2007 luvun puolessa välissä, mutta vasta kuluvana vuonna sekä euroalueelle että muuhun maailmaan suuntautuvat vientitilaukset ovat vähentyneet jyrkästi. Nyt lähestytään jo vuoden 2003 alkaneen nousujakson tasoa. 

IFO-instituutin tuorein ennuste arvioi bruttokansantuotteen alenevan ensi vuonna jopa 2,2 prosenttia. Päivää aikaisemmin samoin arvostettu RWI-instituutti lähti omassa ennusteessaan 2 prosentin negatiivisesta kasvusta. Commerzbankin kolme viikkoa vanha ennuste arvioi negatiivisen kehityksen olevan 1,2 prosentin luokkaa. Krämer myönsi kuitenkin, että tilanne on synkentynyt sen jälkeen ja pitää instituuttien arvioita realistisena. 

IFO-instituutti uskoo kasvun olevan vielä niukasti negatiivista vuonna 2010, kun taas Krämer lähtee siitä, että Saksan talous kääntyy kasvu-uralle jo vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Kasvun uskotaan kuitenkin olevan vaatimatonta Euroopan muiden talouksien heikkouksien vuoksi. Saksan viennistä yli 40 prosenttia suuntautuu euroalueelle. EU:n suuntautuvan viennin osuus on 65 prosenttia. 

Saksassa on vielä nousukauden jälkeen hyvä työllisyystilanne, eikä laskusuhdanne näy vielä merkittävästi työmarkkinoilla. Työllisyyskehitys seuraa normaalisti talouden syklejä viiveellä, mutta Saksassa näkyy vielä toistaiseksi myös viime vuosina lisääntyneet joustot työehtosopimuksissa. Vientiyritysten ja autoteollisuuden työntekijät ovat tehneet työaikapankkinsa täyteen ja yritykset ovat selvinneet tähän saakka tuotannon vähennyksistä purkamalla näitä kertymiä. 

Tilanteen uskotaan muuttuvan ensi vuoden puolella. Joissain arvioissa on lähdetty siitä, että työllisyystilanne alkaa heiketä voimakkaasti vasta ensi vuoden kolmannella neljänneksellä, mikä ajoittuisi mielenkiintoisesti juuri ennen liittopäivien vaaleja. Toisaalta Saksassa on jo tapahtunut autoteollisuuden alihankkijoiden, joilla ei samanlaista joustovaraa kuin suurilla autotehtailla, konkursseja. Työttömyyden voimakkaampi lisääntyminen alkaneekin jo vuoden 2009 alkupuolella. IFO-instituutti arvio työttömyyden lisääntyvän ensi vuonna 540 000 henkilöllä ja edelleen vuonna 2010 siten, että neljän miljoonan työttömän raja ylittyy. 

Commerzbankin pääekonomisti arvioi, että alle yhden prosentin bruttokansantuotteen kasvu taantuman jälkeen ei käännä vielä negatiivista työllisyyskehitystä positiiviseksi. Sillä, onko Saksa teknisesti jälleen kasvu-uralla ensi vuoden lopussa ei ole siis suurta merkitystä. Toinen mielenkiintoinen kysymys on kotimainen kulutus. IFO-instituutti uskoo sen vielä kasvavan positiivisesta nettopalkkakehityksestä johtuen. Saksan sisämarkkinoiden yksi ongelma on ollut vaatimaton kotimainen kulutus ja viime vuosien talousveturi on ollut korostuneesti vienti. 

Ei rakentamiskuplaa 

Saksan talousrakenteessa on vahvuuksia, jotka helpottavat tilannetta ja auttavat takaisin kasvu-uralle pääsemiseen. Verrattuna esimerkiksi Espanjaan ja moneen muuhun EU-maahan Saksassa rakentaminen on ollut hyvin vakaata jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Sen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut suhteellisen tasaisesti ja lievästi. Saksassa ei ole edessään kipeätä korjausliikettä asuntosektorilla. Toinen positiivinen tekijä on Saksan vakavaraiset yritykset. Saksassa yritysten lainojen osuus on laskenut vuodesta 2004 alkaen, toisin kuin muulla euroalueella keskimäärin. Kolmas rakenteellinen vahvuus on Saksan yritysten kilpailukyky. Teollisuuden työvoiman yksikkökustannukset ovat maassa tehtyjen reformien myötä laskeneet vuodesta 2003 alkaen, samalla kun muulla euroalueella kustannukset ovat kohonneet. 

Rakenteellisista vahvuuksista huolimatta taantuma iskee voimalla myös Saksaan. Yleiset tunnelmat ja erityisesti median arviot ovat tällä hetkellä erittäin pessimististä. Saksa on päättänyt omasta suhdannetukipaketista, joka muodostuu investointeja tukevista toimenpiteistä (12 miljardia euroa) ja verohelpotuksista (20 miljardia euroa). Hallitus arvioi näiden toimenpiteiden vaikutusta tammikuussa, jolloin mahdollisesti päätetään lisätoimista. Paine uusille tukitoimille on kasvanut sisäpoliittisesti ja erilaisia toimenpide-ehdotuksia on tullut myös hallituskoalition sisältä. CDU:n sisarpuolue CSU on puhunut voimakkaasti tuloveron alentamisesta. Lisäksi eri asiantuntijatahoilta on tullut suosituksia suhdanteen tukemiseksi lähes päivittäin. Tilanne ei ole helppo hallituskoalitiolle, varsinkin kun edessä on vaalivuosi. 

Kritiikkiä keynesiläisille 

Commerzbankin pääekonomisti Krämer suhtautuu skeptisesti keynesiläisiin toimiin. Kokemukset niistä eivät ole olleet aina positiivisia. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvaltojen kuluvan vuoden alkupuolella antama tuki kuluttajille päätyi 80-prosenttisesti säästöiksi. Hänen mukaansa tärkeämpää olisi keskittyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan rahamarkkinoiden toiminta. Luottokriisi olisi pahinta mitä Saksassa nyt voisi tapahtua, mutta hän piti sitä kuitenkin epätodennäköisenä. 

Toisaalta pankkien väliset markkinat eivät toimi vieläkään Saksassa. Krämerin mukaan tähän on kaksi syytä. Saksan oma pankkien tukipaketti ei ole vielä täydessä toiminnassa, koska osa pankeista on ainakin toistaiseksi päättänyt olla hyödyntämättä sitä. Toisaalta Euroopan keskuspankin päätös rajattomasta lainauksesta on tarkoittanut sitä, että keskuspankki on ottanut yksityispankkien roolin rahamarkkinoilla. Krämer uskoo kuitenkin, että pankkien väliset markkinat alkavat vähitellen toimia. Myös IFO-instituutti uskoo ennusteessaan, että pankkikriisin osalta pahin on jo takana ja tilanne saattaa parantua odotettuakin nopeammin. 

Euroopan keskuspankin korkopolitiikan osalta Krämer ennustaa ohjauskoron laskevan ensi vuonna alle kahden prosentin. Tämän puolesta puhuu se, että inflaatio on laskenut kuluvan vuoden puolenvälin huipusta huomattavasti ja toisaalta keskuspankin oma edellinen kasvuennuste on jo täysin vanhentunut.