Saksan talous loppukesästä 2022: talousnäkymät heikentyneet ja erityisesti energiakriisi luo epävarmuutta
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seuraukset heikensivät kevään aikana selkeästi Saksan talouden kokonaisnäkymiä ja kasvuennusteet lähes puolittuivat, vaikka kotimainen kysyntä pitikin talouskasvua alkuvuonna niukasti plussan puolella. Liittohallitus odotti huhtikuun ennusteessaan vuodelle 2022 2,2%:n ja Saksan keskuspankki kesäkuun ennusteessaan 1,9%:n BKT-kasvua. Edellisvuonna talouskasvu oli 2,7%. Yritysjohtajien tunnelmia mittaava Ifo-indeksi saavutti elokuussa matalimman lukeman (88,5) sitten kesäkuun 2020.
Itse sodan aiheuttaman yleisen epävarmuuden lisäksi korkeiden energianhintojen kiihdyttämä inflaatio ja yhä jatkuvat toimitusketjuongelmat hidastavat koronanjälkeistä toipumista. Energian hinnannousu hidastaa jo nyt osan teollisuusyrityksistä tuotantoa. Yksityisen kulutuksen vauhdittama pandemiaelpyminen uhkaa jäädä osin toteutumatta inflaation syödessä ostovoimaa ja kuluttajien varautuessa nouseviin energianhintoihin. Työmarkkinoilla sodan vaikutukset eivät toistaiseksi vielä juuri näy, mutta monia aloja vaivaa jo pidempään ongelmana ollut työvoimapula.
Saksan valtiontalouden alijäämän ja velan suhteen BKT:sta odotetaan pienenevän edellisvuodesta. Liittovaltio ottaa tänä vuonna velkaa 139 miljardia euroa, mikä tarkoittaa edelleen poikkeusta perustuslailliseen velkajarruun. Toimenpiteitä nousseiden energian hintojen kompensoimiseksi on tehty kansalaisille jo 30 miljardin euron, yrityksille 5 miljardin edestä. Vuoden 2023 budjettiesityksen lähtökohta on velkajarruun paluu ja finanssipolitiikan vakauttaminen tulevaisuusinvestoinneista tinkimättä. Menopaineet eivät kuitenkaan ole hellittämässä, ja liittohallitus valmistelee kolmatta energianhintojen kompensaatiopakettia.
Energiakriisi – sekä moninkertaiset energianhinnat että mahdollinen energiapula – vaikuttavat ratkaisevasti Saksan talousnäkymiin. Saksan talous on haavoittuvainen kaasupulan edessä, sillä kaasu on kattanut noin neljänneksen käytetystä energiasta eikä Saksa pysty kokonaan korvaamaan Venäjältä tuotua kaasua vielä pitkään aikaan. Puolet kotitalouksista lämmitetään kaasulla ja kaasu on elintärkeää tietyille teollisuudenaloille kuten kemianteollisuudelle.
Useat tahot arvioivat Saksan talouden ajautuvan vuoden 2022 jälkipuoliskolla taantumaan, jonka kesto ja syvyys riippuvat pitkälti energiakriisin kehityksestä. Energiakriisi toisaalta nopeuttanee Saksan jo pitempään käynnissä ollutta energiakäännettä ja siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin, joihin odotetaan valtavia investointeja tulevina vuosina.
Tiedot pohjautuvat pääasiassa saksalaisten viranomaisten (liittohallitus, keskuspankki, tilastokeskus, työvoimaviranomainen), etujärjestöjen (DIHK, BDI, Handelsverband Deutschland) ja tutkimuslaitosten (Ifo, Handelsblatt-instituutti) tietoihin.
Saksan talouden näkymät synkentyneet Venäjän hyökkäyssodan myötä – vuoden 2022 kasvuennusteet lähes puolittuneet
Vuodenvaihteessa 2021-2022 Saksan taloudessa oli useita positiivisia signaaleja ja ennusteet vuoden 2022 talouskasvusta liikkuivat 4%:n tuntumassa (v. 2021 talous kasvoi 2,7%). Pandemian aikana korostuneet toimitusketjuongelmat vaikuttivat hiljalleen helpottavan, tiukimmat koronarajoitukset olivat takanapäin ja teollisuuden tuotanto ja tilaukset näyttivät positiivisilta. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Saksan BKT oli vielä selkeästi kasvussa (0,8%). Erityisesti suuryrityksillä meni hyvin: Frankfurtin pörssissä noteerattujen 40 suurimman saksalaisyrityksen (DAX 40) operatiiviset tulokset olivat alkuvuonna ennätyssuuria.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikensi kevään aikana selkeästi talouden kokonaisnäkymiä, ja pian kasvuennusteet lähes puolittuivat. Liittohallituksen kevätkatsauksessa (04/22) BKT:n ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 2,2% (tammikuussa arvio oli vielä 3,6%) ja vuonna 2023 2,5%. Saksan keskuspankin tuoreimmat (06/22) vastaavat luvut ovat 1,9% ja 2,4%. Saksalaisten taloustutkimuslaitosten arviot vuoden 2022 talouskasvusta ovat viime kuukausina liikkuneet 1,2-2,5% välillä. Vuodelle 2023 tutkimuslaitosten ennusteet vaihtelevat enemmän, -1,0 prosentista (Deutsche Bank Research 07/22) jopa 3,7 prosenttiin (Ifo 06/22).
Saksalla oli toukokuussa ensimmäistä kertaa 14 vuoteen negatiivinen kauppatase: toukokuussa tuonnin arvo (126,7 mrd. €) ylitti viennin arvon (125,8 mrd. €) noin miljardilla eurolla. Saksan teollisuus- ja kauppakamarin DIHK:n mukaan Saksan vientiyritykset ovat pystyneet yhä vähemmän siirtämään toimitusketjuista johtuvaa kustannusten nousua kansainvälisille asiakkailleen. Esimerkiksi Saksan teollisuuden etujärjestö BDI arvioi viennin arvon jäävän koko vuonna tuontia alhaisemmaksi.
Vuoden 2022 toisella neljänneksellä kotimainen kysyntä piti Saksan taloutta vielä niukassa (0,1%) kasvussa, mutta asiantuntija-arvioissa on katsottu Saksan talouden ajautuvan pian taantumaan. Saksan keskuspankki arvioi tämän tapahtuvan vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Handelsblattin tutkimusinstituutin pääekonomisti arvioi analyysissään (07/22) Saksan kansantalouden olevan jo taantuman partaalla ja taantumasta tulevan sitä syvempi, mitä vähemmän kaasua Venäjältä virtaa.
Yritysten tulevaisuudennäkymät huonontuneet, taustalla epävarmuus energiatilanteesta
Saksan tärkeimpänä talousindikaattorina pidetty, maan yritysjohtajien tunnelmia mittaava Ifo-indeksi saavutti kesällä matalimmat lukemat (heinäkuussa 88,7 ja elokuussa 88,5 pistettä) sitten kesäkuun 2020. Indeksi romahti heti sodan alettua maaliskuussa. Myös tuleviin kuukausiin katsova luottamusmittari on ollut laskussa sodan alusta alkaen.
Yritysten näkymiä huonontavat niin ikään kohonneet energianhinnat ja huoli kaasun riittävyydestä. DIHK:n heinäkuisesta kyselystä käy ilmi, että 15,6% teollisuusyrityksistä (energiaintensiivisten alojen yrityksistä jopa 31,9%) arvioi joutuvansa reagoimaan tuotannon supistamisella tai ainakin osittaisella liiketoimintojen lopettamisella. Tästä joukosta noin neljäsosa oli jo toteuttanut em. toimenpiteitä ja toinen neljäsosa on parhaillaan toteuttamassa. Energiakriisin lisäksi Saksan elinkeinoelämä varautuu pandemiatilanteen pahenemiseen tulevana syksynä.
Inflaatio heikentää kuluttajien luottamusta ja kotimarkkinoiden kysyntää
Inflaation kiihtyminen huolestuttaa saksalaisia yrityksiä, kuluttajia ja poliitikkoja. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Saksan tilastokeskuksen julkaisema kuluttajahintaindeksi nousi maaliskuussa noin viidestä yli seitsemään prosenttiin. Toukokuussa nähtiin tähänastinen huippu 7,9%, joka on myös korkein lukema 50 vuoteen. Kesä-heinäkuussa inflaatio hieman laski (7,6% ja 7,5%), mikä johtui kesäkuukausiksi voimaan tulleista polttoaineen energiaveron alennuksesta (”tankkausalennus”) ja julkisen liikenteen 9 euron kuukausilipusta. Euroalueella käytetty ja mm. Saksan keskuspankin käyttämä yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli heinäkuussa 8,5%:n nousussa. Energian kohdalla kuluttajahintaindeksi on laukannut maalis-kesäkuussa jopa 35-40% välillä, mikä on näkynyt suoraan kuluttajien kukkarossa ja julkisessa keskustelussa. Myös elintarvikkeiden hinnannousu on ollut huomattavaa: inflaatio on kiihtynyt sotaa edeltävästä n. 5%:sta heinäkuun 18,8%:iin.
Kesän aikaiset kompensaatiotoimet (tankkausalennus ja 9 euron kuukausilippu) loppuvat elokuun lopussa, minkä jälkeen inflaation odotetaan taas kiihtyvän. Saksan keskuspankin mukaan inflaatio voi nousta tänä syksynä jopa 10%:iin. Arvioiden mukaan inflaatio hidastuu vasta ensi vuonna. Saksan keskuspankki on ennustanut koko vuoden 2022 inflaation tasoksi 7,1% ja vuoden 2023 tasoksi 4,5%. Taloustutkimuslaitosten tämän vuoden inflaatioennusteet vaihtelevat 6,7% ja 7,5% välillä ja vuoden 2023 ennusteet 2,6% ja 4,3% välillä.
Pandemian aikaisista kotitalouksien lisäsäästöistä yhdessä eläkkeiden (1.7. alkaen) ja minimipalkan (1.10. alkaen) noston kanssa odotettiin talouteen huomattavaa piristysruisketta kuluvalle vuodelle. Yksityisen kulutuksen vauhdittama pandemiaelpyminen uhkaa nyt kuitenkin jäädä osin toteutumatta inflaation syödessä ostovoimaa ja kuluttajien varautuessa nouseviin energianhintoihin. Hallituksen päättämät kompensaatiopaketit kompensoivat ostovoiman menetystä arvioiden mukaan vain osittain. Handelsverband Deutschlandin kuluttajabarometri romahti maaliskuussa koronapandemian alkuakin matalammalle tasolle ja on pysynyt siellä viimeiset kuukaudet.
Saksaan tähän mennessä rekisteröityneiden jo lähes miljoonan Ukrainasta paenneen odotetaan vaikuttavan positiivisesti yksityiseen kulutukseen. Ukrainasta paenneet rekisteröidyt pakolaiset saavat Saksassa saman perusturvan kuin saksalaiset.
Sota ja inflaatio aiheuttavat liittovaltiolle kuluja, velkajarruun suunnitellaan palattavan vuonna 2023
Liittopäivät ja liittoneuvosto hyväksyivät kesäkuussa vuoden 2022 budjetin, jonka loppusumma on 495,8 miljardia euroa. Velan osuus budjetista on 138,9 miljardia euroa (28%). Saksan valtionvelan osuus suhteessa BKT:hen laskee edellisvuoden noin 70%:sta vajaaseen 67%:iin. Velanotto on edelleen, tänä vuonna etenkin Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuvien menojen takia poikkeuksellisen korkeaa. Tästä syystä Saksassa tehtiin kahden edeltävän pandemiavuoden tapaan poikkeamispäätös perustuslaillisesta velkajarrusta (velkajarru tarkoittaa uuden velan pysymistä alle 0,35%:ssa BKT:sta). Saksan keskuspankin arvion mukaan valtiontalouden alijäämä kuitenkin pienenee tänä vuonna 2,75%:iin (3,7% v. 2021). Pääsyy on koronapandemian hoitamiseen liittyvien menojen lasku.
Vuoden 2022 budjettiin sisältyy 30 miljardin euron edestä kompensaatiotoimenpiteitä nousseista energianhinnoista kärsiville kansalaisille. Toimenpiteisiin kuuluu mm. perusvähennyksen ja kilometrikorvauksen nosto sekä kertakorvauksia eri väestöryhmille. Sodan vaikutuksista erityisen paljon kärsiviä yrityksiä tuetaan budjetissa viidellä miljardilla eurolla. Hallitus neuvottelee elo-syyskuussa kolmannesta kompensaatiopaketista.
Liittohallitus esitteli 1.7. liittopäiville vuoden 2023 budjettiesityksen, jonka käsittely jatkuu liittopäivillä kesätauon jälkeen. Liittohallituksen v. 2023 budjettiesitys on 445,2 miljardiaa euroa, n. 10% vähemmän kuin vuoden 2022 jo hyväksytty budjetti. Budjettiesitys lähtee siitä, että Saksa palaisi ensi vuonna poikkeusvuosien jälkeen perustuslailliseen velkajarruun ja että velkaa otettaisiin enää 17,2 miljardia euroa. Kokonaismenojen pienenemisestä huolimatta liittohallituksen budjettiesityksessä panostetaan ensi vuonnakin vahvasti tulevaisuusinvestointeihin ilmastonsuojelun, liikenteen, digitalisaation, innovaatioiden, koulutuksen ja tutkimuksen alalla. Lisäksi varaudutaan Venäjän hyökkäyssodan ja koronapandemian jatkuviin vaikutuksiin. Menopaineita on paljon, ja lisäksi budjetissa on otettava huomioon valtionvelan korkojen nousu.
Työmarkkinakehitys tilastojen valossa toistaiseksi positiivista, mutta työvoimapula vaivaa monia aloja
Työmarkkinakehitys oli vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla positiivista, eikä sota ole toistaiseksi juuri vaikuttanut työmarkkinakehitykseen. Työllisten määrä kasvoi koko alkuvuoden. Liittovaltion työvoimaviraston mukaan Saksassa oli kesäkuussa 45,57 miljoonaa työllistä, mikä on +24 000 edelliskuukauteen ja +610 000 vuodentakaiseen nähden. Heinäkuussa Saksassa oli työttömiä yhteensä 2,47 miljoonaa (+107 000 edelliskuukauteen) ja työttömyysprosentti nousi kesäkuu 5,2%:sta hieman 5,4%:iin. Työttömyyden kasvu johtui siitä, että työvoimatoimistot ovat olleet 1.6. alkaen vastuussa ukrainalaispakolaisista, jotka tästä eteenpäin lisätään automaattisesti työttömien työnhakijoiden tilastoon. Saksan työttömyysluvut ovat kuitenkin edelleen EU-maiden alhaisimpia (ILO:n määritelmän mukainen työttömyysaste oli Saksassa kesäkuussa 3,0%).
Hyvistä työllisyysluvuista huolimatta monet alat ovat kärsineet pitkään (jo ennen pandemiaa) työvoimapulasta. DIHK:n heinäkuussa julkaistun kyselyn mukaan työvoimapula on toiseksi suurin saksalaisyritysten kokema liiketoimintariski, ja työvoimapulasta kärsii jo enemmän kuin joka toinen yritys. Kesän aikana uutisoitiin erityisesti matkailu- ja ravintola-alan työvoimapulasta, mutta myös esimerkiksi terveydenhuollossa, päivähoidossa ja kouluissa sekä rakennusalalla kaivataan kipeästi osaavaa työvoimaa. Sekä liittohallitus että talouselämä näkevät yhtenä ratkaisuna ulkomaisen työvoiman lisäämisen, mitä edistäviä uudistuksia liittohallitus vie parhaillaan eteenpäin.
Energiakriisi on suuri taloudellinen haaste, joka toisaalta nopeuttanee Saksan energiakäännettä
Liittohallitus on viestinyt Saksan olevan keskellä energiakriisiä, vaikka sen kaikki vaikutukset eivät vielä näy. Kriisissä on kaksi ulottuvuutta: yhtäältä energianhinnat ovat olleet jo pitkään ennätyksellisen korkealla, toisaalta Saksa joutuu nyt varautumaan Venäjän kaasuntoimitusten vähäisyyteen tai äkilliseen loppumiseen.
Kaasu on ollut Saksassa tärkeä energianlähde, sillä se on kattanut noin neljänneksen käytetystä energiasta. Puolet kotitalouksista lämmitetään kaasulla, ja tietyille teollisuudenaloille kaasu on elintärkeää. Energiaintensiivinen kemianteollisuus on 15%:n osuudella Saksan suurin kaasunkäyttäjä. Mahdolliset kemianteollisuuden toimitusvaikeudet heijastuisivat usealle muulle teollisuudenalalle, kuten lääke-, auto- ja elektroniikkateollisuuteen. Saksalaiset yritykset ovat jo aloittaneet energiansäästön ja varautumisen kaasupulaan.
Saksa rakentaa Pohjois-Saksan rannikolle nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaaleja voidakseen diversifioida kaasuntuontiaan ja irtautua venäläisestä tuontikaasusta. Viimeisimmän arvion mukaan Saksa voisi irtautua kokonaan venäläisestä kaasusta kesällä 2024.
Kaasun hinta on ennätyskorkealla, sillä kaasuntuojat joutuvat hankkimaan venäläisen kaasun tilalle markkinoilta kaasua moninkertaiseen hintaan täyttääkseen omat toimitusvelvoitteensa. Nousseita kaasun hankintahintoja siirretään 1.10.2022 alkaen (2024 huhtikuuhun asti) pääosin asiakashintoihin erillisen kaasumaksun (Gasumlage) kautta. Kaikille kaasuasiakkaille tulevan kaasumaksun suuruus on alussa 2,419 senttiä / kWh ja sitä voidaan mukauttaa kolmen kuukauden välein. Kaasumaksun perimmäisenä tavoitteena on estää Saksan kaasumarkkinan ja maan energiahuollon romahdus. Lisämaksu tarkoittaa kotitalouksille satojen eurojen ja useille yrityksille useiden miljoonien lisälaskua. Liittohallitus on myös ilmoittanut kaasun arvonlisäveron laskusta 19:stä 7:ään prosenttiin kaasumaksun voimassaolon ajaksi.
Saksassa on jo reilun vuosikymmenen ajan ollut käynnissä energiakäänne (”Energiewende”), jonka tavoitteena on siirtyminen ydinvoimattomaan ja hiilettömään talouteen. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin joudutetaan. Saksassa aurinko- ja tuulienergian kysyntä on lisääntynyt. Kun kaasun hinta pysyy todennäköisesti korkealla, uusiutuvasta energiasta tulee kilpailukykyisempää. Haasteena puolestaan on mm. se, että rakentaminen on tällä hetkellä varsin kallista.
Saksa tulee investoimaan lähivuosina miljardeja taloutensa muutokseen kohti hiilineutraaliutta. Ensimmäiset askeleet on jo otettu, ja lisätoimia on tulossa.