Saksan perintöverouudistus ja yritysten sukupolvenvaihdokset

Saksan pitkässä perintöveron uudistusprosessissa on tullut jo kolmas hallituksen ehdotus, joka on tarkoitus vihdoin hyväksyä vielä marraskuun aikana liittopäivillä ja - neuvostossa. Laki astuisi voimaan 1. tammikuuta 2009. Perustuslakituomioistuimen päätöksellä nykyisen lainsäädännön voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2008.

Saksassa perustuslakituomioistuimen päätös vuonna 2007 on mutkistanut prosessia. Päätöksen mukaan eri omaisuustyyppien erilainen arvostus on perustuslain vastaista. Perustuslakituomioistuimen päätöksen perusteella kaikki omaisuusmuodot olisi perintö- ja lahjaverotuksessa arvostettava markkinahintaan.

Sukupolvenvaihdoksessa olisi mahdollista maksaa vain 15 prosentista yrityksen verotusarvosta mikäli ydintoiminnot säilytetään ja palkkataso pysyy lähes ennallaan. Kokonaan verosta välttyy, mikäli ydintoiminnot säilytetään kymmenen vuotta ja palkkataso pysyy vähintään ennallaan. Yrityksen markkina-arvoon perustuvan verotusarvon laskenta tullaan määrittelemään lain asetuksessa. 

Useat asiantuntijat, myös hallituspuolueiden sisällä, pitävät esitystä yhä perustuslain vastaisena, koska se muun muassa diskriminoi yrityksen hallinnoimaan omaisuuteen liittyvien ehtojen vuoksi kiinteistöalan yrityksiä. Uudistusta on kritisoitu myös byrokraattiseksi. 

Raportissa käsitellään Saksan perintö- ja lahjaverouudistusta siltä osin kuin se koskee yritysten sukupolvenvaihdoksia. Perintöverotuksen uudistusprosessi on kestänyt jo useamman vuoden ja hallitukselta on tullut kolme esitystä uudistuksesta.

 1. lakiesitys, syksy 2006

Saksan koalitiohallitus sopi hallitusohjelmassaan syksyllä 2005 perintöveron uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea keventää yrityksen omistuksen vaihdosta aiheutuvia verokustannuksia sukupolvenvaihdostapauksissa. Syksyllä 2006 annetun ensimmäisen esityksen lähtökohtana oli yritysten omistajanvaihdoksissa perittävän perintöveron poistaminen niiltä yrityksiltä, joiden toimintaa jatketaan vähintään 10 vuoden ajan omistajanvaihdoksen jälkeen. 

Uudistusprosessi mutkistui vuoden 2007 alussa kun Saksan perustuslakituomioistuin (Bundesverfassungsgericht) totesi päätöksessään Saksan voimassa olevat perintö- ja lahjaverotussäännökset perustuslain vastaisiksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan kiinteistöt, maatalousmaa ja yritysvarallisuus arvostetaan määrättyjen arvostusmallien avulla, usein tuottoarvomenettelyn (Estragswertverfahren) mukaan. Sen tuloksena tontti- ja yritysvarallisuus arvostetaan 20-80 prosenttiin ja maa- ja metsäomaisuus 10 prosenttiin niiden käyvästä arvosta. Eri omaisuustyyppien erilainen arvostus on perustuslakituomioistuimen mukaan perustuslain yhdenmukaisuusperiaatteen vastaista ja tiettyjen omaisuusmuotojen suosiminen tulee tehdä muulla tavoin kuin arvostuksen kautta. Tuomioistuin antoi vuoden 2008 loppuun saakka aikaa verotuksen uudistamiseen. 

2. lakiesitys, joulukuu 2007

Lakiuudistustyötä jatkettiin ja valtiovarainministeri Peer Steinbrückin(SPD) ja Hessenin osavaltion pääministeri Roland Kochin(CDU) johtama työryhmä pääsi marraskuussa 2007 sopuun uudistuksen pääpiirteistä. Työryhmän työn pohjalta hallitus antoi toisen esityksensä joulukuussa 2007 ja tavoitteena oli saada liittopäivien ja -neuvoston hyväksynnät vuoden 2008 keväällä. 

Perustuslakituomioistuimen päätöksen johdosta tuotannollisen omaisuuden määrittely oli aiheuttanut paljon kiistaa esityksen valmistelussa ja työryhmä päätyi kompromissiin, jonka mukaan tuotannolliseen omaisuuteen lasketaan 85 prosenttia yrityksen koko varallisuudesta ja loput ovat ei-tuottavaa omaisuutta. 

Yrityksen omistajanvaihdoksen yhteydessä juotuu näin ollen heti maksamaan perintö- tai lahjaveroa vain 15 prosenttia osuudesta (ei-tuotannollinen omaisuus). Tuotannollista omaisuutta koskeva verollinen osuus laskee vuosittain 10 prosenttia. Jos yritys myydään ennen kuin verohuojennus on noussut maksimiinsa (85 prosenttia varallisuudesta eli tuotannollisen omaisuuden osuus), tulee myyjän maksaa vielä siinä vaiheessa jäljellä olevalta tuotannolliselta omaisuudelta verot. Tuotannollisen omaisuuden osalta vältytään kokonaan perintö- tai lahjaverolta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • yrityksen hallinnoiman omaisuuden tulee olla alle 50 prosenttia,
  • palkkasummien tulee olla 10 vuotta vähintään 70 prosenttia sukupolven vaihdoksen aikana olleesta tasosta,
  • yrityksen liikeomaisuudessa ei saa tapahtua merkittäviä muutoksia 15 vuoteen. 

Ehtojen tavoitteena on vähentää sitä mahdollisuutta, ettei yrityksestä myydä olennaisia osia perinnön saamisen jälkeen. Lisäksi vero-etua ei siis anneta täysimääräisesti omaisuudenhallintayhtiöille. 

Suurlähetystön järjestämässä veroseminaarissa keväällä 2008 Saksan teollisuusliiton asiantuntija havainnollisti edellä mainitun esityksen ongelmia. Perheyritystä olisi uhannut jopa kymmenkertainen verotaakka jälkikäteen, mikäli viranomaiset toteavat jossain vaiheessa siirtymäaikaa, että ehtoja ei ole täytetty. 

Ongelmia aiheuttavat myös yritysten osakkuussopimukset, jolloin osuudesta luopumisen yhteydessä on kaksoisverotuksen riski (perintövero + tulovero osakkuussopimuksen mukaisesta summasta). Ehtojen toteuttaminen on haastavaa, koska arvostus perustuu markkinahintaan. Lisäksi tietyn vuoden todellinen palkkataso selviää vasta jälkeenpäin. Jälkiverojen riski on siis olemassa ja toisaalta ehdot edellyttävät panostamista myös niiden seuraamiseen jokaisen sukupolvenvaihdoksen osalta 15 vuotta. 

3. lakiesitys, marraskuu 2008 

Kiistely lakiesityksen yksityiskohdista jatkui lähes koko vuoden 2008. Koalitiohallitus pääsi vihdoin 6. marraskuuta 2008 yhteisymmärrykseen muutoksista toiseen lakiesitykseen. Laki on liittopäivien käsittelyssä 24. marraskuussa ja liittoneuvostossa 28. marraskuuta.  Tavoitteena on uuden lain voimaanastuminen 1. tammikuuta 2009. 

Uudessa ehdotuksessa kiistanalaiseen kohtaan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta annetaan kaksi optiota, joiden välillä tulee tehdä valinta ja jota ei voi jälkikäteen enää vaihtaa. 

  • Perijä on vapautettu 85 prosentista verosta, mikäli yrityksen ydintoiminnot säilyvät muuttumattomana seitsemän vuotta ja työntekijöiden palkkasumma on seitsemän vuoden jälkeen vähintään 650 prosenttia sukupolven vaihdoksen ajankohdan tasosta. Vero-edun edellytyksenä on, että yrityksen hallinnoima omaisuus on korkeintaan 50 prosenttia koko yrityksen omaisuudesta. Yrityksen omistajanvaihdoksen yhteydessä joudutaan näin ollen maksamaan perintö- tai lahjavero vain 15 prosentin osuudesta.
  • Perijä vapautetaan kokonaan perintöverosta, mikäli yrityksen ydintoiminnot säilyvät muuttumattomana kymmenen vuotta ja työntekijöiden palkkasumma kymmenen vuoden jälkeen on vähintään 1000 prosenttia sukupolven vaihdoksen ajankohdan tasosta. Vero-edun edellytyksenä on, että yrityksen hallinnoima omaisuus on korkeintaan 10 prosenttia koko yrityksen omaisuudesta.

Esityksen mukaan valtionvarainministeriö tulee määrittelemään lakia koskevassa asetuksessa sen, miten yrityksen arvo määritellään sukupolvenvaihdoksessa. Lähtökohtana on perustuslakituomioistuimen linjaus markkinahintaan perustuvasta arvioinnista.

Hallituksen esitys tuli viimeisillä hetkillä. Perustuslakituomioistuin on päätöksessään vuodelta 2007 antanut vuoden 2008 loppuun saakka aikaa päättää uudistuksesta. Tämän jälkeen ei saa enää soveltaa voimassa olevaa nykyistä perintöverolakia. 

Kuten aikaisempiakin esityksiä, myös uusinta esitystä on kritisoitu erityisesti sen sisältämästä byrokratiasta. Saksan Teollisuusliitto ja keskuskauppakamari ovat kuitenkin ilmaisseet esityksen olevan askel oikeaan suuntaan ja "pahimman mahdollisen välttämistä". Esitystä pidetään myös yhä perustuslain vastaisena sekä hallituspuolueiden että opposition veroasiantuntijoiden piirissä. Nämä argumentit liittyvät asuntojen perintöverotukseen, jota ei tässä muistiossa ole käsitelty, sekä kiinteistöalan yrityksiin, joita lakiesitys diskriminoi johtuen niiden korkeasta hallinto-omaisuuden määrästä. 

Liberaalipuolue FDP on ilmaissut tyytymättömyytensä myös siihen, että perheyrityksiä ja pörssiyrityksiä ei kohdella yhdenvertaisesti. FPD on hallituskumppani Baijerissa ja Nordhrein Westfalenissa. Lehdissä on spekuloitu, että FPD voisi näin pakottaa Baijerin ja NRW:n äänestämään esitystä vastaan liittoneuvostossa. Tosin se ei vielä yksinään riittäisi esityksen kaatamiseen.