Saksan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Saksan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Saksan massiiviset elvytystoimet nousevat vuoden 2020 aikana lähes kolmannekseen sen BKT:sta, 1 250 miljardiin euroon. Kriisi vauhditti Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja mahdollisuuksia tar-joavat etenkin digitaalinen ja vihreä siirtymä. Saksassa on kysyntää etenkin digitaalisten ratkaisujen toimeenpanolle ja käyttöönottoon eri sektoreilla, ilmastotavoitteiden saavuttamisessa mm. bio-pohjaisten tuotteiden, sekä energiatehokkaiden ratkaisujen osalta, terveyssektorin digitalisaation ja resilienssin parantamisessa ja kuluttajaliiketoiminnassa etenkin älykkäiden teknologioiden ja verkkokauppojen osalta.

Saksa on kuluneen vuoden aikana allokoinut covid19-kriisin vaikutusten hillitsemiseen ja talouden elvyttämiseen (ml. takuut) lähes 1 250 miljardia euroa, kolmanneksen bruttokansantuotteestaan. Elpymistoimien avulla on tarkoitus vauhdittaa Saksan digitaalista ja vihreää siirtymää. Kriisi nähdään mahdollisuutena rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle, sillä investoinnit mm. infrastruktuuriin, digitalisaatioon, koulutukseen ja hyvinvointiin ovat jääneet uupumaan viimeisten vuosien aikana. EU:n elpymisrahalla (Saksan saantoarvio noin 23 mrd €) on tarkoitus rahoittaa kansallisen suhdanne-paketin toimia.


Kriisi vauhditti etenkin digitaalisten ratkaisujen toimeenpanoa ja käyttöönottoa. Saksa on kriisin seurauksena avoimempi digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolle. Kriisi on myös vauhdittanut inves-tointeja alan kehittämiseen. Tämä luo mahdollisuuksia etenkin logistiikan, teollisuuden, tekoälyn, e-kaupan, robotiikan, hallinnon ja koulutuksen aloille. Saksa esimerkiksi investoi tekoälykehitykseen 5 mrd € vuoteen 2025 mennessä, kvanttiteknologiakehitykseen 2 mrd € ja 5G/6G-verkkojen rakentamiseen ja kehittämiseen 7 mrd €.


Saksan vihreää siirtymää edistävät puolestaan kiristyneiden kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä Saksan oma päätös kaksoissiirtymästä (hiilestä 2038 ja ydinvoimasta 2022 luopuminen). Tämä tarjoaa mahdollisuuksia Suomen osaamiselle biopohjaisissa pakkauksissa ja tekstiileissä, akkuteollisuudessa, vetyteknologian sekä älykkäiden kaupunkiratkaisujen tarjoamissa mahdollisuuksissa. Saksa investoi 1,5 mrd € akkuteollisuuden IPCEI-hankkeisiin, vetykehitykseen 9 mrd € ja älykkääseen kaupunkikehityksen 500 milj. €


Kriisi toimi katalysaattorina myös Saksan terveyssektorin, etenkin sen digitalisaation kehittämiselle. Saksan jo aiemmin hyväksymät uudet lainsäädäntöhankkeet avaavat mahdollisuuksia uusille terveyssovelluksille. Terveyssektorin kehittämiseen panostetaan yhteensä 10 miljardia euroa, mm. investoimalla digitaaliseen infrastruktuuriin, robotiikkaan, suojavarusteisiin ja uusiin lääkkeisiin.


Mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle on myös kuluttajaliiketoiminnassa ja elintarvikealalla. Kriisi kasvatti verkkokauppojen toimintaa, joten Saksassa on kysyntää myyntiprosesseja ja asiakaspalveuksia parantaville prosesseille. 


Painopiste on etenkin Suomelle keskeisten osavaltioiden kysynnän ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Tarkoituksena on tiivistää virtuaalisia yhteydenottoja ja vienninedistämistoimia, sekä tautitilanteen jälleen niin salliessa, siirtyä asteittain takaisin perinteisiin vienninedistämistoimiin.
 

Anne Sipiläinen, Suomen suurlähettiläs, Saksa