Saksan koulutusjärjestelmä, koulutusalan toimijat ja suurtapahtumat koulutusviennin näkökulmasta

Tämä raportti esittelee koulutusviennin kannalta perustavanlaatuista tietoa Saksan koulutusjärjestelmän rakenteesta, koulutuspolusta, koulutusalan toimijoista ja suurtapahtumista. Laajemmassa mittakaavassa koulutusvienti on Saksassa ennemmin maakuvatyötä kuin suurten kassavirtojen vienninedistämistä.

Kuva: Elina Manninen, kuvatoimisto Keksi.

Saksan koulutuspolitiikka on osavaltioiden vastuulla eli Saksassa on käytännössä 16 erillistä koulutusjärjestelmää. Lasten koulutuspolku eriytyy yleensä jo peruskoulun neljännen luokan jälkeen, ja kouluvalintoihin vaikuttaa edelleen vahvasti lapsen sosio-ekonominen tausta.

Koulutusalan toimijoiden joukko on laaja ja monipuolinen: koulutustasosta ja -alasta riippuen päättäjinä ja järjestäjinä ovat osavaltioiden opetusministeriöt, kunnat, kansanopistot, teollisuus- ja kauppakamarit, säätiöt, yhdistykset ja yritykset. Perus- ja yleissivistävän koulutuksen puolella suomalaisille koulutusviejille sopivia kumppaneita voisivat olla erilaiset yksityiskoulut.
Saksassa suuret messu- ja muut tapahtumat ovat edelleen paikkoja, joissa luodaan verkostoja ja tehdään kauppaa. Myös suomalaisten koulutusvientidelegaatioiden kannattaa harkita vuosittain toistuviin koulutusalan tapahtumiin osallistumista sekä omien sivutapahtumien ja kahdenvälisten tapaamisten järjestämistä samassa yhteydessä.

Koulutusviennin kannalta Saksa on haastava kohdemaa muutenkin kuin järjestelmän osavaltioihin hajautuneen rakenteen takia. Koulutussektorin hankinnat painottuvat vahvasti kotimaisiin toimijoihin esimerkiksi oppimateriaaleissa. Kauppaa tehdään saksaksi, eikä englannilla pärjää. Koulukulttuuri ja pedagogiikka ovat useimmiten jäykkiä ja hierarkkisia, digitaalisen infrastruktuurin laatu vaihtelee ja tarkka tietosuojapolitiikka ja Suomen oppivelvollisuutta tiukempi koulupakko rajoittavat etäopetusta.
Saksan koulutussektoriin kohdistuu kuitenkin kehityssuunnitelmia, jotka avaavat tilaisuuksia myös koulutusviennille. Markkinamahdollisuuksista suomalaisille koulutusviejille kerrotaan teemakohtaisissa raporteissa koulutuksen digitalisaatiosta ja opettajien täydennyskoulutuksesta.

Saksaan suuntautuva koulutusvienti voi olla kannattavaa suomalaisyrityksille, jos ne onnistuvat löytämään sopivan markkinaraon ja luomaan kumppaniverkostoa esimerkiksi yksittäisen osavaltion sisällä. Laajemmassa mittakaavassa koulutusvienti on Saksassa ennemmin maakuvatyötä kuin suurten kassavirtojen vienninedistämistä. Maakuvatyölläkin on tärkeä merkitys: suomalaisella koulutuksella on Saksassa erinomainen maine, jota kannattaa hyödyntää ja edelleen vahvistaa.

Tämä raportti sisältää Saksaan suuntautuvaa koulutusvientiä varten perustietoja neljässä osiossa:

  1.  Osavaltiot vastaavat Saksan koulutuspolitiikasta – 16 erilaista koulutusjärjestelmää
  2. Saksan koulutuspolku peruskoulusta korkeakoulutukseen
  3. Saksalaiset koulutusalan toimijat ja mahdolliset pilottikumppanikoulut
  4. Koulutusalan suurtapahtumia Saksassa

Osavaltiot vastaavat Saksan koulutuspolitiikasta – 16 erilaista koulutusjärjestelmää

Saksassa koulujärjestelmän organisointi ja päätöksenteko ei tapahdu liittovaltion tasolla, vaan se on jalkautettu kunkin 16 osavaltion opetusministeriöille. Siksi kussakin osavaltiossa on erilainen sääntely koskien opetussuunnitelmia, oppiaineiden ja tutkintojen tarjontaa sekä koulumuotojen välillä tapahtuvaa siirtymistä. Osavaltioiden opetusministerit sopivat yhteisistä koulutuslinjauksista opetusministerikokouksessa (Kultusministerkonferenz).

Koululaitos on kuitenkin liittovaltion valvonnassa, ja liittovaltio on voinut vuoden 2019 perustuslakimuutoksen jälkeen tukea osavaltioita rahallisesti koulutussektorilla. Liittovaltio on myös halunnut edistää yhteistyötään osavaltioiden kanssa erityisesti koulutuksen digitalisaatiokysymyksissä.

Tässä on lyhyesti avattu eri tahojen työnjakoa koulutussektorilla (lisäksi näillä tahoilla on vastuullaan kaikkea tutkimukseen liittyvää):

Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (Bundesministerium für Bildung und Forschung)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Opetus- ja tiedeministeri Bettina Stark-Watzingerin (FDP) johtama ministeriö koordinoi liittovaltion ja osavaltioiden yhteistyötä sekä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä koulutusasioissa. Ministeriö teettää myös kansallisia ja kansainvälisiä koulutusraportteja ja -tutkimuksia. Lisäksi ministeriön vastuulla on uudenlainen rahoitusinstrumentti koulujen digitalisaatioon (Digitalpakt Schule). Saksan perustuslakia muutettiin vuonna 2019, jotta ensi kertaa tuli mahdolliseksi jakaa projektiluonteisesti liittovaltion rahoja osavaltioiden koulutussektorille. Aiemmin koulutuksen rahoitus oli vain osavaltioiden käsissä.

Opetusministerikokous (Kultusministerkonferenz)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
Opetusministerikokous on osavaltioiden opetusalan ministereistä koostuva toimielin, jolla on säännöllinen kokousrytmi, osavaltiolta toiselle kiertävä puheenjohtajuus ja yli 200 työntekijää. Toimielimen vastuulla on osavaltioiden koulutussektorin yhteistyö ja koordinointi, jotta koulutusjärjestelmät ovat riittävän samankaltaisia esim. tutkintotodistusten ja opetussuunnitelmien osalta (Bildungsstandards). Opetusministerikokous koordinoi ja valmistelee myös muuta käytännön yhteistyötä, kuten nyt koronapandemian aikana kouluihin liittyviä koronatoimia.

Osavaltioiden opetusministeriöt (eri nimisiä; lista kaikkien osavaltioiden opetusministeriöistä)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
Osavaltioiden opetusministeriöiden harteilla on koulutussektorin rahoitus ja käytännön koulutuslainsäädäntö varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kansallisten raamien puitteissa niillä on myös päätösvalta osavaltion opetussuunnitelmista (Rahmenlehrplan / Bildungsplan). Lehrer-Onlinen(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) sivulle on koottu listaus kaikista opetussuunnitelmista.

Saksan koulutuspolku peruskoulusta korkeakoulutukseen

Saksassa kouluun mennään noin kuusivuotiaana, ja koulupolku kestää osavaltiosta riippuen vähintään yhdeksästä kymmeneen vuotta. Jos oppilas ei tämän jälkeen jatka koulunkäyntiä, on hän velvoitettu oppisopimuskoulutukseen, kunnes täyttää 18 vuotta. Julkiset koulut ovat maksuttomia. Noin yhdeksän prosenttia koululaisista käy yksityiskouluja, joissa vanhemmat maksavat koulumaksuja. Saksassa on pelkän oppivelvollisuuden sijaan tiukka koulupakko eli etä- ja kotiopetus ei ole sallittua. Pandemia-ajan etäopetuksen vuoksi läsnäolopakosta on väliaikaisesti joustettu, mutta esimerkiksi pelkästään vanhempien toteuttama kotiopetus ei ole edelleenkään mahdollista.

Koulutusjärjestelmä jakautuu perusasteeseen, toisen asteen ala- ja ylätasoon sekä kolmanteen eli korkea-asteeseen. Osavaltiosta riippuen neljästä kuuteen vuotta kestävä peruskoulu on kaikille yhteinen, jonka jälkeen oppilas hakee koulumenestyksestä riippuen jatkamaan yhteen seuraavista kouluista: Hauptschule, Realschule, Gymnasium tai edellä mainittujen yhdistelmä Gesamtschule.
Toisella asteella Hauptschule päättyy yhdeksännen ja Realschule kymmenennen luokan jälkeen. Näiden koulujen jälkeen nuoret jatkavat tyypillisesti ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. Suomen peruskoulumallia muistuttava yhtenäiskoulu Gesamtschule päättyy kymmenennen luokan jälkeen, jolloin oppilas jatkaa lukion viimeiset luokat tai siirtyy ammattikoulutukseen.

Parhaiten pärjänneet oppilaat aloittavat peruskouluvuosien jälkeen lukion eli Gymnasiumin. Probejahriksi eli koeajaksi kutsuttava lukion ensimmäinen vuosi on oppilaille stressaava, koska sen jälkeen huonoiten menestyneet oppilaat karsitaan pois Gymnasiumista ja siirretään yleensä Realschuleen. Toisen asteen ylätasolla Gymnasium päättyy 12. tai 13. luokan jälkeen ylioppilastutkintoon. Ylioppilastodistuksella voi hakea korkeakouluihin.

Toisen asteen ylätasolla on vaihtoehtona myös ammatillinen koulutus. Se on mahdollista suorittaa kahdesta kolmeen vuotta kestävässä kokopäiväisessä ammattikoulussa (Berufsfachschule), jossa koulutus on sekä yleissivistävää että ammattiin valmistavaa. Yleisempi vaihtoehto on kuitenkin niin sanottu duaalijärjestelmä, jossa oppisopimuskoulutus tapahtuu sekä osa-aikaisessa ammattikoulussa että yrityksissä (Duales System).

Kolmannella tasolla korkeakoulut puolestaan jakaantuvat Suomen tapaan yliopistoihin (Universität) ja ammattikorkeakouluihin (Fachhochschule).

Kaikilla lapsilla pitäisi olla koulutuksessa yhdenvertaiset mahdollisuudet, mutta Saksassa koulumenestys ja koulupolku ovat edelleen voimakkaasti riippuvaisia sosiaalisesta taustasta. Kriitikoiden mukaan lasten aikainen, heti peruskoulun 4. vuosiluokan jälkeen tapahtuva, suoritusperusteinen jakautuminen asettaa heikompaan asemaan sosiaalisesti huono-osaisemmat koululaiset, maahanmuuttajalapset ja erityislapset. Kehitys on silti ollut positiivista kohti suurempaa mahdollisuuksien yhdenvertaisuutta (vuoden 2018 PISA-tutkimuksen mukaan).

Taulukko Saksan koulutuspolusta

Ensimmäinen kouluaste:

Grundschule luokat 1–4/6, kaikille kuusi vuotta täyttäneille pakollinen. Neljännen/kuudennen luokan jälkeen oppilaat jaetaan suoritustasosta riippuen toisen asteen kouluihin (opettajat antavat vanhemmille suosituksen).


Toisen kouluasteen alataso:

Hauptschule luokat 5/7–9, alhaisin suoritustaso, täyttää oppivelvollisuuden
Realschule luokat 5/7–10, keskitason suoritukset, johtaa yleensä ammattikoulutukseen


Toisen kouluasteen ala- ja ylätaso (akateeminen):

Gymnasium luokat 5/7–12/13, korkein suoritustaso, päättyy ylioppilastutkintoon
Gesamtschule luokat 5/7–10 (+siirtyminen lukioon tai ammatilliseen koulutukseen tai lukioon luokille 11–12/13), edelliset yhdistävä malli


Toisen kouluasteen ylätaso (ammatillinen):

Berufsfachschule ammattikoulu, kahdesta kolmeen vuotta ammatillista ja yleissivistävää opetusta
Duales System oppisopimuskoulutus, kahdesta lähes neljään vuotta käytännönläheistä työssäoppimista, päävastuullisina järjestäjinä yritykset


Kolmas kouluaste:

Fachhochschule ammattikorkeakoulu
Universität yliopisto

Saksalaiset koulutusalan toimijat ja mahdolliset pilottikumppanikoulut

Koulutusalan toimijoiden joukko on laaja ja monipuolinen. Osavaltioiden opetusministeriöt tekevät osavaltioitaan koskevat suuret linjaukset koulutukseen liittyen. Julkisella puolella koulutuksen järjestäjinä toimivat kunnat tai osavaltiot. Lisäksi on yksityisiä kouluja, joiden toiminnasta vastaavat esimerkiksi voittoa tavoittelemattomat yhdistykset.

Oppisopimuskoulutuksessa yrityksillä ja teollisuus- ja kauppakamareilla on merkittävä rooli. Korkeakouluilla puolestaan on laissa taattu autonomia päättää asioistaan, mutta osavaltioista riippuen myös osavaltion opetusministerillä saattaa olla toimivaltaa niiden päätöksiin. Elinikäistä oppimista ja jatkokoulutusta tarjoaa lukuisia tahoja kansanopistoista säätiöihin, liittoihin, yhdistyksiin ja yrityksiin.

Bildungsserver (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)on Saksan koulutusjärjestelmän keskeinen opas ja tietopalvelu, joka tarjoaa pääsyn koulutukseen liittyviin tietoihin ja internetlähteisiin. Se listaa myös Saksan erilaisia koulutustoimijoita(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), kuten ministeriöt ja muut koulutusviranomaiset liitto- ja osavaltiotasolla, säätiöt, ammattiliitot ja ammatilliset yhdistykset. Huomionarvoinen taho on esimerkiksi OAJ:ta vastaava Saksan koulutus- ja kasvatusalan ammattiliitto VBE(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), joka on 164 000 opettaja- ja kasvattajajäsenellään Saksan suurin työntekijäjärjestö. Tämän raportin viimeisessä osiossa on myös listattu VBE:n suuria tapahtumia, kuten rehtori-, päiväkodinjohtaja- ja opettajakongressit.

Jos yhteistyö julkisen sektorin koulutuspäättäjien kanssa kiinnostaa esimerkiksi koulujen hankintoihin liittyen, Bildungsserver on listannut osavaltioiden koulutusportaalit(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), joista löytyy kootusti tietoa kunkin osavaltion koulutusjärjestelmään ja -järjestäjiin liittyvistä asioista.

Tämä raportti listaa myös kouluja, jotka voisivat toimia suomalaisten koulutusvientiyritysten pilottikumppaneina. Lisäksi teemakohtaisissa raporteissa koulutuksen digitalisaatiosta ja opettajien täydennyskoulutuksesta on esitelty tarkemmin näiden alojen mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Mahdollisia pilottikumppanikouluja suomalaisille koulutusviejille

Julkisen sektorin koulutusjärjestäjillä on usein pienet budjetit, ja paljon byrokratiaa hidastamassa hankintojen tekemistä ja yhteistyökumppanuuksien sopimista. Monet suomalaiset koulutusvientiyritykset voisivat saada jalansijaa Saksan markkinoilla löytämällä pilottikumppaneita yksityiskouluista, jotka voivat toimia ketterämmin omien budjettiensa turvin. Erilaisia yksityiskouluja esitellään alla.

Yksityiskoulut
Yksityiskouluneuvontasivustolle (Privatschulberatung(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)) on listattu kaikki Saksan yksityiskoulut yhteystietoineen. Koulut on jaettu kuuteen kategoriaan:

  • Kansainväliset koulut (englanti opetuskielenä)
  • Kaksikieliset koulut (saksa ja jokin toinen kieli opetuskielinä)
  • Waldorf-pedagogiakoulut (Steiner-koulut)
  • Montessori-pedagogiakoulut
  • “Kokopäiväkoulut”, jotka järjestävät lapsille iltapäiväopetusta ja -ohjelmaa
  • Kristilliset koulut

Kansainväliset koulut

Saksassa on yli 50 yksityistä kansainvälistä koulua(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), joiden opetuskieli on englanti. Suurin osa on IB-kouluja, mutta jotkin tarjoavat A-level-, GCSE- tai muita kansainvälisiä tutkintoja.

IB-järjestö(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) listaa sivuillaan 83 saksalaista IB-koulua, joiden joukossa on sekä yksityisiä että julkisia kouluja.

Skandinaaviset koulut voisivat olla suomalaistoimijoille luontevia kumppaneita:

Saksan koulupalkinnon ehdokas- ja voittajakoulut

Saksan kouluportaalin järjestämä Saksan koulupalkintokilpailu (Der Deutsche Schulpreis(Linkki toiselle verkkosivustolle)) palkitsee saksalaiskouluja niiden edistyksellisistä pedagogisista konsepteista eri kategorioissa, kuten oppimisen digitaaliset ratkaisut. Voittajakoulut jakavat yhteensä 100 000 euron palkintosumman, mutta kaikki palkintokategorioissa ehdolla olevat koulut pääsevät mukaan portaalin koulukehitysohjelmaan. Voittaja- ja varsinkin ehdolla olleiden koulujen joukosta voisi löytyä myös suomalaistoimijoille kiinnostavia kumppanikouluja.

Yksi koulupalkinnon ehdokaskouluista on itsenäisen oppimisen kategoriassa kilpaillut Alemannenschule(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) Wutöschingenistä Baden-Württembergistä läheltä Sveitsin rajaa. Se on suomalaisen peruskoulun tyylinen yhtenäiskoulu, jossa on 720 oppilasta ja yli 70 opettajaa. Koulu on oppimisympäristöiltään erittäin innovatiivinen Saksan mittapuulla: koulukirjoista on siirrytty digimateriaaliin ja perinteisistä luokkahuoneista muunneltaviin oppimistiloihin. Koululla on paljon paikallisia yrityskumppaneita, jotka rahoittavat koulun projekteja. Koulun rehtoria on haastateltu muun muassa Spiegel-lehdessä syksyllä 2021.

Koulutusalan suurtapahtumia Saksassa

Saksassa suuret messu- ja muut tapahtumat pitävät edelleen pintansa paikkoina, joissa luodaan suhdeverkostoja ja tehdään kauppaa. Myös suomalaisten koulutusvientidelegaatioiden kannattaa harkita vuosittain toistuviin koulutusalan tapahtumiin osallistumista sekä omien sivutapahtumien ja ennalta sovittujen kahdenvälisten tapaamisten järjestämistä samassa yhteydessä. Koronapandemian vuoksi tapahtumia on luonnollisesti järjestetty myös verkossa, niiden ajankohtia on siirretty tai ne on peruttu.

Tässä on kronologisessa järjestyksessä alustava listaus Saksan tärkeimmistä koulutusalan tapahtumista vuonna 2022 alustavine ajankohtineen:

Koulutuksen digitalisaation LEARNTEC-messut
LEARNTEC on koulutuksen digitalisaation suurin messutapahtuma Euroopassa. Vuoden 2020 mes-suilla oli yli 400 näytteilleasettajaa 17 maasta ja yli 15 000 messuvierasta. Seuraavat LEARNTEC-messut on koronapandemian takia siirretty järjestettäväksi vasta 31.5.-2.6.2022 Karlsruhessa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) läsnätapahtumana. Messuilla on kolme teema-aluetta: koulutuksen digitalisaatio kouluissa, yliopistoissa ja työelämässä. Lisäksi messuilla on omat alueensa start-up-yrityksille ja AR-/VR-yrityksille. Messuesittelijäpaikan hinta on alkaen 865 euroa. Lisäksi LEARNTEC-yhteisö järjestää 1.–3.2.2022 maksuttoman online-tapahtuman(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) koulutuksen digitalisaatiosta alun perin suunniteltuna messuajankohtana.

Koulutusalan Didacta-messut
Euroopan suurin koulutusalan tapahtuma Didacta-messut järjestetään vuorovuosina Kölnissä, Hannoverissa ja Stuttgartissa. Edellisillä läsnämessuilla oli yli 900 näytteilleasettajaa 53 eri maasta ja yli 100 000 messuvierasta. Seuraava Didacta on tarkoitus järjestää 7.–11.6.2022 Kölnissä(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) läsnätapahtumana ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Messuesittelijäpaikan hinta on alkaen 605 euroa. Vuoden 2023 Didacta järjestetään Hannoverissa tavallisena messuajankohtana maaliskuussa.

Saksan päiväkodinjohtajien kongressi Deutscher Kitaleitungskongress
Saksan koulutus- ja kasvatusalan ammattiliitto VBE järjestää päiväkodinjohtajille vuodessa seitsemän erillistä kaksipäiväistä kongressitapahtumaa ympäri Saksaa: Düsseldorf 6.–7.4.2022, Augsburg 3.–4.5.2022, Mainz 17.–18.5.2022, Stuttgart 23.–24.5.2022, Leipzig 8.–9.6.2022, Hampuri 21.–22.6.2022 ja Berliini 24.–25.10.2022.(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) Tapahtumat tavoittavat yhteensä yli 4000 päiväkodinjohtajaa.

Saksan rehtorikongressi Deutscher Schulleitungskongress
Ammattiliitto VBE:n järjestämä saksankielisen alueen suurin koulujohdolle suunnattu kongressi houkuttelee 2000–3000 koulumaailman johtohenkilöä Düsseldorfiin 10.–12.11.2022(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tavata koulumaailman päättäjiä jokaiselta koulutusasteelta ympäri Saksaa. Myös kansainvälisille puhujille on kysyntää. Kongressissa on viisi teema-aluetta: johtajuus, koulu- ja opetuskehittäminen, digitalisaatio, koulukulttuuri ja kestävä kehitys.

Koulutuksen digitalisaatiofoorumin konferenssi Konferenz Bildung Digitalisierung
Koulutuksen digitalisaationfoorumin seitsemättä kertaa järjestämä konferenssi on tarkoitus pitää parin virtuaalikonferenssivuoden jälkeen jälleen läsnätilaisuutena Berliinissä 16.–17.11.2022(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan). Marraskuun 2021 virtuaalikonferenssi keräsi linjoille 150 puhujaa ja 1400 osallistujaa. Myös suomalainen TAMK piti siellä esityksen opettajien digitaitojen jatkokoulutustarjonnastaan.

Saksan opettajapäivät Deutscher Lehrertag
Ammattiliitto VBE on yhteistyössä Leipzigin kirjamessujen kanssa järjestänyt myös vuosittaisen opettajakongressin,(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) mutta tänä vuonna tapahtumaa ei ole maaliskuun kirjamessujen ohjelmassa