Saksa: Talouden uudella tukipaketilla pehmennetään toisen lockdownin kokonaisvaikutuksia talouteen

Saksa: Talouden uudella tukipaketilla pehmennetään toisen lockdownin kokonaisvaikutuksia talouteen

Saksan elinkeinoelämä huolissaan marraskuun sulkutilan taloutta jakavista vaikutuksista; toisaalta talouden sektoreiden osasululla halutaan suojata kokonaistaloutta. Marraskuun lockdownin arvioidaan maksavan Saksan taloudelle reilut 19 mrd €. Liittohallitus on luvannut jälleen uuden tukipaketin vuoden toisen lockdownin taloudellisten vaikutusten pehmentämiseksi. Liikevaihtoon perustuva tuki yltää 10 mrd euroon.

Liittohallituksen talouden syysennuste odotettua parempi. Tälle vuodelle ennustetaan 5,5 % laskua, ensi vuodelle jo 4,4 % kasvua. Työttömyysluvut laskussa, mutta korona-kriisin jäljet työllisyystilastoissa näkyvät. Osa-aikatyöraha hillinnyt yritysten irtisanomisaaltoa.

Yritysten tulevaisuusnäkymät astetta kehnommat. Lähes 2/3 yrityksistä odottaa liiketoimintansa laskevan viime vuoteen verrattuna, 30 % odottaa heikentyneitä vientinäkymiä. Ravintola- ja majoitusala uuden sulkutilan myötä heikoilla, teollisuuden näkymät kasvaneen viennin myötä paremmat.
 

Saksan elinkeinoelämä huolissaan uusista korona-rajoituksista

Saksan elinkeinoelämä ehti tuskin hengähtää kevään massiivisen sulkutilan jälkeen, kun liittohallitus ja osavaltiot päättivät 28.10. uusista tiukoista määräaikaisista rajoituksista Saksan nopeasti kasvaneiden tautilukujen vuoksi. Tällä ”kevyellä” tai ”aallonmurtaja” lockdowniksi kutsutulla sulkutilalla Saksa haluaa välttää viime kevään kaltaisen, laajan sulkutilan ja minimoida rajoitusten piiriin joutuvien sektorien määrän. Liittokansleri Merkelin sanoin, Saksan on toimittava nopeasti ja johdonmukaisesti uusien tautitapausten kasvun pysäyttämiseksi. Talousasiantuntijoiden mukaan uudet rajoitukset iskevät kovaa tiettyihin sektoreihin, mutta toisaalta suojaavat kokonaistaloutta. Siten esimerkiksi vähittäis- ja tukkukaupat jäivät rajoitusten ulkopuolelle kevääseen verrattuna; ravintola-ala, kulttuuri- ja vapaa-ajanviettolaitokset puolestaan joutuvat sulkemaan ovensa marraskuuksi.

Saksan elinkeinoelämä on ottanut uutisen uusista rajoituksista vastaan kevättä kriittisemmin. Lockdownin nähdään jakavan elinkeinoelämää: teollisuuden alan liitot arvottavat päätöksen pääosin oikeaksi; muut näkevät alojensa kärsivän rajoituksista. Tukku- ja ulkomaankaupan etujärjestö tukee osittaista sulkutilaa, valitut toimeet nähdään johdonmukaisina ja oikeina. Teollisuuden liitto näkee päätöksellä olevan suuren vaikutuksen etenkin yritysten toimeliaisuuteen mutta myös kuluttajien käyttäytymiseen. Selvää on, että toimet patoavat kevään sulkutilan jälkeen hitaasti alkanutta talouden elpymistä ja vaikutukset tietyillä sektoreilla ovat huomattavat. Liitto korostaa tarvetta arvioida tilanne parin viikon kuluttua uudelleen, sekä tarvittaessa lieventää rajoituksia sektoreittain. Tärkeää on tukea yrityksiä suoraan, sekä verohelpotuksin.

Hotelli- ja majoitusliikkeitä edustava etujärjestö Dehoga pitää uusia rajoituksia suurena pettymyksenä ja dramaattisena alalle, keväällä herännyt pelko olemassaolon uhkasta on noussut uudelleen esille. Etujärjestön arvioiden mukaan kolmannes sen 245 000 yrityksestä ei selvinne tulevasta talvesta, ellei mittavia tukiohjelmia oteta käyttöön. Alan yritykset tutkivat parhaillaan mahdollisuutta valittaa päätöksestä. Perheyritysten liitto puolestaan toteaa monen alan yrityksen tunnelmien vaihtelevan suuttumuksen ja epätoivon välillä. Päätöksen korvausosiota pidetään liian epämääräisenä. Saksan pk-yritysten etujärjestö BVMW pitää edessä siintävää maksukyvyttömyysaltoa vaarallisena etenkin ulkomaisten sijoittajien, etenkin kiinalaisten hamutessa saksalaisosaamista. Kaupan alan etujärjestön mukaan positiivista kuitenkin on, että kauppojen asiakasmäärärajoituksen osalta päädyttiin lievempään vaihtoehtoon (1 asiakas 10 m2, ei 25m2 kohden); keskusta-alueiden osittainen lockdown kuitenkin vaarantaa monen vähittäiskaupan olemassaolon.

Lockdownin vaikutukset Saksan taloudelle

Koronakriisin taloudellisia seurauksia ei ole pidetty tavallisen kansalaisen arjessa Saksassa vielä kovinkaan merkittävinä valtion mittavien elvytystoimien vuoksi. Esimerkiksi mittavalla osa-aikatyörahan käyttöönotolla työttömyysluvut on onnistuttu pitämään kurissa. Valtiolle kriisin hintalappu on kuitenkin mittava. Saksan finanssiministeriön laskelmien mukaan koko koronakriisin hoitaminen tulee maksamaan Saksalle 1 500 miljardia euroa (vrt. v. 2019 BKT oli 3449 mrd €): mukaan on laskettu mm. terveysjärjestelmälle aiheutuneet kulut, suhdannepaketin toimet, sosiaaliturvakassojen kasvaneet menot ja Saksan osallistuminen EU:n jälleenrakennuspakettiin. Pelkästään tämän vuoden, liittotason kulut koronasta johtuen yltävät 400 miljardiin euroon.

Kriisin taltuttamisen arvioidaan maksavan kuitenkin alkuperäisiä laskelmia vähemmän. Esimerkiksi syyskuun loppuun mennessä Saksan 25 miljardin euron yritystukipaketista oli käytetty vasta murto-osa, 1,2 mrd €, osittain byrokratian kankeudesta johtuen. Valtion tälle vuodelle varaamasta lähes 218 mrd € uudesta lainasta syyskuun loppuun mennessä oli nostettu vasta 150 mrd €. Tosin lisämenoja on vielä luvassa uuden talouden tukipaketin myötä, sekä mm. energia- ja ilmastorahasto sekä lapsibonus –maksatusten että ALV-kannan alennuksesta johtuvien menojen vuoksi. Talouden elpymiseen varattuja miljardisummia onkin pidetty tärkeinä lähinnä psykologisesti – elvytysmiljardeilla luodaan tulevaisuudenuskoa.

Saksan taloudellisen tutkimusinstituutin (DIW) laskelmien mukaan marraskuun sulkutila maksaisi Saksan taloudelle 19,3 mrd €, tai 2,5 prosenttiyksikköä viimeisen neljänneksen talouskasvusta. Vuoden viimeiseltä neljännekseltä DIW odottaa siten -1% pudotusta. Marraskuun osittainen sulkutila pitkälti pysäyttäisi toukokuussa alkaneen talouden elpymisen. Eniten sulkutilasta kärsisi, 5,8 mrd € (55 prosenttiyksikön pudotus), ravintola- ja hotelliala. Liikunta-, kulttuuri- ja viihdealaa odottaisi 2,1 mrd € (-8,4) ja kaupan alaa 1,3 mrd € (-1,8) tappiot. Teollisuuden kustannuksiksi kriisistä tulisi 5,2 mrd € (-3,6). Saksan talous- ja energiaministeriö on puolestaan arvioinut marraskuun sulkutilan laskevan arvonmuodostusta 8 miljardilla eurolla.

Työllisyydelle sulkutilan kustannuksiksi DIW on laskenut 100 000 työpaikkaa. Tämä jäisi huomattavasti kevään lockdownia maltillisemmaksi: viime kevään sulkutilan DIW arvioi maksaneen 630 000 työpaikkaa.

Saksan talouskasvuennusteet odotettua paremmat

Saksan liittohallitus julkisti pian uusien rajoitusten jälkeen päivitetyt syksyn talousennusteet: tälle vuodelle odotetaan 5,5 % laskua (vrt. keväällä ennustettiin vielä -6,3 %), ensi vuodelle jo 4,4% ja vuodelle 2022 2,5 % kasvua, olettaen, että uusien tartuntatapausten kasvu saadaan kuriin. Ennusteeseen vaikutti etenkin kesän hyvä talouskasvu: Kolmannella neljänneksellä Saksan talous kasvoi 8,2 % (vrt. Q1 -1,9% ja Q2 -9,8 %). Kasvuloikka on suurin tähän saakka raportoitu hyppäys neljänneksestä toiseen; aivan kuten toinen neljänneksen lasku alkuvuodesta. Kolmannen neljänneksen hyvät luvut juontavat juurensa kasvaneeseen kulutukseen, investointeihin sekä nopeasti lisääntyneeseen vientiin. Vuoden viimeiselle neljännekselle liittohallitus ennustaa marraskuun sulkutilan vuoksi 0,7 % heikompaa kasvua, 0,4 %. Viime vuoden tasolle päästäisiin liittohallituksen arvioiden mukaan vasta vuodenvaihteessa 2021/2022.

Saksan liittovaltion työvoimaviranomaisen mukaan nousevista tautiluvuista huolimatta Saksan työttömyysluvut ovat jälleen laskeneet lokakuussa, 2,75 miljoonaan henkilöön (6%). Siitä huolimatta korona-kriisin jäljet myös Saksan työmarkkinoilla ovat selvät: työnhakijoita oli reilut puoli miljoonaa enemmän viime vuoteen verrrattuna. Osittain tilastoihin on vaikuttanut positiivisesti suuri osa-aikatyörahan saajien joukko: heitä oli työvoimaviranomaisen mukaan elokuussa 2,58 miljoonaa, viime vuoden elokuussa vain reilut 50 000, huhtikuussa lähes 6 miljoonaa. Ensi vuoden puoliväliin pidennetyn osa-aikatyörahan avulla on tarkoitus auttaa yrityksiä pitämään kiinni työvoimastaan. DIW arvioi osa-aikatyössä olevien määrän nousevan vuoden loppuun mennessä 400 000 paikalla, 3,2 miljoonaan. Huolestuttavana on pidetty myös oppisopimuskoulutuspaikkojen epäsuhtaa: syyskuuhun menneessä saksalaisyritykset tarjosivat reilut 500 000 paikkaa, mikä oli lähes 10 % vähemmän kuin viime vuonna; 30 000 hakijalle oli paikka edelleen löytymättä.

Uusia tukitoimia elinkeinoelämälle

Saksan liittohallitus ilmoitti heti päätösten jälkeen uusista tukitoimista rajoitustoimien taloudellisten vaikutusten pehmentämiseksi. Liittokansleri Merkel totesi podcastissaan pian päätösten jälkeen, ettei sulkutilan kohtaamia yrityksiä jätetä yksin, lisäpaketilla tuetaan jo aiemmin alkukesästä hyväksyttyjä talouden tukitoimia, nyt myös mm. kulttuurin alalla.

Finanssiministeri Scholz ja talous- ja energiaministeri Altmaier ilmoittivat kymmeneen miljardiin euroon ulottuvasta tukipaketista, jolla tuetaan rajoituksista kärsiviä sektoreita selviämään toisesta sulkutilasta: alle 50 hengen pienyrityksille ja yksityisyrittäjille voitaisiin korvata 75 % asti niiden viime vuoden marraskuun liikevaihdosta, suuremmille yrityksille valtionapusääntöjen mukaisesti lähes 60 %iin saakka. Tuen maksimisuuruus olisi 3 miljoonaa euroa ja mukaan laskettaisiin myös jo tähän mennessä hyväksytyt tuet esimerkiksi aiemmasta tukipaketista ja osa-aikatyörahasta. Vielä on epäselvää, miten tukiin vaikuttaisivat marraskuun aikana saatu liikevaihto (esim. ravintoloiden ulosmyynti). Yksityisyrittäjien tukisumma voidaan tulojen vaihtelun vuoksi laskea myös koko vuoden keskimääräisistä ansioista. Tuet maksettaisiin yrityksille osavaltioiden pankkien kautta. Liittohallitus on pitänyt tärkeänä tukimuotojen nopeaa ja epäbyrokraattista toimeenpanoa.

Samalla valtio jatkaa jo olemassa olevien tukipakettien voimassaoloaikaa ja parantaa tukimuotojen ehtoja. Jatkossa tuen piiriin pääsisivät siten myös kulttuuri- ja tapahtumasektori sekä yksityisyrittäjät, myös yhdistykset ja laitokset. Lisäksi Saksan luottolaitos KfW:n pikalainan ehtoja helpotettaisiin siten, että sillä mahdollistettaisiin nopea 300 000 euron maksuvalmius, myös alle 10 hengen yrityksille. Tukitoimien piirissä olisivat siten ne yritykset, jotka ovat pakotettuja sulkemaan toimintansa, mutta myös sulkutilasta välillisesti kärsivät yritykset (esim. hotelleille työskentelevä pesula) ja yksityisyrittäjät. Finanssiministeriö ja talous- ja energiaministeriö työstävät vielä uuden tukipaketin yksityiskohtia.

Talous- ja energiaministeri Altmaier on väläyttänyt myös ajatusta ”yrittäjäpalkasta” yksityisyrittäjille ja freelancereille siltä osin, kuin he jäävät perussosiaaliturvan ulkopuolelle. Ehdotus nähdään monella taholla kuitenkin skeptisesti, Ifo-instituutin johtajan mukaan, ”riskit kuuluvat yrittämiseen”.

Liiton ja osavaltioiden päätöksessä suositellaan myös yhä laajamittaisempaa etätyötä sekä toisaalta evättäisiin poissaolokorvauksen maksatus, mikäli henkilö joutuisi karanteeniin matkustettuaan ei-välttämättömästä syystä koronariskialueelle.

Liiton tukipakettia on toisaalta kritisoitu sen ennennäkemättömästä koosta (10 mrd € kuukaudelle), mutta myös sen muodosta. Kevään sulkutilan aikaan valtio tuki yrityksiä pääosin niiden kiinteiden kulujen kattamisessa. Nyt tuen kohteena olisi sulkutoimien kohtaamien yritysten liikevaihdon korvaaminen. Haastavana on pidetty kuitenkin saajayritysten rajaamista: missä määrin sulkutilan epäsuorat vaikutukset kohdistuvat tiettyyn yritykseen.  

Saksan yrityksillä menee kriisin seurauksena vaihtelevasti

Saksan ifo-instituutti raportoi saksalaisyritysten liiketoimintailmastoa mittaavan indeksin jälleen laskeneen lokakuussa viiden kuukauden hienoisen nousun jälkeen (93,2->92,7 pisteeseen). Saksalaisyritysten arviot ovat siten edelleen 10 % kriisiä edeltävän tason alapuolella. Tämä viestii instituutin mukaan saksalaisyritysten kokemasta epävarmuudesta nousevien tautilukujen seurauksena.

Saksan teollisuuden ja kauppakamarien liitto (DIHK) ei odota nopeaa paluuta ”normaaliin”. Sen 30 000 yritykseltä keräämien tietojen mukaan lähes 2/3 vastanneista odottaa tämän vuoden liikevaihtonsa jäävän 61 prosenttiin viime vuodesta. Vain viidesosa vastasi olevansa jo samalla tai korkeammalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Ravintola-ala (42 %) arvotti tulevaisuudennäkymänsä muita sektoreita (29%) selkeästi kehnommiksi. 34 % ravintola-alan yrityksistä kertoi kärsivänsä maksuvalmiusongelmista ja 55 % kertoi oman pääomansa supistuneen, kaikkien sektoreiden osalta vastaavat luvut olivat 19 % ja 28 %. Reilu kolmannes vastanneista yrityksistä aikoi vähentää tulevina kuukausina investointejaan. Lähes 40 % kyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa paluun normaaliin aikaisintaan vuoden 2021 toisella puoliskolla.

Sulkutilasta erityisesti kärsivät sektorit, ravintola-, hotelli-, kulttuuri- ja matkailuala kattavat Saksan talouden suorituskyvystä noin 3 %. Talousasiantuntijoiden mukaan näiden sektoreiden sulkutila ei onnistune kääntämään koko maan talouskasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä miinukselle; enemmän riippunee kansalaisten kulutusmielialasta. Ravintola-ala on raportoinut menettävänsä merkittävän osan liikevaihdostaan tänä vuonna koronan vuoksi. Alan liikevaihto jäi maalis-elokuussa 40 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Huhtikuussa liikevaihto romahti 68%, elokuussakin vielä 22 %. Ala työllistää lähes kaksi miljoonaa henkeä; työllisyys oli ajanjaksolla noin kuudenneksen edellisvuotta matalammalla tasolla. Ravintola-ala lähetti vielä juuri ennen liiton ja osavaltioiden kokousta ”palokirjeen” liittokanslerinvirastoon. Kirjeessä ala vetosi päättäjiä välttämään kevään kaltaisen sulkutilan; se veisi alalta viimeisektin perspektiivit. DIW odottaa hotelli- ja ravintola-alan liikevaihdon puolittuvan vuoden viimeisellä neljänneksellä: lokakuu oli liikevaihdon näkökulmasta melko vahva, ja sulkutilan päättyminen marraskuun loppuun antaa uskoa joulukuun osalta.

DIW ei odota kulttuuri- ja urheilusektorin liikevaihdon laskua viimeisellä neljänneksellä suureksi, lähinnä siitä syystä, ettei ala ehtinyt elpyä sulkutilojen välissä kunnolla. Vähittäiskauppa on sen sijaan kevääseen verrattuna marraskuun osittaiselta sulkutilalta suojassa. Kevään esimerkki kuitenkin osoittaa, että kriisi heikensi kulutuskäyttäytymistä. GfK-kuluttajailmapiiri-indeksi ennakoi vielä ennen marraskuun sulkutilailmoitusta marraskuulle matalinta arvoa sitten heinäkuun. Taustalla vaikutti kuluttajien huoli uudesta sulkutilasta mutta myös monet yhteneväisyydet kevään kriisimoduksen kanssa: kuluttajat hamstrasivat vessapaperia ja desinfiointiaineita mutta pidättyivät kalliimmista ostosuunnitelmista. Toisaalta ravintolasektorin sulkutilan nähdään vaikuttavan myös keskusta-alueiden kiinnostavuuteen negatiivisesti, mikä vaikuttanee myös vähittäiskauppojen marraskuun liikevaihtoon.

Sen sijaan teollisuus näyttää elpyneen kesästä lähtien muita sektoreita nopeammin: valmistava teollisuus kasvoi elokuussa 4,5 % edelliskuuhun verrattuna, mikä viesti jo neljännestä peräkkäisestä kuukaudesta tilauskantojen kasvussa. Pääsyynä tähän pidetään kevääseen verrattuna Euroopan sisämarkkinarajojen avoimuutta sekä toisaalta viennin elpymistä. Saksan Lkw-Maut-indeksin mukaan Sakaan teillä kulki kesällä yhtä paljon rekkoja kuin vielä ennen koronaa. Saksan teollisuus kärsi kevään sulkutilasta nimenomaan alihankintaketju-häiriöiden vuoksi; nyt vastaavaa ei enää havaita samassa määrin. Alan suurimmalle teollisuudenalalle, autoteollisuudelle tärkeää helpotusta toi etenkin Kiinan pandemian päättyminen ja voimakas elpyminen. Kiina nousi toisella neljänneksellä Saksan tärkeimmäksi kauppakumppaniksi sekä viennin että tuonnin osalta. Autoteollisuus kipusi siten 0,9 % kasvulla kriisiä edeltävälle tasolle. Koneenrakennusteollisuus sen sijaan jäi voimakkaasta 11,4 % kasvusta huolimatta vielä huomattavasti kriisiä edeltävästä tasosta. Osa-aikatyörahan käyttö teollisuudessa on kuitenkin edelleen mittavaa: ifo-instituutin laskelmien mukaan lähes 20 % alan työvoimasta on osa-aikatyörahan piirissä.

Saksan 30 suurinta DAX-yritystä odottaa tämän vuoden nettovoittojensa laskevan neljänneksellä viime vuoteen verrattuna, 60 miljardiin euroon. Voitto jää kuitenkin huomattavasti mm. finanssikriisin aikaista korkeammalle. Pääsyynä tähän pidetään Saksan teollisuuden vahvaa vientisuuntautuneisuutta USA:n ja Kiinan markkinoille sekä toisaalta talouden mittavia säästö- ja tehokkuusohjelmia jo pari vuotta sitten.

Taloustieteilijät arvioivat zombi-yritysten määrän kasvaneen liittohallituksen elvyttävien toimien seurauksena. Pääosin tämän nähdään johtuvan maksukyvyttömyysilmoitukselle annetusta pidennyksestä, osittain myös yrityksille myönnetystä osa-aikarahasta. Tänä vuonna Saksassa on ilmoitettu viime vuotta vähemmän konkursseja, vaikka kevään sulkutila on sysännyt monet yritystet vararikon partaalle etenkin palvelusektorilla. Saksan Bundesbank odottaa tulevan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 6000 konkurssia, 35 % enemmän kuin ennen pandemiaa – kuitenkin vielä huomattavasti finanssikriisin aikaista vähemmän (vrt. 8000).

Kriisin seurauksissa on ollut saksalaisyrityksille myös jotain positiivista: digitaaliloikka on saanut uutta vauhtia. Saksan digitaalialan etujärjestö BITKOM:n mukaan digitaaliseen kommunikaatioon siirtymistä aikovien yritysten määrä on kaksinkertaistunut kahden vuoden takaiseen nähden. Siitä huolimatta hallinnon digitalisaatio ontuu: esimerkiksi finanssisektorin työntekijöistä 93 prosentilla on mobiili työväline; kuitenkin heistä vain 40 % hyödyntää digitaalista julkista hallintoa.

Saksan vienti hienoisessa kasvussa mutta yritysten tulevaisuuden näkymät epävarmat

Saksan vienti kasvoi Saksan tilastoviranomaisten mukaan elokuussa jo neljättä kuukautta peräkkäin, 2,4 % edelliskuuhun verrattuna, mikä oli kuitenkin lähes 10 % koronakriisiä edeltävää tasoa matalampi. Kauppavaihto oli Saksalle edelleen ylijäämäistä. Vienti EU-maihin laski hillitymmin kuin EU:n ulkopuolelle. Vienti Kiinaan laski vuoden takaiseen nähden vain 1,1 %, USA:an sen sijaan 21,1 %. Suomen tullin mukaan kauppavaihto laski Suomen ja Saksan välillä elokuussa jo maltilisemmin: vienti Saksaan 4 % ja tuonti 7,9 %.

Ifo-instituutin saksalaisyritysten viennin näkymiä mittaava indeksi laski lokakuussa huomattavasti edelliskuuhun verrattuna, valmistavan teollisuuden osalta 10,3 pisteestä 6,6 pisteeseen (vrt. huhtikuussa -49,2). Lasku heijastaa globaalisti kasvaneiden infektiolukujen aiheuttamaa huolta, etenkin Saksalle tärkeissä vientimaissa (USA, Ranska, Alankomaat, Italia). Vakavimmin tilanteen arvottivat elintarvike- ja tekstiiliteollisuus; sen sijaan elektroniikka- ja kemianteollisuus arvioivat viennin kasvua. DIHK:n jäsenistölleen tekemän kyselytutkimuksen mukaan 30 % vastanneista odottaa viennin laskua tulevien 12 kuukauden aikana, neljäsosa puolestaan kasvua.

Saksa teollisuudenliitto pitää viennin uhkana tautitilanteen laajentumista Saksan vientimarkkinoilla: mikäli uusia tartuntoja ei saada kuriin, voivat toimenpiteet jälleen vaikuttaa hankintaketjuihin ja kulutukseen markkinoilla. DIW odottaa kolmannelta neljännekseltä viennille reilun 16 % kasvua, viimeiselle neljännekselle 2,4 % laskua. Uuden lockdownin kustannukset viennin näkökulmasta DIW arvottaa vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes 18 miljardiin euroon.