Saksa: Niedersachsenin osavaltio; yleiskatsaus kesäkuussa 2007

Niedersachsenin osavaltiossa tähdätään jo tammikuussa 2008 pidettäviin parlamenttivaaleihin. Pääministeri Christian Wulff (CDU) on kaudellaan noussut valtakunnallisestikin tunnetuksi poliitikoksi ja CDU:n jatko vallassa on mitä todennäköisintä. Niedersachsenin liikenteellisesti keskeinen asema vahvistui Saksan yhdentymisen myötä. Sen satamat ovat merkittäviä ja Suomellekin tärkeä ulkomaankaupan väylä. Osavaltio on 4. tärkein kauppakumppanimme 16 osavaltiosta.

Wilhelmshaveniin rakennetaan tulevaisuuden konttilaivojen syväsatamaa JadeWeserPortia samalla kun Hampuri aikoo jälleen syvätä Elbeä oman satamansa kehittämiseksi. Niedersachsenin johtavia aloja on autoteollisuus Volkswagenin tehtaineen. Osavaltiossa on laivanrakennus- sekä mm. teräs-, kemian-ja elektroniikka-alan teollisuutta. Alueella on myös kaksi Airbusin säästöohjelman mukaan myytäväksi suunniteltua tehdasta. Hannover on merkittävä messukaupunki, jossa on edelleen näkyvässä käytössä EXPO 2000 Suomen paviljonki. Niedersachsenissa pidetään Suomea hyvässä arvossa kuten muuallakin Saksassa. Suomesta haetaan aktiivisesti yhteistyökumppaneita. Rakennusalaa pidetään yhtenä mahdollisuutena, koska osavaltiossa on ammattitaitoista työvoimaa. Talousministeri Hirche vierailee Suomessa 19-20. kesäkuuta.

Poliittisesta tilanteesta

Niedersachsenin osavaltio syntyi 1.11.1946 Hannoverin, Oldenburgin, Braunschweigin ja Schaumburg-Lippen alueiden yhteenliittymisestä. Pinta-alaltaan (47 620 m2) se on Saksan toiseksi ja väkiluvultaan (noin 8 miljoonaa) neljänneksi suurin osavaltio. Osavaltion pääkaupunki on Hannover, jossa asukkaita on noin 0,5 miljoonaa.

Viimeisten vaalien jälkeen (2003) vallitsee 183-paikkaisessa osavaltion parlamentissa konservatiivien enemmistö (CDU 91 paikkaa), joka yhdessä vapaiden demokraattien FDP:n kanssa muodostaa osavaltion hallituksen(CDU 7 ministeriä ja FDP 2 ministeriä). Osavaltion pääministerinä toimii Christian Wulff (CDU). Hallituksen ministereiden vastuualueina ovat alat, joissa osavaltiolla on omaa toimivaltaa: talous-, työ- ja liikenne (ministeri Hirche FDP), sosiaali-, tasa-arvo-, perhe- ja terveys, tiede- ja kulttuuri, oikeus-, sisä- ja urheilu-, ympäristö-, maaseutu- ravitsemusasian-, maatalous- ja kuluttajasuojelu- sekä opetusasiat.

Seuraavat osavaltioparlamenttivaalit pidetään tammikuussa 2008. Vaikka SPD on ollut perinteisesti vahva Niedersachsenissa ja esimerkiksi liittokansleri Gerhard Schröder siirtyi aikoinaan sen pääministerin paikalta liittokansleriksi, näyttää Wulffin ja CDU:n asema tällä hetkellä hyvin vahvalta. Valtakaudellaan Wulff on kohonnut tuntemattomuudesta poliitikoksi, joka näkyy valtakunnallisestikin. Jotkut povaavat jo hänestä seuraavaa liittokansleria.

Taloudellisesta tilanteesta

Vaikka Niedersachsenin muodostumisesta on yli 60 vuotta, on osavaltio edelleen melko heterogeeninen. Sen alueella on sekä kansainvälisesti hyvin menestyviä yrityksiä, että taloudellisesti heikkoja alueita. Väestö on usein hyvin kotiseutusitoutunutta ja muuttohalutonta edes oman osavaltion alueella, mikä on vaikeuttanut työllistämispolitiikkaa. Osavaltion työttömyysprosentti on Saksan keskitasoa (13 prosenttia). Kuten Saksan liittovaltiota ja kaikkia osavaltioita, korkea velkaantuminen vaivaa myös Niedersachsenia. Se on yksi neljästä läntisestä osavaltiosta, joiden velka/asukas on enemmän kuin kaksinkertaistunut 15 vuodessa (vuonna 2006: 5 982 euroa/asukas). Velkaantumisen hidastaminen onkin ollut yksi nykyisen hallituksen tavoitteita.

Niedersachsenin vahvuutena on sen keskeinen maantieteellinen sijainti keskellä Saksaa ja tästä juontuvat erinomaiset logistiset yhteydet ns. pohjois-etelä ja itä-länsiakselin liitoskohdassa. Saksan jaon aikana sillä oli pitkä DDR:n vastainen raja. Osavaltio kuuluukin Saksan jälleenyhdistymisen voittajiin. Lännessä naapurina on Hollanti.

Osavaltion talouselämää dominoi autoteollisuus siihen liittyvine alihankkijoineen. Muita kasvavia teollisuusaloja ovat ilma- ja avaruusteknologian, bioteknologia ja elintarviketeollisuus. Suurin ja tunnetuin yritys on Volkswagen AG. Wolfsburgissa sijaitsevan, osavaltion suurimman työnantajan liukuhihnoilta on valmistunut jo yli 50 miljoonaa autoa (osuus noin 10 prosenttia maailman autoteollisuudesta). VW-säätiö on Saksan suurin yksityisen sektorin säätiö tieteen edistämiseksi.

 

Osavaltion perinteisten teollisuusalojen, kuten laivanrakennus - Meyer-telakka Papenburgissa, Nordseewerke GmbH, ja Cassens Werft GmbH Emdenissä sekä teräs- ja kemianalan tuotantolaitokset - rinnalle on syntynyt yhä enemmän myös elektroniikka- ja tietokonealan yrityksiä. Emslandissa sijaitsee muun muassa Transrapid-magneettijunan testirata.

Airbusin osia valmistavia tehtaita on Varelissa ja Laupenheimissa. Niille etsitään parhaillaan yhtiön Power8-säästöohjelman mukaan ulkopuolisia ostajia. Työntekijät ovat protestoineet ja lakkoilleet epävarman tulevaisuuden takia. Vaikka Airbusin taloudellinen merkitys ei olekaan yhtä suuri kuin esimerkiksi Hampurissa, niiden merkitystä lisää sijainti taloudellisesti heikoilla Niedersachsenin alueilla.

Pääkaupunki Hannover on merkittävä messukaupunki, jossa pidetään vuosittain maailman suurimmat teollisuusmessut (155 000 kävijää/2006) sekä kommunikaatioalan kansainväliset CeBit-messut (450 000 kävijää/2006. CeBitin merkitys on viime vuosina hieman vähentynyt ja esimerkiksi vuonna 2007 Nokia jäi niiltä pois).

Satamat tärkeitä Niedersachsenille

Emdenin satama on Saksan läntisin ja alueellisesti suurin Pohjanmeren satamista. Sen kautta kulkee vuodessa lähes 770 000 autoa eli pääosa muun muassa VW konsernin autontuotannosta. Erityisesti autojen tuonnissa ja viennissä on satamassa tapahtunut huomattavaa kasvua (42 prosenttia vuosina 1999–2005). Emdenin sataman kokonaistavaranvaihto oli vuonna 2005 noin 5,47 miljoonaa tonnia, johon sisältyi autojen ja autonosien lisäksi mm. metsäteollisuustuotteita (Dörpenissä sijaitseva, UPM Kymmenen omistuksessa oleva Nordland Papier GmbH tuo raaka-aineet Emdenin kautta), nestekaasua, rakennusaineita, rauta- ja terästuotteita sekä vilja- ja rehutuotteita. Emdenissä on myös laivanrakennustelakka.

Toinen tärkeä syväsatama on Wilhelmshaven, joka on lastausvolyymiltään Niedersachsenin suurin satama. Se on Hampurin jälkeen koko Saksan toiseksi suurin satama. Wilhelmshaveniin saapuvista lasteista suurin osa on raaka- tai mineraaliöljyä sekä öljytuotteita (Saksan suurin öljyntuontisatama). Yhdessä hiilen ja maakaasun kanssa Wilhelmshaven on siten merkittävä energiantuontikeskus.

Wilhelmshaveniin rakennetaan uutta syväsatamaa, JadeWeserPortia, joka on mitoitettu tulevaisuuden suurille konttilaivoille. Syväsatama on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2010 mennessä. JadeWeserPort ja Hampurin satama on nähty kilpailuasetelmassa suurten konttilaivojen suhteen. Hampuri on jo aiemmin kokonaan vetäytynyt osallisuudesta JadeWeser-portiin ja keskittyy oman satamansa kehittämiseen sekä välttämättömään Elbe-joen uudelleen syväykseen. Niedersachsenin pääministeri Wulff on kevään 2007 aikana aiheuttanut hämmennystä Hampurissa epäilyillään Elben syväyksen ympäristövaikutuksista varsinkin patojen kestävyyteen. Tätä on Hampurissa pidetty epäoikeudenmukaisena vääristelynä ja osana Niedersachsenin vaalitaistelua. Kuljetusten kasvun jatkuessa lienevät molemmat satamat välttämättömiä.

Osavaltiosta on tärkeätä mainita myös hyvät sisävesiyhteydet, joilla on suuri taloudellinen merkitys. Niitä pyritään edelleen kehittämään ja tekemään enenevässä määrin projekteja, joissa yhdistyy julkinen ja yksityinen rahoitus. Eräs sisävesireittien ongelmista ovat liian matalat sillat.

Suomi Niedersachsenissa

Niedersachsenin kiinnostus ei suuntaudu Suomelle keskeiselle Itämeren alueelle samalla tavoin kuin muiden Pohjois-Saksan osavaltioiden jo sijainnista johtuen. Suomi tunnetaan kuitenkin hyvin, ja sitä pidetään useissa asioissa eräänlaisena mallimaana: taloudessa, PISA-tuloksissa ja tasa-arvokysymyksissä. Monet Niedersachsenissa muistavat Suomen yhä vuoden 2000 EXPO-maailmannäyttelyn onnistuneesta paviljongista. Paviljonki jäi käyttöön EXPOn loputtuakin ja siinä sijaitsee nykyisin messu-, mainos- ja filmialan yrityksiä.

Vierailuja tehty viime vuosia Niedersachsenista Suomeen päin: pääministeri Wulff vieraili Suomessa vuonna 2004. Talousministeri Hirche kävi Suomessa viimeksi vuonna 2005, ja matkustaa Helsinkiin kesäkuussa 2007. Hänen johtamansa talousministeriö on aktiivisesti etsinyt yhteistyömahdollisuuksia Suomessa. Esimeriksi kuluvan vuoden keväällä Suomessa vieraili rakennusalan ryhmä. Niedersachsenissa nähdään mahdollisuutena suomalainen pula taitavasta, koulutetusta rakentajatyövoimasta. Sellaista taas olisi Niedersachsenissa tarjolla. Myös "Hannover Impuls"- vienninedistämistoimisto on aktviivisesti hakenut yhteistyökohteita ja -kumppaneita muun muassa Oulun seudulta.

Suomelle Niedersachsenin satamat ovat tärkeitä ulkomaankaupan väyliä. Tavara ei ainoastaan kulje osavaltion läpi, vaan kauppatilastojen mukaan Niedersachsen on 4. tilalla kaupankäynnissä Suomen kanssa kaikkiaan 16 osavaltiosta. Viennin arvo Niedersachseniin vuonna 2006 oli 590 miljoonaa euroa ja tuonnin 718 miljoonaa euroa. Suomalaisia yrityksiä on edustettuna osavaltion alueella parisenkymmentä. Niistä voi mainita Huhtamäen, Kemiran, Koneen, Metso Nordland Papierin ja Wipakin Walsrodessa.

Suomella on Hannoverissa kunniakonsuli Klaus-Jürgen Batsch vuodesta 1992. Vuoden 2007 alkuun saakka Suomella oli myös Wilhelmshavenissa kunniakonsuli Mayer. Hänen jäätyä eläkkeelle alue yhdistettiin keväällä 2007 Bremenin uuden kunniakonsuli Adenin toimialueeseen. Aden vetää Bremenin logistiikkayhdistys BLG:tä, joka on mukana myös tulevassa JadeWeserPortissa.

Niedersachsenin alueella asuu noin 1100 suomalaista (koko Saksassa tilastojen mukaan arviolta 13 500). Suomi-Saksa yhdistyksellä (DFG:llä) on kahdeksan alueosastoa osavaltiossa ja Suomen ja Saksan välisiä ystävyyskaupunkisopimuksia on Niedersachsenin alueella yli 10 eri kaupungin kanssa.

Suomen pääkonsulaatti, Hampuri