Saksa houkuttelee yritysverouudistuksella uusia investointeja - hallituksen esitys sai ristiriitaisen vastaanoton

Saksan liittohallitus antoi 14. maaliskuuta esityksensä yritysverotuksen uudistamiseksi. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2008 alusta lähtien.

Yritysten nimellistä veroastetta alennetaan, mutta samanaikaisesti veropohjaa laajennetaan ja verovähennysmahdollisuuksia karsitaan. Tavoitteena on parantaa Saksan asemaa kansainvälisessä verokilpailussa ja houkutella maahan lisää investointeja. Uudistuksen myötä Saksa siirtyy yritysten nimellistä verotaakkaa vertailtaessa EU-maiden keskikastiin.

Ensireaktioissa pidetään nimellisen veroasteen alennusta tervetulleena, mutta samalla esitystä kritisoidaan etenkin monimutkaisuudesta. Esityksellä ei ole hallituspuolueiden sisällä varauksetonta tukea: Sekä SPD:n vasemmalta laidalta tuleva uudistuksen kustannuksia koskeva kritiikki että CDU/CSU:n kritiikki keskiluokan unohtamisesta voivat johtaa vielä uusiin muutoksiin liittopäivillä.

Hallituksen esitys yritysverotuksen uudistamisesta

Saksan liittohallitus antoi 14. maaliskuuta esityksensä yritysverotuksen uudistamiseksi. Esityksen ensimmäinen käsittely liittopäivillä on maaliskuun lopussa ja tavoitteena on, että uudistus hyväksytään ennen kesätaukoa. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2008 alusta lähtien. Esityksen pääsuunnittelijoina ovat toimineet valtiovarainministeri Steinbrück (SPD) sekä Hessenin pääministeri Roland Koch (CDU).

Uudistuksen päätavoitteet ovat Saksan aseman parantaminen kansainvälisessä verokilpailussa, veropohjan turvaaminen sekä verojärjestelmän yksinkertaistaminen. Kantavana linjana uudistuksessa on Suomenkin jo aiemmin noudattama periaate, jossa nimellistä veroastetta alennetaan ja samanaikaisesti veropohjaa laajennetaan ja verovähennysmahdollisuuksia karsitaan. Uudistuksen myötä Saksa siirtyy yritysten nimellistä verotaakkaa vertailtaessa EU-maiden keskikastiin. Finanssiministeriön laskelmien mukaan esityksestä koituu keskipitkällä aikavälillä vuosittaisia verotulojen menetyksiä vajaat 31 miljardia euroa, joista kuitenkin suurin osa saadaan takaisin verovähennysoikeuksien karsinnan ja virkistyvän yritystoiminnan myötä. Lopullisten vuosittaisten kustannusten arvioidaan olevan ensimmäisinä vuosina noin 6,5 miljardia euroa ja keskipitkällä aikavälillä 5 miljardia euroa. Pitemmällä aikavälillä uudistuksen positiiviset vaikutukset painavat kuitenkin kustannuksia enemmän.

Uudistuksen pääpiirteet

  • Pääomayhtiöiden nimellistä kokonaisverotaakkaa lasketaan nykyisestä 38,6 prosentista 29,8 prosenttiin. Tämä verotaakka muodostuu yritysverosta (Körperschaftsteuer), kunnille maksettavasta elinkeinoverosta (Gewerbesteuer) ja Saksojen yhdistymisen kustannuksiin tarkoitetusta solidarisuuslisästä (Solidaritätzuschlag).
  • Suurin osa saksalaisista yrityksistä on henkilöyrityksiä. Jotta nämä pääsisivät osalliseksi uudistuksen eduista, voivat ne maksaa tulevaisuudessa jakamattomista voitoista 29,25 prosenttia veroa (Thesaurierungsrücklage) sekä solidaarisuuslisää. Jos näitä voittoja nostetaan yrityksestä myöhemmin, maksetaan niistä kuitenkin uudelleen lähdeveroa. Muiden voittojen osalta säilyy nykykäytäntö, eli niistä maksetaan progressiivista tuloveroa.
  • Kunnallisen elinkeinoveron verokanta laskee 5 prosentista 3,5 prosenttiin, mutta samalla sen veropohjaa laajennetaan: tulevaisuudessa kaikista yli 100 000 euroa ylittävistä koroista, lisensseistä ja vuokratuloista maksetaan neljäsosasta elinkeinoveroa, kun tähän asti elinkeinovero on koskenut vain pitkien lainojen korkoja (Dauerschuldzinsen).
  • Pääomatulojen verotusta yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan: vuoden 2009 alusta lähtien maksetaan koroista, osingoista ja muista pääomatuloista 25 prosentin lähdeveroa (Abgeltungsteuer). Tämän lisäksi maksetaan solidaarisuuslisää ja mahdollista kirkollisveroa. Samalla siirrytään kaksinkertaiseen verotukseen: yksityishenkilöt maksavat tulevaisuudessa kaikista osinkotuloistaan veroa, kun aiemmin puolet osinkotuloista oli verovapaata ja lopuista maksettiin tuloveroa.
  • Pienyritykset voivat vähentää suurempia investointeja varten jättämiään säästöjä verotuksessa voitoista.
  • Haitallista vero-optimointia karsitaan ns. korkokatolla (Zinsschranke), jonka mukaan yritysten korkomenoista on tulevaisuudessa verovähennyskelpoisia korkeintaan 30 prosenttia bruttovoitoista. Näin pyritään estämään kansainvälisiä konserneja siirtämästä konsernin sisäisten lainojen avulla Saksassa tehtyjä voittoja ulkomaille halvemman verotuksen maihin. Korkokatto ei kuitenkaan koske alle miljoonan euron korkomenoja eikä yrityksiä, joissa ulkomaisen pääoman osuus ei eroa koko konsernin rahoitusrakenteesta.

Uudistuksen saama vastaanotto

Ensireaktiot hallituksen esitykseen ovat olleet ristiriitaiset. Toisaalta nimellisen veroasteen alennusta pidetään sekä yritys- että tutkijamaailmassa tervetulleena ja yhtenäistä 25 prosentin pääomatulojen lähdeveroa pidetään verojärjestelmää yksinkertaistavana. Samalla esitystä kuitenkin kritisoidaan monimutkaisuudesta ja sen pelätään lisäävän yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa. Finanssiministeriö on arvioinut uudistuksen myötä kasvavan hallinnollisen taakan suuruudeksi 72 miljoonaa euroa. Näihin ovat syynä etenkin ns. korkokatosta ja henkilöyritysten jakamattomien voittojen erillisestä verokohtelusta syntyvät uudet ilmoitusvelvoitteet.

Esityksellä ei ole myöskään hallituspuolueiden sisällä varauksetonta tukea, vaan esitys saa kritiikkiä sekä oikealta että vasemmalta: Osa SPD:n edustajista kritisoi esitystä siitä, että se annetaan lahjana yrityksille samalla kun SPD piiskaa pienituloisia kallistuneilla sairausvakuutusmaksuilla ja ehdottamalla lapsilisien tason jäädyttämistä. Talousministeri Michael Glos (CSU) puolestaan tuki hallituksen esitystä, mutta jätti hallituksen kokouksessa eriävän pöytäkirjamerkinnän, koska pienet ja keskisuuret yritykset ja keskiluokka eivät hyödy uudistuksesta riittävästi (Mittelstandslücke). Monet henkilöyritykset kärsivät verovähennysoikeuksien karsimisesta, mutta eivät hyödy jakamattomien voittojen tai säästöjen alemmasta verokohtelusta. Henkilöyritysten mahdollisuus jättää voittoja jakamatta ja saavuttaa siten pääomayhtiöiden tavoin reilun 29 prosentin verotus kääntyy lisäksi päinvastoin nykykäytäntöä kireammäksi verotukseksi, jos jakamattomat voitot joudutaan myöhemmin nostamaan yrityksestä.

Liittokansleri Angela Merkel aiheutti hämmennystä vaatimalla päivää ennen esityksen antamista muutoksia, joilla taataan, ettei uudistuksella ajeta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ulkomaille. Hallituksen esitykseen tehtiinkin vielä aivan viime metreillä muutoksia. Aiemmin esitysluonnoksessa muun muassa edellytettiin, että yritysten, jotka työstävät patentoitavaa tuotetta Saksassa, mutta siirtävät lopullisen tuotteen tuotannon ulkomaille, joutuisivat maksamaan tuotteen tuotannosta saamistaan voitoista veroja myös Saksaan. Tästä luovuttiin. Oppositiopuolueista vihreät kuvaavat uudistusta kuitenkin edelleen katastrofiksi innovatiivisille yrityksille, sillä voittojen ulkomaillesiirron vastaisten toimien pelätään heikentävän saksalaisten yritysten mahdollisuutta saada käyttöönsä ulkomaista pääomaa.

Kiistat todennäköisesti jatkuvat liittopäiväkäsittelyssä, ja etujärjestöt tuovat näkemyksiään varmasti myös jatkossa voimakkaasti esille. Saksalaisia yrityksiä ja teollisuuden etujärjestöä BDI:tä uudistuksessa on närkästyttänyt yleisesti verovähennysoikeuksien karsimisen lisäksi etenkin korkokatto. Se on käytäntönä muihin maihin verrattuna epätavallinen, eikä vastaavaa rajoitusta ole käytössä myöskään Suomessa. Korkokaton epäillään olevan jopa EU-lainsäädännön vastainen.

Suomen suurlähetystö, Berliini