Saavuttaako Pakistan sisäisen ja alueellisen vakauden?

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF uskoo, että Pakistanilla on potentiaalia saada taloutensa kasvamaan ja ratkaista sitä vaivaavat ongelmat. Pääministeriksi palannut Nawaz Sharif pyrkii myös aktiivisesti rauhanneuvotteluihin talebanin kanssa ja kohentamaan maan suhteita naapuriinsa Intiaan.

IMF:n johtokunta on myöntänyt Pakistanille 6,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin (noin 4,9 miljardin euron) suuruisen rahoituspaketin. Sopimusta valmisteltiin pitkään ja se hyväksyttiin syyskuun alussa. Kolmevuotisella sopimuksella pyritään tukemaan Pakistanin talouden rakenteellisia uudistuksia sekä talouskasvua.  Pakistanin talous on kärsinyt viime vuosina vakavista ongelmista ja tehottomuudesta erityisesti energiasektorilla. 

IMF:n käsityksen mukaan Pakistanilla on tämänhetkisistä vaikeuksista huolimatta runsaasti potentiaalia, ja uusi hallitus on ryhtynyt kunnianhimoisiin toimiin ongelmien selvittämiseksi muun muassa valmistelemalla pitkäjänteisen kokonaisvaltaisen energiapolitiikan, jollaista maalla ei aikaisemmin ole ollut. Hallitus on myös hoitanut jo merkittävän osan energiasektoria vaivaavasta niin sanotusta kiertovelasta (circular debt).

Pakistanin talouskasvu on viimevuosina ollut vain noin 3 prosentin luokkaa. Tosin maan kehittyneimmän osavaltion, 100 miljoonan asukkaan Punjabin, talouskasvu on ollut 4,5 prosenttia. Harmaan talouden merkitys on suuri, ja näin ollen todellinen kasvu on ollut suurempaa kuin viralliset tilastot antavat ymmärtää. Verotulojen kertymä on kuitenkin erittäin alhainen ja esimerkiksi vain noin 2 prosenttia pakistanilaisista maksaa tuloveroa. Energiasektorin ongelmien arvioidaan vähentävän talouskasvua noin 2 prosenttia vuodessa.

Yksityiset investoinnit ovat laskeneet muutamassa vuodessa 14 prosentista 11 prosenttiin ja valuuttavarannot ovat laskeneet vuoden 2012 aikana noin 45 prosenttia. Ne ovat jo kriittisellä 6 miljardin USD:n tasolle, jolla voidaan kattaa vain noin puolentoista kuukauden maahantuonti.

Määrätietoiset tavoitteet taloudelle

Hallituksen hyväksymä IMF ohjelma on erittäin kunniahimoinen ja se käsittää muun muassa seuraavia toimia vuoteen 2015 mennessä: vuosittaisen talouskasvun nostamisen noin 5 prosenttiin, inflaation laskemisen nykyisestä 8,3 prosentista 6–7 prosenttiin, keskuspankin valuttavarantojen nostamisen niin, että ne vastaavat kolmen ja puolen kuukauden maahantuontia sekä valtionvelan laskemisen 8 prosentista 3,5 prosenttiin. Tämän lisäksi on sovittu julkisen sektorin yksityistämisestä, merkittävistä rakenteellisista uudistuksista sekä verotusjärjestelmän kehittämisestä ja veronkannon tehostamisesta sekä erityisesti energiasektorin ongelmien selvittämisestä.

IMF:n mukaan Pakistanin hallitus on jo ryhtynyt toteuttamaan uudistuksia suhteellisen tehokkaasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että Pakistanin edellinen hallitus irtisanoutui IMF:n vastaavan ohjelman noudattamisesta, kun siitä oli maksettu noin puolet. Tällä kerralla pääministeri Nawaz Sharif on vakuuttanut, että ohjelma ja sen edellyttämät vaativat rakenneuudistukset toteutetaan kokonaisuudessaan. 

Vasta noin vuoden kuluttua tiedetään, miten hallituksen lupaukset maan talouden tervehdyttämiseksi toteutuvat. Haasteet tuntuvat lähes ylivoimaisilta, mutta rohkaisevaa on ollut, että esimerkiksi energiasektorin osalta on jo tehty merkittäviä konkreettisia parannustoimia.

Yhteistyötä rauhanneuvottelujen edistämiseksi

Pääministeri Nawaz Sharifin aktiivisuus ulko- ja sisäpolitiikassa on jatkunut ensimmäisten pääministerikuukausien aikana. Hän on pitänyt toistaiseksi pääministerin salkun lisäksi sekä ulko- että puolustusministerin tehtävät itsellään.

Kuva: Ulpu KoskinenKuva: Ulpu Koskinen

Pakistanin ja Afganistanin suhteissa on tapahtunut merkittävää myönteistä kehitystä Afganistanin presidentti Karzain Islamabadin-matkan johdosta elokuun lopulla. Taloussuhteita päätettiin kehittää laaja-alaisesti ja vierailun yhteydessä sovittiin useista yhteishankkeista infrastruktuuri- ja energiasektoreilla.

Näyttää siltä, että maat voisivat toimia yhteistyössä myös rauhaneuvottelujen edistämiseksi. Nyt on erityisesti kyse siitä, mitä konkreettisia toimia Pakistan on valmis tekemään, jotta neuvottelujen käynnistymistä Afganistanin talebanin kanssa voitaisiin edistää ja luottamusta lisätä. Julkisuuteen on jo kerrottu, että Pakistan vapauttaisi lähiaikoina esimerkiksi Afganistanin talebanin kakkosmiehenä pidetyn Mullah Baradarin.

Johtaako aktiivisuus tuloksiin?

Samanaikaisesti Sharif on pyrkinyt löytämään keinoja käynnistää neuvottelut Pakistanin talebanin (Three-e-taleban/TTP) kanssa. Tätä pyrkimystä on tukenut näkyvästi Islamabadissa järjestetty niin sanottu kaikkien puolueiden kokous, jonka julkilausumassa kehotetaan hallitusta käynnistämään neuvottelut välittömästi. Pakistanin talebanin väkivalta on kuitenkin jatkunut toistaiseksi Sharifin sovitteluyrityksistä huolimatta. TTP on vaatinut muun muassa vangittuina olevien jäsentensä vapauttamista sekä armeijan joukkojen vetämistä heimoalueilta.

TTP:n johto on pitänyt neuvottelutarjouksen vuoksi usean päivän mittaisen kokouksen ja todennut, että hallituksen tulee osoittaa sitoutuneisuutensa neuvotteluratkaisuun suorittamalla mainittuja toimia ennen kuin TTP on valmis käynnistämään neuvottelut omalta osaltaan. TTP on jo vapauttanut kaksi vuotta sitten kidnapatut seitsemän Gomal Zam -patohankkeen työntekijää osoituksena omasta valmiudestaan neuvotteluihin. Julkisuudessa on myös kerrottu, että maan armeija ja TTP olisivat vaihtaneet vankejaan luottamuksen lisäämiseksi. Tämäntyyppistä koordinoitua neuvotteluratkaisuun pyrkivää aktiviteettia ei ole aikaisemmin ollut.

Kuva: Ulpu KoskinenKuva: Ulpu Koskinen

Lähikuukausina nähdään, onko neuvotteluratkaisuun pääseminen ollenkaan realistinen tavoite. Olisi kuitenkin historiallista, jos neuvotteluprosessit käynnistyisivät sekä Afganistanin että Pakistanin talebanin kanssa. Jonkinlaista valmiutta näyttää olevan nyt enemmän kuin aikaisemmin.

Tosin, tilanteen ongelmallisuutta osoittaa Peshawarissa 22.9. tehty massiivinen terrori-isku Pakistanin kristittyä vähemmistöä kohtaan, joka vaati kymmeniä kuolonuhreja. Vastuun iskusta on ottanut TTP:n liitännäisjärjestö. ja sen syyksi on ilmoitettu USA:n lennokki-iskut Pakistaniin.

Tulli- ja verovapaata vientiä Eurooppaan?

Pakistan-Intia-suhteiden kehitystä ovat rasittaneet toistuvat tulitaukoloukkaukset Kashmirissa, joista osapuolet syyttävät toisiaan. Kuolonuhreiltakaan ei ole vältytty. Sharifin ulkopoliittinen neuvonantaja Aziz on neuvotellut tilanteesta Intian ulkoministeri Khursheedin kanssa  ja pääministeritapaamisesta on sovitty YK:n yleiskokouksen yhteydessa syyskuun lopulla.  Näyttää siltä, että Sharif pyrkii vilpittömästi kehittämään suhteita Intian suuntaan, eikä kyseessä ole vain näyttävät lausunnot julkisuudessa. Armeijan johto on pitänyt asiassa toistaiseksi matalaa profiilia, mutta on itsestään selvää, että Sharif tarvitsee armeijan johdon hyväksynnän Intia-suhteiden kehittämiselle.

Konkreettinen näyttö Pakistanin puolelta pyrkimyksestä suhteiden kehittämiseen olisi esimerkiksi MFN-statuksen (most favoured nation), eli suosituimman maan statuksen, hyväksyminen Intialle. Pakistan ei lupauksistaan huolimatta ole saattanut sitä voimaan vuoden 2013 alusta lukien vaan viitannut toistuvasti teknisiin ongelmiin. Viiveen taustalla ovat kuitenkin todennäköisesti Pakistanin maatalouden kilpailukykyyn liittyvät kysymykset.

Pakistan-EU-suhteiden osalta näyttäisi mahdolliselta, että EU myöntäisi Pakistanille ns. GSP+ (Generalised Scheme of Preferences) statuksen vuoden 2014 alusta lähtien. Pakistan on osaltaan suorittanut siltä vaadittavat lainsäädännölliset toimenpiteet esimerkiksi ihmisoikeussopimusten osalta. GSP+ -järjestelyn voimaantulo olisi piristysruiske maan taloudelle, koska sen koko vienti EU-alueelle olisi tulli- ja verovapaata tämän jälkeen. EU on Pakistanin suurin kauppakumppani.

Rauli Suikkanen
Pakistanin kiertävä suurlähettiläs