Ruotsissa satsauksia mielenterveystyöhön – fokus nuorissa ja digitalisaatiossa

Ruotsissa satsauksia mielenterveystyöhön – fokus nuorissa ja digitalisaatiossa

Ruotsissa erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hallituksen prioriteeteissa. Lisäksi maata koetelleella koronapandemialla ennustetaan olevan pitkäaikaisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitopolkuja halutaan yhtenäistää ja digitalisoida, ja ala onkin tehnyt digiloikan pandemian aikana. Ruotsin tavoitteet mielenterveystyössä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Ihmishahmo vastavalossa joogaamassa rantakallioilla auringonlaskussa.
Kuva: Harri Tarvainen

Mielenterveysongelmat ja hoitokäynnit kasvussa Ruotsissa

Kuten lähes kaikissa länsimaissa, mielenterveysongelmat ovat saavuttaneet merkittävän kansansairauden aseman myös Ruotsissa. Arvioiden mukaan mielenterveysongelmien yhteiskunnalliset kustannukset ovat maassa noin 250 miljardia kruunua (25 miljardia euroa) vuosittain.

Psykiatrisen hoidon tarve on ollut kasvussa jo ennen pandemiaa. Erityisesti nuorten psyykkinen hyvinvointi on huonontunut viime vuosina. Hoitoon on hakeuduttu entistä enemmän: lasten ja nuorten psykiatrian käyntimäärät lisääntyivät 11 prosenttia ja potilaiden määrä 13 prosenttia 2017–2020. Vuonna 2020 6,1 prosenttia 0–17-vuotiaista lapsista oli kontaktissa nuorisopsykiatriaan, mikä on kansainvälisesti verrattuna korkea osuus(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisellä tasolla erittäin laadukas. Psykiatriseen hoitoon liittyy silti puutteita. Mielenterveystyö kuuluu Ruotsin terveydenhoitojärjestelmässä alueille ja kunnille, ja niillä ongelmina ovat pitkät jonotusajat sekä eri organisaatioiden erillisyys. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla ei ole yhtenäistä hoitopolkua, mikä voi johtaa siihen, että osa nuorista putoaa järjestelmien väliin, ongelmia ei osata huomata ajoissa ja hoitoon päästessäkin jonotusaika voi venyä pitkäksi. Saavutettavuudessa on suuria alueellisia eroja.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyvä hallituksen selvitys toukokuulta 2021(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) korostaa hoitoketjujen selkeyttämisen ja yhtenäistämisen tarvetta. Selvityksen mukaan kouluilla ja perusterveydenhoidolla on erikoisterveydenhuollon lisäksi suuri merkitys psyykkisen pahoinvoinnin riskin pienentämisessä ja tunnistamisessa – niiden resursseja ja osaamista tulisi kasvattaa. Lääkäriliiton työryhmä on ehdottanut kartoituksessaan(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) muun muassa elämäntaitojen, kuten stressinkäsittelykyvyn, vahvistamista ja aikaista puuttumista ja tukea nuorille.

Pandemian vaikutuksina entisestään lisääntynyt mielenterveystyön tarve ja alan digiloikka

Pandemia-aikana jo aiemmin nousussa olleet psykiatrisen hoidon käyntimäärät ovat nousseet. Lisäksi psyykkinen pahoinvointi on noussut, ja erityisesti lapset ja nuoret kärsivät. Keskusteluun on noussut myös pitkäaikaiskoronasta kärsivien, potilaita hoitaneiden ja vakavasta koronasta kärsineiden mielenterveysongelmat. Vaikka varsinaisia johtopäätöksiä ei voida vielä vetää, pandemian todellisten mielenterveysvaikutusten ennustetaan näkyvän psykiatrisen hoidon tarpeessa pitkällä aikavälillä.

Terveysvaikutusten lisäksi pandemialla on ollut vaikutusta myös itse mielenterveystyön toteutukseen. Psykiatrinen hoito koki voimakkaan harppauksen fyysisistä tapaamisista etätapaamisiin. Esimerkiksi Tukholman alueella digitaalisten tapaamisten määrä viisinkertaistui vuoden 2020 keväästä vuoden 2021 kevääseen: 500 päivittäisestä tapaamisesta 3000 tapaamiseen. Vaikka suuren etätapaamisten kasvun taustalla on luonnollisesti pandemiatilanne, on Ruotsilla tavoitteena olla vuoteen 2025 mennessä maailman paras digitaalisten ratkaisujen hyödyntäjä terveyden saralla(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

E-terveyden viranomainen (E-hälsomyndigheten) on koonnut raportin(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää väestön mielenterveyden edistämisessä. Raportissa mainitaan muun muassa kansalaisten positiivinen suhtautuminen terveyden digiratkaisuihin. Ruotsissa on asenteen lisäksi vakiintunut infrastruktuuri ja digitaalinen osaaminen on hyvällä tasolla, minkä vuoksi lähtökohdat myös mielenterveystyön digiratkaisuille ovat hyvät.

Hallitukselta satsauksia mielenterveyden edistämiseen

Ruotsin hallitus on jo vuoden 2019 hallitusohjelmassaan (januariavtalet) maininnut yhdeksi tavoitteekseen psyykkisen terveyden edistämisen. Viimeisen viiden vuoden aikana hallituksen panostukset mielenterveystyöhön ovat jopa kaksinkertaistuneet: vuodelle 2021 hallitus on varannut 1,7 miljardia kruunua (noin 170 miljoonaa euroa). Vastaavaa summa odotetaan vuodelle 2022. Vuoden 2021 aikana hallitus on jakanut myös 3 miljoonan kruunun lisärahoituksen kansanterveysviranomaiselle (Folkhälsomyndigheten) muun muassa kansallisen tukilinjan selvitykseen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.

Hoidon tarpeen kasvu luo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Ruotsin psykiatrisen hoidon alan kokema digiloikka yhdistettynä hoidon tarpeen kasvuun ja hallituksen panostuksiin tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Erityisesti seuraavien teemojen ympärillä tullee olemaan mahdollisuuksia:

  • Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
  • Hoitopolun yhtenäistäminen
  • Hoidon saatavuuden lisääminen
  • Tiedon jakaminen ja potilaan osallistaminen hoitoonsa

Suomesta löytyy osaamista erilaisten digitaalisten terveysratkaisujen suhteen, myös psyykkistä hyvinvointia tukevia innovaatioita.

Teksti: Iris Larmi, korkeakouluharjoittelija