Ruotsin valtion budjetti vuodelle 2007; Porvarihallituksen vaalilupausten konkretisoituminen alkaa

Ruotsin uusi porvarihallitus antoi 16. lokakuuta valtion budjettiesityksen vuodelle 2007. Budjettiehdotuksen menojen kokonaismäärä on 776 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 84 miljardia euroa. Esitys on siinä mielessä yllätyksetön, että se hyvin pitkälti vastaa Allians för Sverige -puolueiden vaalilupauksia.

Täystyöllisyyttä ja työnteon kannattavuutta pidetään keskeisimpinä tavoitteina. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään. Samanaikaisesti vaalitaan hintavakautta ja valtion säästötavoitteita. Hallitus pitää kiinni hyvinvointivaltion perusperiaatteista; suuresta ideologisesta suunnanmuutoksesta ei ole kysymys.

Yrittäjyyttä tuetaan lupaamalla varallisuusveron poistuvan hallituskauden aikana. Verovähennys kotitaloustöistä mahdollistuu heinäkuusta 2007. Terveydenhoito-, sairaanhoito- ja sosiaalialojen avaamista suuremalle kilpailulle voi pitää huomattavana erona edelliseen hallitukseen. Työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan työssäkäyville ja korvauksien maksuaikoja lyhennetään. Ammattiyhdistysmaksujen verovähennysoikeus poistetaan. Sairasvakuutusta uudistetaan.

Perheille annetaan lisää valinnanvaraa pienten lasten hoidossa. Koulutukseen, tutkimukseen ja poliisiin panostetaan. Kehitysapu säilyy yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Puolustuksessa panostetaan kansainvälisiin kriisinhallintajoukkoihin.

Uusi budjetti vaalilupausten mukainen

Ruotsin uusi porvarihallitus antoi vuoden 2007 valtion tulo- ja menoarvioesityksen valtiopäiville 16. lokakuuta. Budjetin käsittely eduskunnassa jatkuu normaalin käytännön mukaisesti koko syysistuntokauden. Hallituspuolueilla on valtiopäivillä seitsemän mandaatin enemmistö, eikä rivien otaksuta repeävän.

Budjettiesitys on siinä mielessä yllätyksetön, että se hyvin pitkälti vastaa Allians för Sverige -puolueiden vaalilupauksia. Suuresta ideologisesta suunnanmuutoksesta ei ole kysymys, sillä hallitus pitää lupaustensa mukaisesti muun muassa kiinni kaikista hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista. Samalla pyritään kuitenkin katsomaan eteenpäin, globalisaation tuomiin uusiin haasteisiin. Kaikkia lupauksia ei ole ehditty tai voitu vielä sisällyttää ensimmäiseen budjettiin.

Uudella hallituksella oli muodostuksensa jälkeen vain reilu viikko aikaa laatia budjetti. Käytännössä allianssipuolueiden työryhmä on kuitenkin työstänyt sitä joitakin viikkoja. Allianssipuolueiden yhteisten politiikkalinjausten muodostamiseen käytettiin kaksi intensiivistä vuotta, siksi budjetinteosta ei tiukasta aikarajoituksesta huolimatta muodostunut erityisen hankalaa tehtävää.

Budjetin avainlukuja

Budjettiehdotuksen menojen kokonaismäärä on 776 miljardia Ruotsin kruunua (vrt. toteutunut 2005 noin 725 mrd SEK, vuoden 2006 arvio 770,8 mrd SEK) eli noin 84,3 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot vuonna 2007 ovat arviolta 790 miljardia kruunua (vrt. 2005: 712 mrd SEK, 2006: 746, 5 mrd SEK) eli noin 85,8 miljardia euroa, perustuen etenkin voimakkaan talouskasvun tuomiin verotuloihin.

Valtion velan kokonaismääräksi tulevana vuonna arvioidaan 1170 miljardia kruunua (vrt. 2006: 1236 mrd SEK). Velka vähenee peräti 66 miljardilla kruunulla (vrt. 2006 alenee arviolta 26 mrd SEK). Valtion velan prosentuaalinen osuus BKT:stä arvioidaan 39 prosentiksi, mikä merkitsee viiden prosentin vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna (2006: 44 %, n. 3 % vähennys vuoteen 2005 verrattuna). Budjetista 43,2 miljardia kruunua kuluu velkojen korkoihin yms. (2006: 51,1 mrd. SEK). Koron arvioitu osuus BKT:stä on 1,4 prosenttia.

Vanhuuseläkejärjestelmää ei (sitten vuoden 2006 budjetin) lasketa valtion budjettiin. Sen kokonaismenot tulevana vuonna ovat 189,4 miljardia kruunua (2006: 179, 5). Valtion kurinalaisen talouspolitiikan ylläpitämiseksi asetettu kokonaismenokatto on 938 miljardia kruunua (2006: 907 mrd. SEK). Julkisen sektorin säästämisen arvioidaan laskevan 70 miljardiin kruunuun tulevana vuonna, vastaten 2,3 prosenttia BKT:stä (vrt. n. 74 mrd. v. 2005 ja 80 mrd. v. 2006 = 2,8 % BKT:stä). Julkisen sektorin bruttovelaksi ensi vuonna arvioidaan 1248 miljardia kruunua, mikä vastaa 41,5 prosenttia BKT:stä (arvio 2006: 1315 mrd. SEK = 46,5 % BKT:stä).

Päämääränä "täystyöllisyys"   

Seuraavat valtiontalouteen liittyvät lupaukset tulevat huhtikuussa annettavan niin kutsutun kevätbudjetin yhteydessä. Siihen sisältynee sekä keskipitkän aikavälin suunnitelmia että vuoden 2007 lisäbudjettiehdotus. Valtiovarainministeri Anders Borg, niin kutsuttujen uusien moderaattien talouspolitiikan pääarkkitehti, on luvannut määritellä hallituksen talouspoliittiset päämäärät kevätbudjettiin mennessä.

Nyt puhutaan "täystyöllisyyden" saavuttamisesta, mutta käsitettä ei ole vielä määritelty. Onko se sama kuin edellisellä hallituksella, neljä prosenttia, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa uusi hallitus on nyt siirtymässä Eurostatin työttömyystilastoinnin vaatimiin laskentamenetelmiin, jolloin Ruotsin avoin työttömyys on noin 8 prosenttia ja verrattavissa muihin EU maihin. Mitä ilmeisimmin edellisen hallituksen valtiontalouden kahden prosentin ylijäämätavoite per suhdannesykli tulee pysymään myös uuden hallituksen tavoitteena.

Ei uutta EMU-päätöstä tällä hallituskaudella

Hallitus on nyt selkeästi varovainen määritelmiensä osalta. Oletettavaa on kuitenkin, että Ruotsin 1990-luvun lamavuosien jälkeisen menestysreseptin käyttö jatkuu. Vakaa veropolitiikka, vakaa rahapolitiikka ja näiden siivittämänä vakaa talouspolitiikka kokonaisuudessaan on luultavasti tulevinakin vuosina tae sille, että talous pysyy hyvässä kunnossa.

Kielteiseen EMU-päätökseen (v. 2003) ei ole luvassa muutosta tällä hallituskaudella. Vientiteollisuudesta riippuvainen Ruotsi on pärjännyt hyvin kelluvalla valuutallaan, eikä poliittista tukea rahaunioniin liittymiseksi ole. Itsenäisen Riksbankenin rooli näyttää muuttumattomalta. Pankki korotti viitekorkoa 0,25 prosentilla 2,25 prosenttiin 26. lokakuuta, kolmannen kerran kuluvan vuoden aikana.

Lisää korotuksia on odotettavissa. Jo vuosia jatkunut matala inflaatio on merkinnyt reaaliansioiden nousua ilman suuria palkankorotuksia. Hintavakautta pidettäneen jatkossakin menestyksekkään valtiontalouden kulmakivenä, mutta tulevan talven ja kevään jo etukäteen kireiksi luonnehditut tuloneuvottelut voivat olla omiaan vaikuttamaan hintavakauteen.

Työnteon kannattavuus keskeisin teema

Hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä alentamalla tuloveroja heti vuoden 2007 alusta. Veroale koskee lähinnä pieni- ja keskituloisia. Samanaikaisesti aloitetaan niin kutsuttu "nystartsjobb"-panostus elinkeinoelämälle ja liikepalveluja tuottaville julkisille työnantajille. Työnantajille annetaan työnantajamaksua vastaava tuki palkatuista, jotka ovat olleet työelämän ulkopuolella työttöminä tai työmarkkinatoimenpiteissä yli vuoden. Tukea voidaan antaa työllistetyn aikaisempaa työttömyyskautta vastaavan ajan, kuitenkin korkeintaan viisi vuotta.

Yli 65-vuotiailta peritystä 16 prosentin lisätuloverosta luovutaan, jotta vanhenevia henkilöitä voitaisiin houkutella pysymään työelämässä. 19–24-vuotiaita palkkaaville annetaan helpotuksia työnantajamaksuihin siten, että kaikki maksut vanhuuseläkemaksua lukuun ottamatta puolitetaan heinäkuun alusta 2007.

Entisen hallituksen kunnalliset nuoriso-ohjelmat ja -takuut lakkautetaan ja niiden sijasta annetaan sekä koulutusta että työharjoittelua sisältävä niin kutsuttu "jobbgaranti". Myös uusi työ- ja kehitystakuu ("jobb- och utvecklingsgaranti") tulee käyttöön vuoden 2007 alusta. Nämä ovat pitkäaikaistyöttömille suunnattuja yksilöityjä toimenpiteitä, joiden kautta voi saada korvattua 65 prosenttia (korkeintaan 680 SEK/vrk) menetetystä palkasta. Toimenpiteistä poisjääminen merkitsee korvausoikeudesta luopumista.

Työnteon kannattavuuden parantaminen näkyy myös hallituksen aloitteessa uusia työttömyysvakuutusta. Vakuutusmaksuja korotetaan niille työtätekeville, jotka saavat tuloverohelpotuksia, mutta ei työttömille. Työttömyysvakuutusta voidaan uudistuksen jälkeen maksaa 300 päivän ajan. Alle 18-vuotiaita elättäville työttömyyskorvausta voidaan maksaa 450 päivää. Maksun korkein summa on 680 kruunua per päivä.

Hallitus pyrkii myös perinpohjaisesti uudistamaan työmarkkinahallituksen (Arbetsmarknadsstyrelsen, AMS) ja antamaan yksityisille työnvälittäjille ja muille toimijoille suuremman roolin työnvälityksessä. Tätä ja muita työmarkkina-asioita hoitamaan on luotu uusi työmarkkinaministeriö (Arbetsmarknadsdepartmentet), jota johtaa ministeri Sven-Otto Littorin (m). Niin kutsuttu vuorotteluvapaa ("friåret") poistetaan, niin kuin myös usea muu entisen hallituksen työllistämistoimenpide (esim. viime budjetin suuri panostus, nk. "plusjobb", julkisen sektorin työllistämistoimenpiteitä). Ammattiyhdistysmaksujen verovähennysoikeus poistetaan, mikä on herättänyt närkästystä ay-liikkeessä.

Palvelualan kehittäminen keskeinen haaste

Suomesta tässä asiassa mallia hakenut hallitus toivoo voivansa aloittaa kotitaloustöiden ("hushållsnära tjänster", sisältää esimerkiksi siivoustyön) verovähennysoikeuden heinäkuun alusta 2007. Tarkempi ehdotus annetaan keväällä. Ennestään Ruotsissa on vähennys kotitalouksien kunnostus-, maalaus- yms. remonttitöistä ("ROT avdrag"), mutta naisvaltaisten "piikatöiden" verovähennystä on vastustettu ideologisin perustein.

Muilta osin palvelualan työllisyyttä toivotaan myöhemmin parannettavan muun muassa alennetuin työnantajamaksuin. Ehdotuksia ei kuitenkaan voida toimeenpanna ennen kuin toimenpiteiden yhteensopivuus EU:n valtiontukisäännöstön kanssa on tutkittu. Tämä onnistunee vasta 1.7.2008 mennessä, mistä uusi hallitus on lausunut pettymyksensä.

Yrittäjyyttä tuetaan

Yrittäjyyttä tuetaan etenkin lupaamalla varallisuusveron poistuvan hallituskauden aikana. Ensiaskeleena vero puolitetaan 1,5 prosentista 0,75 prosenttiin vuonna 2007. Tällä toivotaan virkistävän sekä uusien yritysten perustamista että pienyritysten kasvua. Kaikkein pienimpiä yrityksiä ("fåmansbolag) koskevia sääntöjä (nk. 3:12 -regler) pyritään uudistamaan. Aiempia parannuksia pidetään riittämättöminä ja nyt ehdotetaan ensimmäiseksi esimerkiksi pääomaverotuksen laajentamista 20 prosentista aina 25 prosenttiin palkaksi lasketetusta tulosta.

Terveydenhoito-, sairaanhoito- ja sosiaalialat halutaan avata suuremmalle kilpailulle ja alojen yritystoiminnan aloittamista halutaan helpottaa. Tätä voi pitää huomattavana erona edelliseen hallitukseen, jolle hoiva- ja hoitoalojen kilpailu ja etenkin voitto oli vierasta (esim. nk. stopp-lagen). Hallitus pyrkii parantamaan naisten yrittäjyyttä ja vähentämään valtion yrityksille tuottamaa hallinnollista taakkaa.

Valtionyhtiöitä myydään

Porvarihallitus on esittänyt, ettei valtiota voida useinkaan pitää parhaana mahdollisena omistajana. Siksi uusi hallitus tulee realisoimaan 150 miljardin kruunun arvosta joidenkin suurimpien, pörssinoteerattujen yhtiöiden valtionomistusosuuksia. Yhtiöiden nimiä tai aikatauluja ei vielä ole julkistettu. Elinkeinoministeri Maud Olofsson on julkisuudessa maininnut, että ainakaan Vattenfall ja LKAB eivät tulisi myyntiin. Sitä vastoin ministeri on sanonut, että valtiollinen Sveaskog voisi aloittaa laajemman metsän myynnin.

Ilmeisesti yksityistämistuloilla lyhennettäisiin valtion velkaa, mutta velanlyhennysmetodia ei ole ilmoitettu. Uusi hallitus vakuuttaa kuitenkin, ettei verokevennyksiä rahoiteta myyntituloilla. Tässä vaiheessa pyritään hiljaisuutta noudattaen ylläpitämään tilanne, jossa valtion aikeet eivät liiaksi vaikuttaisi markkinatilanteeseen. Media spekuloi yritysnimillä sitä ahkerammin. Mainittuihin yrityksiin kuuluvat muun muassa SAS ja TeliaSonera.

Viranomaisia lakkautetaan

Uusi hallitus pyrkii hieman vähentämään Ruotsin suurta viranomaismäärää. Lakkautettavien laitosten listalla on Integrationsverket, Arbetslivsinstitutet ja Djurskyddsmyndigheten. Viimeksi mainitut eläintensuojelutoimet siirtyvät Jordbruksverketin hoidettaviksi. Arbetsmiljöverket supistetaan ja lisäksi Arbetsmarknadsstyrelsen uudistetaan.

Sairas- ja muut sosiaalivakuutukset uudistetaan

Hallitus ehdottaa sairasvakuutuksen uudistamista muun muassa korvausten laskentatavan muutoksin. Työnantajan osallistumisesta työntekijän toisen sairasviikon alusta maksettavaan korvaukseen luovutaan täysin. Työnantajat voivat tästedes vaatia sairastodistusta jo ensimmäisestä poissaolopäivästä. Tämä on suuri muutos ruotsalaisille, jotka ovat voineet olla kaksi viikkoa poissa töistä ilman todistusta.

Hoitoonpääsyä ja potilaan kokonaistarpeiden tyydyttämistä pyritään parantamaan. Psykiatrista hoitoa ja dementiahoitoa pyritään vahventamaan ja vanhusten erityistarpeisiin vastaamaan yhä paremmin; muun muassa ehdotetaan "arvokkuustakuuta" ("värdighetsgaranti"). Uuden hallituksen vaalilupausten mukaisesti parannetaan myös vanhusten valinnanvapautta. Kunnille maksetaan tässä vaiheessa yhteensä 300 miljoonaa kruunua "Fritt val" -uudistuksen valmistelemiseksi. Vuoden 2008 alusta eläkeläisillä tulisi olla suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan hoitoonsa ja hoivaansa.

Myös lapsiperheille luvataan parempia valinnanmahdollisuuksia. Ruotsille ominaiselle kunnalliselle lastenhoitojärjestelmälle halutaan vaihtoehtoja. Perheille kaavaillaan suomalaista järjestelmää muistuttavaa "lastenhoitorahaa" ("barnomsorgspeng"), jonka he saisivat käyttää tarpeidensa mukaisesti joko yksityiseen tai kunnalliseen hoitoon.

Hallitus esittää uusia sääntöjä, joiden perusteella kunnat voisivat maksaa tukea ("vårdnadsbidrag") pienten lasten vanhemmille, jos nämä haluavat hoitaa lapsia kotona vanhempainvakuutuskauden jälkeen. "Tasa-arvobonuksen" avulla pyritään houkuttelemaan molempia vanhempia hoitamaan lapsia kotona. Alhaisempaa palkka nauttivalle vanhemmalle annettaisiin verohelpotusta, jos korkeampipalkkainen jäisi hänen sijastaan kotiin. Koululaisten iltapäivätoiminnan maksimihintoja ehdotetaan alennettavaksi ja yleisen päiväkotijärjestelmän ehdotetaan ulotettavaksi myös kolmevuotiaille. Kaikenlaista sosiaalipalvelujen ja korvausten väärinkäyttöä ja huijausta pyritään vähentämään.

Koulutuksen tasoa pyritään nostamaan

Ruotsin hallitus pyrkii nostamaan maan koulutuksen tasoa muun muassa lupaamalla laajoja opettajien kompetenssin kehittämistoimia. Peruskoulussa tullaan antamaan arvosanoja nykyistä aikaisemmassa vaiheessa (mahdollisesti 6. luokalta, nykyisen 8. luokan sijasta) ja kansallinen ruotsinkielen koe otetaan käyttöön kolmannelta luokalta. Kansallisia kokeita muissa aineissa ehdotetaan vuosikursseille kolme, viisi ja kahdeksan. Koulujen laatutarkastuksia parannetaan. Nykyistä integroitua ruotsalaista niin kutsuttua lukiokoulua ("gymnasieskolan") eriytetään kolmeportaiseksi niin, että oppilaat voivat saada opintoihin, ammattiin tai oppisopimuksiin tähtäävää opetusta. Tutkimusmäärärahoja korotetaan 200 miljardiin kruunuun vuonna 2007. Vuosien 2008–2009 aikana tutkimusmäärärahojen ehdotetaan kasvavan yhteensä 700 miljardilla kruunulla.

Oikeus, turvallisuus ja puolustus  

Oikeuslaitokselle ehdotetaan puolentoista miljardin kruunun määrärahalisäystä vuoteen 2006 verrattuna. Tällä halutaan parantaa sekä rikosten estämistä että niiden tutkintatoimintaa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Ruotsissa olisi 20 000 poliisia vuoteen 2010 mennessä (nyt n. 17 000). Jo vuodesta 2007 poliisin määrärahat kasvaisivat 875 miljoonalla kruunulla.

Terrorismia ja muuta maan turvallisuuteen liittyvää uhkaa pyritään vähentämään lisäämällä suojelupoliisin (Säkerhetspolisen) budjettia 100 miljoonalla kruunulla 2007. Järjestäytyneen rikollisuuden osalta luvataan tiukentaa seuraamuksia. Seksuaalirikollisten ja lähimmäisiinsä väkivaltaa kohdistaneiden rikollisten hoitoon panostetaan. Myös rikosten uhrien palvelemista pyritään parantamaan.

Vuoden 2007 tulo- ja menoarvioesityksessä puolustusbudjetin osuus on noin 40 miljardia kruunua. Hallituksen tavoitteena on nostaa Ruotsiin osallistumisvolyymi 2000 sotilaaseen kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Kansainvälisten toimintojen määrärahoja lisätään yhteensä 600 miljoonalla kruunulla vuonna 2007. Vuosina 2008 ja 2009 lisätään vielä 100 ja 650 miljoonaa. Hallitus tulee myöhemmin laatimaan kansallisen kriisinhallintastrategian.

Ympäristö, maatalous ja kehitysyhteistyö

Ilmastopolitiikka on hallitusohjelmassa mainittu yhtenä maan ympäristöpolitiikan tärkeimpinä aiheina. Hallitus lupaa budjetissaan palata tavoittelemansa "ilmastomiljardiin" toteuttamiseen. Myös toiseen merialueita koskevaan päämäärään luvataan palata uuden kansallisen meriympäristöstrategian muodossa.

Maataloutta tuetaan palauttamalla puolen miljardin kruunun edestä apulannan ja torjunta-aineiden verotuloja maataloudelle. Yrittäjyyttä ja työllistämistä halutaan parantaa lisäämällä maatalouden ja puutarha-alan mahdollisuuksia palkata lyhytaikaista työvoimaa sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa.

Kehitysyhteistyömäärärahat pysyvät yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyön laadun parantaminen koetaan suurimmaksi haasteeksi.

Lisätietoja:

Budjetpropositionen för 2007(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen suurlähetystö, Tukholma