Ruotsin talous kriisin kourissa - työttömyys nousee jopa 12 %:iin 2011 mennessä

Ruotsin talouskasvu heikkenee talouskriisin syvetessä linjassa muiden maiden kanssa - ehkä jopa enemmän. Ruotsin tilanteen epävarmuutta lisää Baltian maiden talouksien huomattava epätasapaino. Yritysten tilanne vaihtelee huomattavasti aloittain. Elintarvikeala ja kauppa menestyvät kohtalaisen hyvin kun taas konepajateollisuuden näkymät ovat hyvin synkkiä. Teollisuuden työpaikoista katoaa joka kuudes. Myös rakennusala on suurissa vaikeuksissa.

Työllisyys laskee rajusti vuoden 2009 aikana ja lasku jatkuu myös vuonna 2010 mutta hitaammin. Työttömyyden arvioidaan vuonna 2010 olevan yli 10 % ja 2011 jopa 12 %. Ruotsin BKT laskee 2009 4 %:lla, valtiontalouden alijäämä on 2010 n. 4 % ja valtionvelan osuus BKT:sta 40 %. Ruotsin kruunun heikko kurssi helpottaa vientiteollisuuden asemaa ja vaimentaa siten taantuman vaikutuksia. Vaikutukset jäänevät silti rajallisiksi globaalin kysynnän rajun laskun vuoksi, vaikka vaikutukset suhteessa Suomeen naapurimaana ovat huomattavia.

Kovia laskuennusteita kaikkialta

Ruotsin talouskasvun pohja lienee saavutettu - hidas nousu alkanee vasta 2010
Kuluneen puolen vuoden ajan kaikki Ruotsissa toimivat ennusteita tekevät laitokset ovat tarkistaneet kasvuennusteitaan huomattavasti alaspäin. Myös eri ennusteiden hajonta on huomattavaa. Molemmat on nähtävä merkkeinä myös Ruotsissa vallitsevasta talouskehitystä koskevasta suuresta epävarmuudesta.

Kommentoidessaan taloustilannetta 1.4. valtiovarainministeri Anders Borg korosti juuri talouskehityksen epävarmuutta ja tästä johtuvaa vaikutusten arvioinnin vaikeutta. Borgin mukaan Ruotsin talouskasvu heikkenee linjassa muiden maiden kanssa - ehkä jopa enemmän. Ruotsin tilanteen epävarmuutta lisää Borgin mukaan Baltian maiden taloustilanteen huomattava epätasapaino - johtuen ruotsalaispankkien laajasta toiminnasta Baltian maiden pankkisektorilla.

Edellisessä suhdanne-ennusteessaan joulukuussa 2008 Konjunkturinstitutet (KI, Ruotsin valtiovarainministeriön alainen taloudellinen tutkimuslaitos) arvioi BKT:n laskevan vuonna 2009 1 %:lla. Julkaistessaan uusimman ennusteen 31.3. KI totesi BKT:n laskevan kuluvana vuonna 3,8 % noustakseen vuonna 2010 vain 0,9 %. Valtiovarainministeri Borg antoi seuraavana päivänä (1.4.) vielä synkemmän ennusteen, jossa arvioi BKT:n laskevan 4,2 %:lla kuluvana vuonna ja nousevan 2010 ainoastaan 0,2 %:lla.

Tämä oli viimeaikaisista ennusteista synkin. KI:n mukaan normaalimpaan talouskasvuun päästään vasta 2011. Palautuminen tulee olemaan hidasta. Borgin (finansdepartementin) arvion mukaan talouskasvu elpyy kunnolla vasta 2011-2012. Työmarkkinoiden elpyminen käynnistyy toden teolla vasta vuonna 2012 ja KI:n mukaan voi kestää jopa vuoteen 2016 ennen kuin työllisyys on uudelleen normaalilla tasolla. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan n. 4 % vuonna 2010.

Borgin arvion mukaan takaisin normaalitasolle, eli 1 %:n ylijäämään päästään vasta 2015. KI odottaa hallituksen harjoittavan ekspansiivista finanssipolitiikkaa mm. veronalennusten muodossa 8 mrd SEK edestä kuluvana vuonna ja 50 mrd SEK edestä ensi vuonna. Borg suhtautui tähän kuitenkin varauksella ja totesi, että valtiontalouden liikkumavara on hyvin rajallinen.

Myös muut viimeaikaiset ennusteet ovat miltei yhtä synkkiä; työnantajien keskusjärjestö Svenskt Näringsliv arvioi BKT:n laskevan kuluvana vuonna 3,2 % kun taas Ruotsin keskuspankki Riksbanken arvioi BKT:n laskevan 2009 1,5 %:lla. Riksbankenin arvion mukaan BKT-kasvun pohja nähtiin 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin BKT laski tilastokeskus SCB:n mukaan 4,9 %:lla. Riksbanken uskoo talouden kääntyvän hitaaseen kasvuun vuoden 2009 lopussa. Valtionvelasta vastaava Riksgälden puolestaan arvioi BKT:n laskevan 2 %:lla 2009. Riksbanken ja Riksgälden arvioivat valtiovelan nousevan 2010 n. 40 %:iin.

Pankeista SEB ennustaa BKT:n laskevan 2009 4,0 %:lla, jonka toteaa olevan sotien jälkeisen ajan suurin lasku yksittäisen vuoden aikana. SEB ei usko huomattavaan käänteeseen vuoden 2010 aikana vaan arvioi kasvun olevan lähellä nollaa.

Nordea puolestaan arvioi maaliskuun ennusteessaan BKT-kehityksen olevan heikoimmillaan 2008 viimeisen neljänneksen ja 2009 toisen neljänneksen välillä ja uskoo BKT:n laskevan 2009 3,8 %. Tämän jälkeen BKT lähtisi Nordean mukaan nopeahkoon kasvuun (1,8 % 2010). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että talouskasvu olisi voimakkaampaa vaan sitä, että syvemmän laskun jälkeen myös alkava nousu on jyrkempää.

Riksbanken arvioi inflaation laskevan jopa -1,7 %:iin syksyllä 2009 ja lähtevän siitä nopeahkoon nousuun kohti 2 %:n tavoitetasoa. Kruunun heikkeneminen vaikuttaa myös inflaation nousuun. Riksbankenin varapääjohtaja Barbro Wickman-Parak arvioi maaliskuun lopussa, että Riksbanken voi joutua laskemaan ohjauskoron 0 %:iin. Tätä ei kuitenkaan pidetä kovin todennäköisenä.

Ruotsin edellytyksiä selvitä kriisistä pidetään yleisesti ottaen silti parempina kuin monen muun maan, erityisesti valtiontalouden hyvistä lähtökohdista ja ylijäämäisestä vaihtotaseesta johtuen. Lisäksi ekspansiivinen finanssi- ja rahapolitiikka, ml. kotitalouksien veronkevennykset ja matalat korot kasvattavat kotitalouksien ostovoimaa kuluvana vuonna n. 2,5 %:lla. Kuluttajien luottamus talouteensa on silti poikkeuksellisen heikkoa ja eri arvioiden mukaan kotitalouksien kulutus laskee 2009 noin 0,5 %:lla. Näiden elvytystoimenpiteiden vaikutus nähdään kuitenkin vasta hieman myöhemmin.

Vaikka VMI Borg oli taloustilannetta kommentoidessaan hyvin synkkä, hän korosti kuitenkin Ruotsin hyviä lähtökohtia kohdata taantuma. Lisäksi Ruotsin kruunun heikko kurssi helpottaa Ruotsin vientiteollisuuden asemaa. Toisaalta juuri viennin romahdusta pidetään merkittävimpänä syynä talouskasvun jyrkkään laskuun - Nordean mukaan kahden neljänneksen aikana jopa ¼ Ruotsin tavaraviennistä on hävinnyt. Ruotsin talouden elpyminen riippuu siten pitkälti globaalin talouden ja kysynnän ja erityisesti USA:n talouden kehityksestä.

Työttömyys jopa 12 % vuonna 2011

Yritysten tilanne vaihtelee huomattavasti aloittain. Svenskt Näringslivin maaliskuisen raportin mukaan elintarviketeollisuuden tilanne on kohtuullisen hyvä; tuotannon ja viennin odotetaan jopa kasvavan hieman kuluvana vuonna. Myös kaupan tilanne on kohtuullinen, erityisesti päivittäistavarakaupan osalta kun taas elektroniikka- ja kalustekauppa menestyy heikosti. Metsä-, massa- ja paperiteollisuuden tilanne on vaikea raaka-ainehintojen laskun ja kansainvälisen kysynnän heikkenemisen vuoksi.

Toisaalta ruotsalaisyritysten tilannetta helpottaa kruunun heikko kurssi. Tekniikkateollisuuden tilannetta kruunun kurssin heikkeneminen ei vaikuta auttaneen. Tekniikkateollisuuden yrityksiä odottaa Svenskt näringslivin mukaan jopa 10 %:n tuotannon lasku kun taas kaivoalalla tuotanto laskenee n. 5 %. Myös rakennussektorin tilanne on heikko vaikkakin julkisen sektorin infrastruktuuriprojektit helpottavat tilannetta hieman.

Työmarkkinoiden kehitys kulkee jälkijunassa ja siten työllisyys laskee rajusti vuoden 2009 aikana ja lasku jatkuu myös vuonna 2010 mutta hitaammin. Helmikuun työttömyys oli 8,0 % (SCB 19.3.); 1,9 prosenttiyksikön nousu vuoden takaisesta. Työttömyyden arvioidaan vuonna 2010 olevan yli 10 % (KI:n arvio 10,7 % eli n. 500 000 henkilöä) ja 2011 jopa 12 %; Ruotsin oloissa ennätyksellisen korkeita lukuja. Työllisyys laskisi siten yli 250 000 henkilöllä vuoteen 2010 mennessä ja 320 000 henkilöllä 2008-2011.

Lasku on dramaattisinta teollisuudessa mutta myös rakennus- ja palvelusektorit joutuvat tekemään huomattavia vähennyksiä. KI:n mukaan teollisuuden työpaikoista katoaa joka kuudes. Myös kuntien talous on koetuksella ja työllisyys tullee siten laskemaan myös tällä sektorilla. Työllisyys lähtee uudelleen kasvuun ja työttömyys laskuun vasta vuonna 2011. Työmarkkinoiden elpymisen arvioidaan alkavan vasta 2012 ja työllisyys palautunee normaalille tasolle vasta 2016.

Ruotsin nykytilanteen arvioidaan monessa suhteessa samankaltainen kuin 1990-luvun kriisin aikana - odotettavissa on yhtä syvä ja pitkäkestoinen taantuma kuin 1990-luvun alussa. BKT-laskee samassa mittakaavassa ja työllisyysasteen odotetaan laskevan yhtä alas kuin 1990-luvulla.

Toisaalta tilanne eroaa myös huomattavasti edellisestä kriisistä; tällä kerralla Ruotsin valtiotalouden lähtökohdat ovat hyvät ja matalasuhdannetta pyritään lievittämään aktiivisella, ekspansiivisella talouspolitiikalla. Kielteinen ero on, että ympäröivän maailman kysyntä on 1990-lukuun verrattuna hyvin heikkoa, eikä siten voi antaa samankaltaista "vetoapua" kuin 1990-luvun kriisistä toipuessa.

Kruunun kurssin heikkeneminen vaimentaa taantumaa - vaikutukset kuitenkin rajallisia
 

Finanssikriisin syvenemisen jälkeen syyskuussa 2008 Ruotsin kruunun kurssi on rajusti heikentynyt. Maaliskuun lopussa kruunun kurssi euroon nähden oli 10,96 (31.3.) mutta kurssi on heilahdellut huomattavasti, ollen heikoimmillaan miltei 12 kruunua euroa kohden. Riksbankenin mukaan kruunu on syyskuusta 2008 heikentynyt suhteessa euroon 13 %:lla ja suhteessa USA:n dollariin 28 %:lla.

Näin ollen kruunun on viime kuukausina kärsinyt vahvimmasta heikkenemisestä sitten vuoden 1992. Kruunu kärsii pienenä valuuttana globaalista taloudellisesta epävarmuudesta - kruunun heikkenemisen ei katsota olevan yhteydessä Ruotsin talouskasvuun tai vaihtotaseen kehitykseen erityisesti koska Ruotsin lähtökohtien katsotaan olevan verrattain hyvät muihin maihin nähden. Myös ruotsalaispankkien riskien Baltian maissa katsotaan oleva osasyynä kruunun kurssin heikkenemiselle.

Kruunun arvioidaan pysyvän heikkona niin kauan kuin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisi jatkuu. Kun luottamus globaaliin talouteen alkaa palautua, myös kruunun arvo palautuu normaalimmalle tasolle. Riksbanken arvioi tämän palautumisen alkavan vuoden 2009 lopussa. Nordea ennustaa kurssin vakiintuvan 9,5 tasolle vuoden kuluttua ja SEB arvioi kruunun heikoimpien päivien olevan jo takana ja kurssin olevan 9,75 vuoden 2010 lopussa.

Kurssin heikkenemisen odotetaan yleisellä tasolla vaikuttavan myönteisesti vientiin. Siten kruunun heikentyminen osittain vaimentaa matalasuhdannetta. Myös kotimaiset palveluelinkeinot kuten hotellit, ravintolat ja turismi yleisesti hyötyvät kruunun heikkenemisestä. Inflaation suhteen vaikutusten odotetaan olevan tavanomaista pienemmät.

Siten heikko kruunun kurssi vaimentaa osittain globaalin talouskriisin vaikutuksia ja parantaa ruotsalaisten vientiyritysten edellytyksiä globaalin talouden uudelleen elpyessä. Heikko kruunu johtaa kuitenkin kuluvan vuoden aikana tuontihintojen nousuun. Suomeen ja suomalaiseen teollisuuteen kruunun heikkeneminen vaikuttaa suoraan.

Esimerkkejä on jo nyt nähty erityisesti puu- ja paperiteollisuudessa, mm. maaliskuussa uutisoitu Stora Enson tuotannon siirto Ruotsiin. Myös Ruotsin rajakauppa hyötyy heikosta kruunun kurssista. Viennin näkymät ovat silti heikot tärkeimpien vientimarkkinoiden kysynnän laskiessa jyrkästi. Siten kruunun kurssin vaikutukset viennin osalta jäänevät rajallisiksi. Erityisesti ajoneuvo-, metsä- ja raaka ainesektorit kärsivät. Paremmin menestyvät lääke- ja elintarviketeollisuus. Vaihtotase tulee kuitenkin pysymään ylijäämäisenä myös taantuman ajan ja Ruotsin talous alkaa elpyä viennin vetämä osittain juuri kruunun heikosta kurssista johtuen.

Hallitukseen luotetaan kriisin hoidossa

Vaikka talouden synkät näkymät ovat viime viikkoina jääneet Ruotsia kuohuttaneiden bonus- ja eläkekohujen varjoon (mm. SEB ja eläkevakuutusyhtiö AMF), talouskriisi ja sen hoito ovat vaikuttaneet huomattavasti Ruotsin sisäpoliittisen tilanteen kehitykseen. Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan päähallituspuolue moderaattien kannatus on korkeimmillaan 12 vuoteen (Sifo/SvD 15.3.; DN/Synovate 28.3.). Ero opposition hyväksi on kaventunut vain 3,3 %:in (Sifo; Synovate 3,6 %:in) eron ollessa vajaa vuosi sitten suurimmillaan jopa 14 %. Erityisesti moderaatit näyttää hyötyvän talous- ja finanssikriisin onnistuneesta hoidosta.

Sen sijaan muiden hallituspuolueiden (fp, c, kd) kannatuslukemat ovat laskussa tai polkevat paikallaan. Kristillisdemokraatit ovat roikkuneet jo muutaman mittauksen ajan neljän prosentin äänikynnyksen alapuolella. Oppositioblokin puolueiden (s, mp, vp) kannatusluvut ovat laskussa, vaikkakin sosiaalidemokraatit ovat edelleen suurin puolue (sosdem 37,5 % ja mod 31,1 %). Kansalaisten luottamus Reinfeldtiin onkin ennätyskorkealla; 52 % vastanneista luottaa häneen. Keskustan Maud Olofsson, joka energia-, elinkeinoministerinä ja varapääministerinä on tällä hetkellä hallituksen näkyvimpiä ministereitä nauttii myös laajaa luottamusta (30 %).

Toisaalta Olofssonin medianäkyvyys ei ole vaikuttanut hänen puolueensa kannatuslukuihin, jotka polkevat paikallaan 5-6 %:n tasolla. Hallituspuolueista suurin häviäjä lienee kansanpuolue Folkpartiet, joka ei mm. hallituksen salkkujaon vuoksi pysty profiloitumaan talousasioissa. Hallituksen yksityiskohtaisempi näkemys taloustilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä annetaan huhtikuun 15. päivä julkaistavan kevätbudjetin yhteydessä.

Konjunkturinstitutetin raportti: Konjunkturläget Mars 2009 saatavissa myös KI:n kotisivuilta: http://www.konj.se(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Valtiovarainministeri Anders Borgin pp-esitys: Det ekonomiska läget och de offentliga finanserna saatavissa myös hallituksen kotisivuilta: http://www.regeringen.se(Linkki toiselle verkkosivustolle)