Ruotsin talous- ja elinkeinoelämä
Ruotsin talous on selvinnyt Suomea oleellisesti paremmin viime vuosina. BKT:n kasvu ei ole hyytynyt, työllisyysaste on EU:n korkeimpia ja ulkomaankauppaa käydään Suomea ahkerammin. Ruotsin julkinen talous on ollut pitkään ylijäämäinen ja nykyhallituskin on sitoutunut yhden prosentin ylijäämätavoitteeseen suhdannesyklin aikana. Ruotsin keskuspankki on laskenut ohjauskoron negatiiviseksi, minkä seurauksena kruunu heikkeni tuntuvasti. Toimenpiteellä yritetään kiihdyttää matalaa inflaatiota.
Ruotsin vientivetoinen talous on eurooppalaisessa mittakaavassa pärjännyt varsin hyvin koko finanssikriisin jälkeisenä aikana, osittain kotitalouksien kulutuksen ansiosta. Ruotsin talous on selvinnyt Suomea oleellisesti paremmin viime vuosina. BKT:n kasvu ei ole hyytynyt Ruotsissa, työmarkkinat toimivat paremmin, työllisyysaste on korkeampi, ulkomaankauppaa käydään ahkerammin ja globaali integraatio yritystoiminnassa on Suomea pidemmällä.
Hallituksen kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 2,4 prosenttia ja seuraavalle vuodelle 2,7 prosenttia. Ruotsin vienti on varsin riippuvainen Euroopan taloustilanteesta. Melkein kolmeneljäsosaa Ruotsin viennistä suuntautuu Eurooppaan. Arviolta puolet Ruotsin BKT:stä muodostuu tavara- ja palveluviennistä.
Ruotsin julkinen talous on ollut pitkään ylijäämäinen ja nykyhallituskin on sitoutunut yhden prosentin ylijäämätavoitteeseen suhdannesyklin aikana. Vuodesta 2012 lähtien tavoitteesta onkuitenkin joustettu, vaikka edelleenkin pysytään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen puitteissa. Julkisen talouden velka on tänä vuonna 41,1 prosenttia ja ensi vuonnaarvio on 39,5 prosenttia BKT:stä.
Valtiontalouden säästöt pienenevät johtuen odotettua heikommasta kasvuennusteesta, sairasvakuutusten menojen lisäyksestä sekä maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kustannuksista. Julkisen talouden odotetaan pysyvän alijäämäisenä koko ennustejakson ajan.
Ruotsin keskuspankki laski 12.2.2015 ohjauskoron -0,1 prosenttiin ja ilmoitti samalla olevansa valmis lisätoimenpiteisiin tarvittaessa. Toimenpiteellä yritetään kiihdyttää matalaa inflaatiota,tavoitteena saavuttaa 2 prosenttia. Samalla ohjauskoron lasku elvyttänee talouskasvua. Vahva kruunu heikkeni tuntuvasti ja laski korkoja, minkä odotetaan elvyttävän vientiä.
Keskuspankki huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta
Ruotsin hallituksen tavoitteena on Euroopan alhaisin työttömyys vuoteen 2020 mennessä. Työttömyysaste (7,8 %) kuitenkin laskee ennakoitua hitaammin johtuen työvoiman määrän kasvusta, vuoden 2016 ennuste on 7,4 prosenttia. Työttömyyden katsotaan johtuvan enemmänkin väestöllisistä kuin taloudellisista syistä. Kysyntä ammattitaitoisista työntekijöistä on suuri. Nuorisotyöttömyys (20,1 %) on sekä suhdanne että rakenneongelma.
Keskuspankki on jatkuvasti lausunut huolensa kotitalouksien velkatason kehityksestä (keskimäärin 175 %, asuntovelallisilla 315 %), jota se pitää merkittävänä riskinä Ruotsintaloudelle. Asiasta vallitsee kuitenkin poliittisesti eriäviä näkemyksiä eikä ongelmaan ole ainakaan toistaiseksi toden teolla tartuttu.
Ruotsalaisyrityksistä suurin osa on pieniä tai keskisuuria. Liikevaihdoltaan suurimpia ruotsalaisyrityksiä olivat vuonna 2013: AB Volvo, Ericsson, Vattenfall AB, Skanska AB, VolvoCars AB, Hennes&Mauritz AB ja Telia Sonera. Suurimpia ruotsalaisia vientiyrityksiä olivat vuonna 2013: Ericsson, AB Volvo, Preem AB, AstraZeneca AB, Svenskt Stål AB, Sandvik AB ja LK AB.