Ruotsin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille: Ruotsi tärkein kumppani Suomelle myös kaupassa
Ruotsin taloudellinen tilanne on hyvä ja keskuspankin ennusteen mukaan tämä suotuisa tilanne jatkuu myös lähivuosina. Elpyminen koronan ensimmäisten aaltojen jälkeen on ollut vahvaa.
Ruotsin BKT:n arvioidaan kuluvana vuonna kasvavan 4,7 prosenttia, ensi vuonna 3,9 prosenttia ja vuonna 2023 1,4 prosenttia. Valtionvelka on vajaat 40 prosenttia BKT:sta. Menestyksen avaimina pidetään kykyä sopeutua globaaliin kilpailuun, kehittynyttä teknologiaa ja osaamista sekä työmarkkinaosapuolten valmiutta toimia yhdessä samojen päämäärien eteen.
Ruotsi on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Suomen tuonti Ruotsista v. 2020 oli n. 6,5 miljardia euroa ja Suomen vienti runsaat 6 miljardia euroa. Ruotsi on suurin ulkomainen suora investoija Suomessa ja myös Suomi on tehnyt merkittäviä investointeja Ruotsiin. Elinkeinoelämän rakenteet molemmissa maissa ovat hyvin yhteen kietoutuneet investointien ja yritysostojen seurauksena. Molemmissa maissa on myös hyvin samankaltaiset tavoitteet mitä tulee vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Ruotsin merkitys kauppa- ja talouskumppanina Suomelle on nousussa. Ruotsin oman hyvän talouden tilanteen lisäksi tähän on muitakin syitä. Pandemian vielä rajoittaessa liikkumista maailmalla, on yritysten entistä luonnollisempaa ja houkuttelevampaa aloittaa tai jatkaa kansainvälistymistään Ruotsin suunnassa. Lähimarkkinoiden merkitys korostuu.
Toinen lisäsyy löytyy Pohjois-Ruotsista, missä historialliset 100 miljardin euron investoinnit ovat joko jo käynnissä tai tulossa. Vertailuna voidaan mainita, että Ruotsin osuus EU:n elpymisrahastosta tulee olemaan n. 3 miljardia euroa. Vaikka jokin tai jotkin yksittäiset investoinnit eivät toteutuisikaan, tullee suurin osa realisoitumaan. Aikaperspektiivi menee runsaat 20 vuotta tästä päivästä eteenpäin. Kaivannaisteollisuutta laajennetaan, minkä seurauksena kokonaisia kaupunginosia siirretään ja rakennetaan uudestaan Kiirunaan ja Gällivareen. Pohjois-Euroopan tällä hetkellä suurimmalle rakennustyömaalle Skellefteåssa nousee akkutehdas. Fossiilittoman teräksen valmistamista kehitetään Luulajassa ja Gällivaressa. Luulajan ja Piteån satamia laajennetaan . Rautatieyhteyksiä parannetaan. Tuulivoimaa pystytetään sekä merelle että sisämaahan. Kaikki tämä luo yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Työvoimasta on pulaa ja tässä Ruotsilla ja Suomella on yhteinen haaste: miten houkutella osaajia maihimme ja etenkin maidemme pääkaupunkien ulkopuolella sijaitseviin osiin?
Työttömyys Ruotsissa on n. 8,2 prosenttia. Samalla on siis myös pulaa työvoimasta.
Painopistealueet Team Finland –työssä ovat turvalliset digitaaliset ratkaisut (ml. kyberteknologia ja rahoitussektori), tekoäly, älykäs ja puhdas liikkuminen, akkuteollisuus, bio- ja kiertotalous, suora kuluttajakauppa, elintarvikkeet ja terveysteknologia. Myös koulutusvientiin panostetaan. Matkailuun tulee lähivuosina panostaa erityisesti, jotta koronan laantuessa saadaan matkustusvirrat molempiin suuntiin palautetuiksi ja kasvatetuiksi.
Suomen ja Ruotsin yhteinen Team Finland –toiminta tarjoaa mahdollisuuksia – yhdessä olemme isoilla markkinoilla vaikuttavampia.
Tukholman Team Finland –toimijat ovat suurlähetystön lisäksi Business Finland, suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Tukholman kulttuuri-instituutti ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Ruotsissa on kasvava joukko suomalaistaustaisia talous-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia. Ruotsissa on n. 700 000 suomalaistaustaista kansalaista, jotka muodostavat liian vähän hyödynnetyn voimavaran maiden välisten suhteiden kehittämisessä.
Kaupallis-taloudellinen yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa tällä hetkellä hyvin laajasti mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Haaste on ennen kaikkea siinä, että ”työmaa” on niin suuri, että esimerkiksi Suomen tämänhetkiset Team Finland -resurssit riittävät vain pieneen ja tarkasti priorisoituneeseen työhön. Ratkaisevaa on näin ollen suomalaisten yritysten oma aktiivisuus ja liikkeelle lähtö – nyt tulisi katseet toden teolla suunnata lähinaapuriimme Ruotsiin.
Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs, Ruotsi