Ruotsin kevätbudjetti synkissä tunnelmissa
Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg antoi valtiopäiville perinteisen kevätbudjettinsa huhtikuussa harvinaisen synkissä tunnelmissa. Hallitukselta on vaadittu huomattavia elvytystoimenpiteitä. Borg on korostanut valtiontalouden rajallista liikkumavaraa. Kevätbudjetissa allokoidaan silti 10 miljardia kruunua työllisyystoimenpiteisiin. Lisäpanostuksia ei suljeta pois syksyllä annettavassa vuoden 2010 budjetissa.
Kevätbudjetin suhdanne-ennuste vastaa Borgin huhtikuun alussa esittelemää arvioita talouden kehityksestä. BKT:n arvioidaan laskevan 4,2 prosentilla kuluvana vuonna ja nousevan 2010 ainoastaan 0,2 prosentilla. Valtiontalouden alijäämä on -2,7 prosenttia kuluvana vuonna ja -3,8 prosenttia vuonna 2010. Talouskasvu elpyy kunnolla vasta 2011–2012 ja työmarkkinoiden elpyminen käynnistyy toden teolla vasta vuonna 2012. Ruotsin vienti kärsii globaalin kysynnän rajusta heikkenemisestä. Työttömyyden arvioidaan nousevan 12 prosenttiin vuonna 2011. Keskuspankki Riksbankenin ennuste viimeisimmän koronlaskun yhteydessä (21. huhtikuuta) on hyvin samankaltainen (BKT 2009 - 4,5 prosenttia) joskin Riksbanken ennakoi hieman myönteisempää talouskasvua vuodelle 2010 (BKT-kasvua 1,3 prosenttia) kuin hallitus.
Riksbankenin huima koronlasku
Riksbankenin historiallisen suuri koronlasku 0,5 prosenttiin (21. huhtikuuta) oli odotettu, joskin monessa kommentissa oli odotettu vielä suurempaa laskua (0,25 prosenttiin). Matala korko pidetään tarpeellisena toimenpiteenä tuotannon ja työllisyyden laskun hillitsemiseksi. Riksbankenin arvion mukaan ohjauskorko (reporänta) pysyy matalalla tasolla vuoteen 2011 saakka. Riksbankenin pääjohtaja Stefan Ingves ei sulkenut pois lisätoimenpiteitä (valtionobligaatioiden ja asunto-obligaatioiden ostot), joskaan korkoa ei enää lasketa.
Talouskasvu heikoin aikoihin
Borg totesi kevätbudjettia esitellessään talouskasvun olevan heikoimman sitten toisen maailmansodan ja työttömyyden nousevan dramaattisesti. Borg korosti, että tässä tilanteessa hallituksen on toimittava vastuullisesti, niin julkisen talouden, työmarkkinoiden kuin hyvinvoinnin ydintoimintojen puolesta. Mediakommenteissa on tosin tuotu esiin, että hallituksen synkät talousarviot lienevät osittain taktikointia vuoden 2010 vaaleja ajatellen. Siten tämänhetkiset arviot edustaisivat pohjakosketusta - tästä tilanne ei enää huonone.
Hallitus elvyttää - liikkumavara rajallinen
Hallitukselta on monelta taholta vaadittu huomattavia elvytystoimenpiteitä, muun muassa Konjunkturinstitutet (KI, Ruotsin valtiovarainministeriön alainen taloudellinen tutkimuslaitos) odottaa hallituksen harjoittavan ekspansiivista finanssipolitiikkaa muun muassa veronalennusten muodossa 8 miljardin kruunun edestä kuluvana vuonna ja 50 miljardin kruunun edestä ensi vuonna.
Borg on toistuvasti torjunut tämänkaltaiset ehdotukset ja toisti myös esitellessään kevätbudjetin kantansa, että valtiontalouden liikkumavara on hyvin rajallinen. Kevätbudjetissa allokoidaan kuitenkin 10 miljardia kruunua työllisyystoimenpiteisiin ja 7 miljardia kruunua vuonna 2010 sekä 5 miljardia kruunua 2011 ja 2012 kuntasektorille. Borg ei kuitenkaan sulje pois lisäpanostuksia syksyllä annettavassa vuoden 2010 budjetissa. Kevätbudjetin pääasialliset lisäpanostukset kohdistuvat siten työmarkkinatoimiin ja kuntasektorin tukemiseen. Borg korosti hallituksen harjoittavan ekspansiivista politiikkaa ja käyttävänsä elvytystoimiin tänä vuonna 1,5 prosenttia BKT:sta (45 miljardia kruunua) ja 2 prosenttia BKT:sta vuonna 2010 (60 miljardia kruunua) ja viittasi OECD:hen toteamalla, että Ruotsin elvytystoimet ovat OECD-alueen suurimmat, kun nk. automaattiset vakauttajat lasketaan mukaan.
Kuntien taloutta tuetaan kertaluontoisella 7 miljardin kruunun suuruisella suhdannetuella, joka maksetaan joulukuussa 2009. Lisäksi vuosina 2011 ja 2012 valtionavustuksia nostetaan 5 miljardilla kruunulla. Kuntasektorin paketin tarkoituksena on erityisesti tukea kuntasektoria työllistäjänä.
Työllistymistä vahvistetaan
Työmarkkinapolitiikan resursseja vahvistetaan ja lisäbudjetissa esitetään 10 miljardin kruunun aktiivisiin toimenpiteisiin ja työttömyysvakuutuksen vahvistamiseen. Toimet kohdistuvat työnhaun helpottamiseen muun muassa työnvälittäjiä lisäämällä, työnhakijoiden valmiuksien lisäämiseen harjoittelu- ja koulutuspaikkojen kautta (niin kutsuttu yrkesvux), nuorisoa koskeviin erityisiin toimenpiteisiin sekä pitkäaikaistyöttömien kilpailukyvyn ylläpitämiseen.
Hallituksen arvion mukaan noin viisi prosenttia ruotsalaisista olisi vuonna 2010 eri työmarkkinaohjelmien puitteissa. Hallituksen mukaan työmarkkinapolitiikkaan käytetään seuraavien vuosien aikana yhteensä 50 miljardia kruunua. Borgin mantra kuuluikin "i lågkonjunktur heter arbetslinjen aktiv arbetsmarknadspolitik".
Hallitus opposition hampaissa
Oppositio on arvostellut hallitusta vastuuttomuudesta ja saamattomuudesta ja peräänkuuluttanut offensiivista investointipakettia työpaikkojen ja koulutuksen osalta. Opposition kritiikki on erityisesti kohdistunut työmarkkinakoulutuksen lisäpanosten puuttumiseen. Oppositio on myös huomauttanut, että suuri osa työmarkkinaelvytyksestä on suuremmaksi osaksi vain työttömyysavustusten nousua eli automatiikkaa.
Hallitus on myös saanut osakseen arvostelua työttömyyskassojen jäsenpaosta. Työnantajien etujärjestön Svenskt Näringslivin edustaja heittäytyi sarkastiseksi ja kehui puolestaan Borgia kaikkien aikojen parhaaksi sosiaalidemokraattiseksi valtiovarainministeriksi. Myös työnantajajärjestö toivoo laajempaa elvytystä, esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden muodossa. Työnantajapuoli on myös ehdottanut pääomaverotuksen alentamista keinona yksityisten investointien edistämiseksi. Samoin työantajamaksujen alentamista on esitetty.
Joiltain tahoilta on esitetty myös arvonlisäveron väliaikaista alentamista, mutta tähän hallitus suhtautuu varauksella. Akateemisten ammattijärjestö Saco on miltei ainoana työmarkkinaosapuolena yhtynyt hallituksen linjauksiin. Dagens Industri (16. huhtikuuta) totesikin pääkirjoituspalstallaan, että hallituksen linja on todennäköisesti osunut oikeaan kritiikin tullessa niin tasaisesti sekä oikealta että vasemmalta.
Huoli pankkien tulevaisuudesta kasvussa
Vaikka Ruotsin suurilla pankeilla (Nordea, SEB, Handelsbanken ja Swedbank) on vielä tällä hetkellä hyvät puskurit mm. osakeantien ansiosta, luottotappioiden arvioidaan lisääntyvän tulevan syksyn ja ensi talven aikana. Baltian taloustilannetta (erityisesti Latvian) pidetään hyvin laajasti erittäin huolestuttavana ja sen vaikutukset Ruotsiin voivat olla hyvin vakavia.
Eri arvioiden mukaan ruotsalaispankkien luottotappiot voivat olla tulevien vuosien aikana jopa 165 miljardia kruunua - ruotsalaispankkien lainananto Baltian maissa on mediatietojen mukaan yhteensä 425 miljardia kruunua. Pelkästään Swedbankin luotot Latviassa ovat arvoltaan 218 miljardia kruunua. Swedbank on ruotsalaispankeista heikoimmassa tilanteessa ja pankki tarvinnee joidenkin arvioiden mukaan vielä yhden osakeannin selvitäkseen.
Ruotsin pankeista myös SEB lähti huhtikuussa mukaan hallituksen pankkitakuuohjelmaan - alun perin mukaan lähti vain Swedbank.
Toiminta Balttiassa voi osoittautua pankeille kalliiksi
IMF:n laskelmien mukaan Ruotsin valtiolle aiheutuvat kustannukset pankkijärjestelmän kuntoon saamisesta voivat olla jopa 7,7 prosnettia BKT:sta (noin 250 miljardia kruunua); syynä tähän on juuri ruotsalaispankkien laaja toiminta Baltiassa. Mediassa onkin spekuloitu hallituksen roolia, mikäli Baltian riskit realisoituvat. Useiden arvioiden mukaan devalvaation riski on todellinen erityisesti Latvian osalta ja mahdollinen devalvaatio on myös ruotsalaispankkien kannalta kaikkein vakavin riski.
Valtiovarainministeri Anders Borg on korostanut, että hallituksella on oltava valmius ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisten uusien häiriöiden osalta, viitaten erityisesti Baltian tilanteeseen. Hän tutustui henkilökohtaisesti tilanteeseen maaliskuun lopulla kiertomatkallaan Baltian maihin.
Kevätbudjetti on luettavissa Ruotsin hallituksen verkkosivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).