Ruotsin innovaatiopolitiikka; Suomestako mallia?

Ruotsi pyrkii edistämään innovaatioilmastoa sekä luomaan innovaatioille suotuisat olosuhteet. Valtiovalta toimii yhteistyössä elinkeinoelämän, ammattiyhdistyksien, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa luodakseen pitkän tähtäyksen strategian Ruotsin innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Ruotsin innovaatiostrategialla on neljä pääteemaa ja niiden alla yhteensä kymmenen osa-aluetta. Innovaatiopolitiikka on kiinteässä yhteydessä EU:n yhteiseen kasvustrategiaan eli Lissabonin strategiaan.

Ruotsalainen suurpanostus innovatiivisiin tuotteisiin on PIE-p -ohjelma, Product Innovation Engineering Program, jonka tarkoituksena on parantaa ruotsalaista tuotekehitystä ja liike-elämän kilpailukykyä. On päätetty luoda myös toimintapaketti IT- ja telekommunikaatiotekniikan kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi. Myös terästeollisuuden ja metallurgian, puu- ja metsäteollisuuden, lento- ja avaruusteollisuuden sekä lääkkeiden, biotekniikan ja lääketieteen tekniikan tutkimukseen panostetaan. Ajoneuvoteollisuuskin halutaan saada maailman kärkeen. Ruotsissa on kuitenkin keskusteltu paljon maan innovaatiopolitiikan tehottomuudesta. Mediassa onkin toivottu Ruotsin ottavan oppia Suomen innovaatiopolitiikasta.

Ruotsi saa uuden porvarihallituksen 6.10.2006. Uuden hallituksen innovaatioasioista vastaavan ministerin nimeä ei ole tällä hetkellä vielä tiedossa. Suuria muutoksia innovaatiopolitiikan peruslinjauk-siin ei ole luvassa. Panostukset pienyrityksiin saattavat kuitenkin heijastua myös innovaatiopolitiikkaan. Ruotsi pyrkii edistämään innovaatioilmastoa sekä luomaan innovaatioille suotuisat olosuhteet. Edellisen sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen yhteistyössä elinkeinoelämän, ammattiyhdistyksien, yliopistojen, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa kehittämät innovaatiojärjestelmät muodostuvat kaikista tutkimuksen, liike-elämän, politiikan ja julkisen toiminnan aloista, jotka toimivat uuden teknologian ja uuden tiedon tuottamiseksi, levittämiseksi ja soveltamiseksi. Innovaatiojärjestelmien määritelmään kuuluu myös se, että innovaatioilla pyritään luomaan kestävää kasvua uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien avulla.

Ruotsi pyrkii luomaan pitkän tähtäyksen strategian maan innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Ruotsin innovaatiostrategialla on neljä pääteemaa ja niiden alla yhteensä kymmenen osa-aluetta. Ensimmäinen pääteema eli innovaatioiden tietoperusta, jakautuu kolmeen osatekijään eli ruotsalaisen tutkimuksen ja koulutuksen pitämiseen maailmanluokkaisena ja ruotsalaisiin profiilialoihin panostamiseen sekä globalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Toinen pääteema on innovatiivinen elinkeinoelämä, joka tarkoittaa innovaatiostrategian mukaan erityisesti nokkelien pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiokyvyn vahvistamista sekä tutkimustulosten ja ideoiden kaupallistamista. Kolmas pääteema on innovatiiviset julkiset investoinnit, jonka osa-alueita ovat julkisen sektorin käyttäminen kestävän kehityksen moottorina, julkisen toiminnan uudistamisen ja tehokkuuden edistäminen sekä sellaisen infrastruktuurin kehittäminen, joka edistää uudistuksia ja kestävää kasvua. Neljäs ja viimeinen innovaatiostrategian pääteema ovat innovatiiviset ihmiset, jonka alateemoina on yrittäjyyden ja yritystoiminnan stimuloiminen ja se, että ihmisten osaamisen annetaan tulla esille ja oikeuksiinsa.

Lissabonin strategia

Innovaatiopolitiikka on kiinteässä yhteydessä Euroopan unionin yhteiseen kasvustrategiaan, niin kutsuttuun Lissabonin strategiaan. EU:n tavoitteena on olla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin tietotalous: tämä on tavoite, jonka tiedetään olevan varsin vaikea, ellei jopa mahdoton saavuttaa. EU pyrkii kestävään kehitykseen, sosiaaliseen yhteishenkeen ja saamaan aikaan sekä lisää että entistä parempia työmahdollisuuksia. Kysymys on kaikkien unionin kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Kehityksen vauhdittamiseksi EU:n valtioiden ja jäsenmaiden hallituksien päämiehet päättivät, että jokainen jäsenvaltio luo oman toimintaohjelman. EU-maat ovat päättäneet, että talous, hyvinvointi ja ympäristökysymykset käyvät käsi kädessä, eikä taloutta enää aseteta muiden kysymysten edelle. EU:n päätös on näin ollen linjassa Ruotsin tavoitteiden kanssa. Ruotsissa on edellisen hallituksen taholta pelätty, että Lissabon-strategia keskittyisi liikaa talouskasvuun hyvinvointi- ja ympäristökysymysten kustannuksella.

Ruotsin toimintaohjelma kasvun ja työllisyyden edistämiseksi

Lokakuussa 2005 Ruotsin hallitus julkaisi toimintaohjelmansa kasvun ja työllisyyden edistämiseksi: Sveriges handlingsprogram för tillväxt och sysselsättning. Toimintaohjelman toivotaan vastaavan globalisaation tuomiin haasteisiin. Globalisaation tuomat muutokset vaativat, että valtiot yhteisesti koko ajan uudelleenkokeilevat, uudistavat ja etsivät parempia ratkaisuja. Uusia haasteita ilmaantuu jatkuvasti, toimintaohjelmassa todetaan. Juuri globalisaatiolla perustellaan, että Ruotsikaan ei voi herpaantua, vaikka Ruotsi on useilla aloilla monia muita maita paljon edellä, kertoo Ruotsin toimintaohjelma. Ruotsin radion uutinen 20.3.2006 kertoo, kuinka EU:n johtajat keskustellessaan talouskasvureformista luokittelivat kaikki EU-maat "sankari tai konna" -määreellä. Ruotsi ei saanut yhtään "konna" -määritelmää, mutta sai sankarimääritelmän useissa kategorioissa. Sankarimääritelmän Ruotsi sai muun muassa innovaatiot-, tutkimus- ja kehitys-, taitojen parantaminen sekä luonnonympäristökategorioissa. Kaiken kaikkiaan reformien toteuttamisen arvioinnin mukaan Ruotsi oli toiseksi edistynein Tanskan jälkeen.

Ruotsi keskittyy kasvustrategiassaan innovaatiopolitiikan lisäksi muun muassa julkisen talouden säästöihin, matalan inflaation säilyttämiseen, tasa-arvoiseen palkkaukseen naisten ja miesten välillä sekä työllisyyden vaalimiseen. Uuden porvarihallituksen myötä viimeksi mainitut työllisyysponnistelut tullevat olemaan keskeisiä muun muassa yrittäjyyden edellytysten parantamisen sekä veropolitiikan kautta.

Ruotsin suurpanostus innovatiivisiin tuotteisiin: PIE-p -ohjelma

Ruotsalainen suurpanostus innovatiivisiin tuotteisiin on PIE-p -ohjelma, Product Innovation Engineering Program, jonka tarkoituksena on parantaa ruotsalaista tuotekehitystä ja liike-elämän kilpailukykyä. Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu, Kungliga Tekniska högskolan, KTH, johtaa ohjelmaa ja sen budjetti on noin 50 miljoonaa kruunua vuodessa kymmenen vuoden ajan. Vinnova, valtion viranomainen, jonka tehtävänä on edesauttaa kasvua ja hyvinvointia koko maassa, osallistuu hankkeeseen enintään 10 miljoonalla kruunulla vuodessa eli yhteensä enintään 100 miljoonalla kruunulla. Vinnova toimii elinkeinoministeriön alaisuudessa ja sen vastuualueena ovat tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät innovaatiot. Vinnova rahoittaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellisia uutta luovia, keksintöjä. Vinnova rahoittaa sekä tuotteita, prosesseja että palveluja, joilla on menestysmahdollisuuksia.

PIE-p -ohjelman tavoitteena on, että ruotsalainen koulutus edistäisi paremmin innovaatioita, samoin kuin se, että innovaatioilmasto vilkastuisi sekä teollisuuden että tieteen aloilla. Ohjelman toivotaan johtavan uusiin tuotteisiin ja liiketoimiin, mikä näkyisi esimerkiksi lisääntyneenä patenttien, tuotteiden ja yritysten määränä. PIE-p:n toivotaan johtavan siihen, että Ruotsi saisi uusia tuotteita globaaleille markkinoille. Pyritään luomaan uusi järjestelmä, joka lisäisi tietojen ja kokemusten vaihtoa tieteen ja teollisuuden välillä. PIE-p olisi käynnissä kymmenen vuotta eli vuosina 2007–2016. Ohjelmaan osallistuu useita ruotsalaisia korkeakouluja ja tutkimusinstituutteja sekä useita yrityksiä ja organisaatioita. Alusta asti mukana olevia oppilaitoksia ovat Lundin Tekninen korkeakoulu (Lunds Tekniska Högskola), Jönköpingin korkeakoulu (Högskolan i Jönköping), Uumajan yliopiston muotoilukorkeakoulu (Designhögskolan vid Umeå Universitet) ja Hoitoalan tekniikan keskus (Centrum för Teknik i Vården). Jatkossa osallistuvien yliopistojen, korkeakoulujen, instituuttien ja yritysten määrä tulee kasvamaan.

Dagens Industri (sit.) kirjoittaa ohjelmasta 21.4.2006 ja peräänkuuluttaa poliittisia tahdonilmauksia tukemaan ohjelman toteuttamista. Politiikan täytyy lehden mukaan tukea innovaatioita, jotta ohjelman korkeat tavoitteet saavutettaisiin. Politiikoilta tarvitaan selviä innovaatioita ja kilpailukykyä suosivia päätöksiä, jatkaa Dagens Industri. Lehti näkee innovaatiot myös keinoina torjua globaalin kilpailun tuomaa uhkaa toimintojen muualle siirtämisestä.

Ruotsi panostaa yrittäjyyteen

Ruotsi pyrkii edistämään yritysten kasvua ja saamaan aikaan lisää yrityksiä ja siten myös lisää työpaikkoja. Keinoina yritystoiminnan lisäämiseksi ovat muun muassa sukupolvenvaihdosten helpottaminen, viennin edistäminen, riskipääoman saatavuus, pienyritysten tutkimus- ja kehitystoiminta, sekä yritystoimintaa koskevan sääntelyn parantaminen ja helpottaminen. Väistyvä hallitus on listannut tavoitteekseen saada enemmän ihmisiä työelämään sekä lisätä työntekoon käytettyä aikaa.

Edellisen hallituksen linjauksen mukaan pienyritykset tarvitsevat lisää kasvupääomaa, tätä tavoitetta tukemaan hallitus on antanut ALMI Förtagspartner AB:lle lisärahoitusta. ALMI Företagspartner AB on organisaatio, jonka tarkoituksena on yritysten neuvonta ja niiden kilpailukyvyn kehittäminen, samoin kuin ideoiden kaupallistaminen. ALMI tarjoaa sekä liiketoiminnankehittämis- että rahoituspalveluja. ALMIn toiminta-alana ovat innovaatiot ja yritystoiminnan aloittaminen, mutta myös vakiintuneet yritykset voivat käyttää ALMIn palveluja. Valtio omistaa ALMIn, joka on emoyhtiö 21 tytäryhtiölle. Tytäryhti-t toimivat ympäri maata. Tytäryhtiöt ALMI omistaa 51 prosenttisesti, tytäryhtiöiden hallitukset koostuvat poliitikoista, alueellisen elinkeinotoiminnan edustajista sekä yritystoimintaan liittyvistä organisaatioista.

Ruotsi asettaa uusia viranomaisia tukemaan innovaatiopolitiikkaansa ja toivoo myös vakiintuneilta toimijoilta uutta vetoapua

Edellinen hallitus perusti vuonna 2005 Innovationsbron AB:n. Innovationsbronin toiminnan tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää tutkimukseen liittyviä liikeideoita sekä yrityksiä, joilla on paljon kaupallista potentiaalia. Innovationsbronin rahoittajia ovat valtio, Teknikbrostiftelserna, VINNOVA ja Industrifonden. Innovationbronin keskeistä toimintaa ovat yrityshautomot ja yritysten alkurahoitus. ALMIlla ja Innovationsbronilla on yhteinen vastuu tarjota rahoitusta ja neuvontapalveluja kaiken tyyppisille innovaatioille. Hallitus päätti myös kasvattaa Industriella utvecklingscentran, IUC:n määrärahaa vuosille 2007 ja 2008 kymmenellä miljoonalla kruunulla vuotta kohti. Tämän tarkoituksena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehittelyä. IUC:n tehtävänä on muun muassa edistää tuotekehittelyä, uusien yritysten syntymistä ja Ruotsin eri alueiden elinkeinoelämän kehittämistä. IUC on yritysten kehityskeskusten verkosto, joka toimii alueellisesti ja paikallisesti. IUC-verkosto koostuu 20 autonomisesta yhtiöstä. IUC-yhtiöt omistavat erikokoiset yritykset ja esimerkiksi pankit, kunnat ja ammattiyhdistykset.

Industrifonden on rahasto, joka tukee Ruotsin kasvua investoimalla innovatiivisiin kasvuyrityksiin omistajapääoman tai lainan muodossa. Industrifondenin tarkoituksena on olla yrityksissä aktiivinen ja pitkäaikainen omistajataho. Industrifonden sijoittaa yrityksiin osittain suoraan ja osittain alueellisten riskipääomayhtiöiden kautta. Industrifonden on valtion vuonna 1979 perustama säätiö, joka ei saa mitään valtiollisia määrärahoja, vaan rahoittaa toimintansa itse. Säätiön toiminnasta vastaa sen hallitus, jonka valitsee valtioneuvosto.

Tutkimustyön kaupallistaminen

Svenska Dagbladet kirjoittaa 4.1.2006 kuinka ruotsalaisen tekniikantutkimuksen kaupallistaminen pääsee vihdoinkin vauhtiin. Ruotsalaisen tekniikantutkimuksen tuotteistaminen ja muuttaminen kannattavien yritysten pohjaksi on lehden mukaan vihdoinkin alkanut. Vinnovan tuotepäällikkö Göran Reitberger kertoo, että meneillään on yliopistomaailman uudelleenorganisoiminen kaupallisempaan muotoon. Tämä uudelleenorganisoituminen on ollut käynnissä lähemmäs kymmenen vuotta. Viime vuosina on panostettu paljon rahaa siihen, että tutkijoista tulisi yritysjohtajia; tämä ei kuitenkaan toimi, toteaa Innovationbronin toimitusjohtaja Jan Nylander. Kaupallistaminen on tietyissä tutkijapiireissä aika latautunut aihe. USA:ssa kysymystä kaupallistamisen tarpeellisuudesta ei edes ymmärretä, kaupallistaminen nähdään siellä hienona asiana, kertoo Lisa Ericsson, KTH-Innovationin vt. toimitusjohtaja. MIT, Massachusetts Institute of Technology Bostonissa ja Stanford Kaliforniassa nähdään esikuvina patenttien lisensioinnissa ja tutkimuksen kaupallistamisessa.

IT- ja telekommunikaatioalat ovat tärkeä osa Ruotsin innovaatiopolitiikkaa

Ruotsin edellisen hallituksen lehdistötiedotteessa 12.9.2006 kerrotaan hallituksen päätöksestä luoda toimintapaketti ruotsalaisen IT- ja telekommunikaatiotekniikan kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi. Hallitus antoi Vinnovalle tehtäväksi luoda voimakkaan strategisen IT- ja telekommunikaatiotutkimusohjelman, joka vahvistaisi ruotsalaisen IT- ja telekommunikaatioalan kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, samoin kuin vahvistaisi ruotsalaisten osallistumista teknologiayhteisö e-Mobilityyn EU:n puitetutkimusohjelmassa. Hallitus on varannut tarkoitusta varten 99 miljoonaa kruunua ja alan yritykset panostavat toiset 99 miljoonaa kruunua. Ruotsilla on jo nyt ainutlaatuinen asema IT- ja tele-kommunikaatioaloilla. Tutkimusohjelma tulee vahvistamaan uuden tekniikan, uusien palvelujen ja uusien liiketoimintamallien yhteistyötä. Ohjelma tulee antamaan Ruotsille hyvät edellytykset kuulua jatkossakin maailmankärkeen näillä osa-alueilla, sanoi edellisen hallituksen elinkeinoministeri Thomas Östros. Ministerin mukaan ohjelma on panostus tulevaisuuden alaan. Panostaminen IT- ja telekommunikaatioalaan on perusta Ruotsin kilpailukyvyn vahvistamiseksi myös muilla aloilla.

Uuden 6.10.2006 nimitettävän hallituksen tieltä väistyvän hallituksen infrastruktuuriministeri Ulrika Messing piti Sundsvallissa 31. toukokuuta 2006 puheen, jossa hän käsitteli sitä, kuinka julkinen sektori voisi informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa käyttämällä syventää demokratiaa ja kehittää toimintojaan. Informaatioyhteiskuntapolitiikka sisältäisi myös informaatioteknologian käyttämisen sairaanhoidossa ja koulutuksessa ja näin lisätä avoimuutta ja saavutettavuutta. Innovaatioita ja tutkimusta käytettäisiin tukemaan myös ruotsalaisen IT-teollisuuden kehitystä.

Toinen hallituksen Vinnovalle antama tehtävä on sellaisen tutkimus- ja kehitysohjelman läpivienti, joka vahvistaisi teollisen informaatiotekniikan käyttöä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ohjelma keskittyisi IT-tuotteisiin, -palveluihin, -tuotantoon sekä -tuotekehittelyyn. Hallituksen panostus tähän on 18 miljoonaa kruunua ja teollisuus panostaa saman summan.

Edellinen hallitus antoi myös Vervalle, hallinnon kehittämisvirastolle (Verket för förvaltningsutveckling, Verva) ja Nutekille, elinkeinoelämän kehittämisvirastolle (Verket för näringslivsutveckling, Nutek) yhteiseksi tehtäväksi analysoida tarpeita ja ehdottaa kuinka pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuja julkisia elektronisia palveluja voitaisiin kehittää. Tarkoituksena olisi helpottaa yritysten kontakteja viranomaisiin, tavarantoimittajiin ja jakelijoihin sekä asiakkaisiin. Väistyvä elinkeinoministeri sanoi, että nämä hankkeet ovat esimerkkejä elinkeinopolitiikasta parhaimmillaan: Hallitus ja teollisuus ottavat vastuuta kovan kansainvälisen kilpailun kohteena olevista aloista ja niiden uudistamisesta ja uusien tietojen tuottamisesta näille aloille.

Muuta ajankohtaista Ruotsin innovaatiopolitiikassa: Ruotsin avainalat

Edellinen hallitus on antanut Vinnovalle tehtäväksi luoda ehdotuksen myös kansalliseksi metsä- ja puuteollisuuden tutkimusohjelmaksi. Muita hallituksen toimeksi antamia tutkimusohjelmia ovat myös teräksen ja metallurgian tutkimusohjelma, joka on teollisuuden ja yliopistomaailman yhteistyö- ja yhteisrahoitushanke. Yksi Ruotsin innovaatiopolitiikan painopistealueista on lento- ja avaruusteollisuus. Toimenpiteitä on kohdistettu myös lääketeollisuuden, biotekniikan ja lääketieteen tekniikan tutkimuksen kehittämiseksi. Panostuksia jatketaan myös ruotsalaisen ajoneuvoteollisuuden kehittämiseksi. Tavoitteena on saada ruotsalainen ajoneuvoteollisuus maailman kärkeen. Edellinen hallitus on määritellyt nämä viisi painopistealaa, IT- ja telekommunikaatioalan lisäksi, Ruotsin avainaloiksi, joilla Ruotsin johtavaa asemaa tullaan kehittämään edelleen. Nämä kuusi alaa vastaavat yli 80 prosenttisesti Ruotsin elinkeinoelämän tutkimus- ja kehityspanostuksista, tuovat vientituloja 550 miljardia kruunua sekä tarjoavat noin 600 000 työpaikkaa. (Joissakin hallituksen avainalojen määrittelyissä biotekniikkateollisuus on saatettu nostaa kokonaan omaksi avainalakseen.)

Innovaatiopolitiikasta on Ruotsissa keskusteltu jo pitkään

Ulrika Messing käsitteli innovaatiopolitiikkaa johdantoesityksessään Kasvu 2002 - Ruotsi tulevaisuudessa -konferenssissa 24.4.2002. Messing kertoi hallituksen tavoitteen jo tuolloin olleen kestävän kasvun ja kehityksen tuominen kaikkiin valtion osiin. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, vaaditaan ministerin mukaan useiden eri politiikan alojen vastuuta: Innovaatiopolitiikan lisäksi hän peräänkuulutti elinkeinopolitiikan, työmarkkinapolitiikan, koulutuspolitiikan, liikennepolitiikan, maaseutu- ja maanviljelyspolitiikan ja kulttuuripolitiikan panosta. Hallitus panostaa klusteri- ja innovaatiojärjestelmien kehittämisohjelmaan, kertoi Messing. Ohjelman suunnitteluvastuussa olivat muun muassa Vinnova, Nutek ja ISA. ISA (Invest in Sweden Agency) on ulkoministeriön alainen viranomainen, joka pyrkii saamaan ulkomaisia investointeja Ruotsiin. Edellinen elinkeinoministeri tilasi johtaja Claes de Neergaardilta ehdotuksen siitä kuinka voitaisiin luoda parempi riskipääomarahoitusjärjestelmä markkinarahoitusta täydentämään. Riskipääomaa tarvittaisiin innovaatioiden kaupallistamiseksi ja pääoman tulisi olla saatavilla jo aikaisessa vaiheessa. Tämä ehdotus, Bättre finansiering för kommersialisering av innovationer, valmistui jo kesäkuun lopussa 2004.

Ruotsin innovaatiopolitiikassa nähdään myös puutteellisuuksia

Esbrin eli riippumattoman yrittäjyyden ja pienyritysten tutkimusinstituutin kotisivuilla kerrottiin 6.3.2003 Vinnovan raportista Betyldelsen av innovationssystem: Utmaningas för samhället och för politiken, jossa peräänkuulutettiin uutta ruotsalaista innovaatiopolitiikkaa. Raportin ovat kirjoittaneet Thomas Andersson, Ola Asplund ja Magnus Henrekson. Ruotsi panostaa raportin mukaan tutkimukseen ja kehitykseen ja ruotsalaiset tutkijat saavat artikkeleitaan tieteellisissä julkaisuissa hyvin julki, mutta nämä sinänsä positiiviset seikat eivät ole kuitenkaan mainittavasti auttaneet ruotsalaista kasvua eivätkä hyvinvointia. Raportin kirjoittajat kaipaavatkin uutta poliittista kokonaisotetta, joka priorisoisi innovaatiokykyä ja kasvua aikaisempaa enemmän. Kirjoittajien toivelistalla on muun muassa vahvat yrityshautomot, entistä toimivammat riskirahoitusmarkkinat sekä joustavampi yliopistomaailma, jossa tutkijoita rohkaistaisiin kaupallistamaan tuloksensa.

Esbrinin kotisivuilla 19.10.2005 ja Entré -lehdessä nro 3/2005 julkaistussa artikkelissa pohditaan myös Ruotsin innovaatiopolitiikan tasoa. Peter Schillingin väitöskirjan, Research as a source of stra-tegic opportunity? Re-thinking research policy developments in the late 20th century, loppupäätelmä on se, että Ruotsissa innovaatiopolitiikka ja tutkimuspolitiikka eivät käy käsi kädessä. Näin on kaikesta innovaatiopolitiikka-keskustelusta huolimatta. Schilling on väitöskirjassaan vertaillut Ruotsin innovaatiopolitiikkaa Iso-Britannian, Alankomaiden ja Suomen vastaaviin. Iso-Britannian tutkimuspolitiikka perustuu saavutettavaan hyötyyn ja on siksi innovaatio-orientoituneempaa. Ruotsissa tutkimus taas keskittyy perustutkimukseen. Iso-Britanniassa elinkeinoelämällä ja poliitikoilla on suuri vaikutus tutki-mukseen, Ruotsissa se on akateemikkojen käsissä. Väitöskirjan mukaan Ruotsissa noudatetaan vanhanaikaista kaksiraiteista tutkimusajattelua: eli tutkimusta ja innovaatioita pidetään erillisinä asioina. Vuosina 2000–2001 tämä kuilu kuitenkin kapeni jonkin verran; tämä oli seurausta mm. Vinnovan perustamisesta. Suomen tutkimuspolitiikka on erilaista kuin Iso-Britannian tai Ruotsin: Suomessa sopeutuminen ja ammattimaisuus ovat avainsanoja. Suomessa perustutkimus ja innovaatiot on pyritty yhdistämään ja tutkimusta johtavat asiantuntijat, kertoo väitöskirja.

Suomen innovaatiopolitiikasta esimerkkiä?

Dagens Nyheter peräänkuuluttaa pääkirjoituksessaan 16.4.2006 Ruotsille voimakkaampaa innovaatiopolitiikkaa. Lehden mukaan Suomella, Norjalla ja Tanskalla on vahva innovaatiopolitiikka, mutta Ruotsi elää vanhoilla meriiteillään. Ruotsi tarvitsisi innovaatioministerin, todetaan pääkirjoitusotsikossa. Vuosien 1981 ja 2001 välillä julkinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen pieneni 4 prosenttia (tutkimus- ja kehityspanostus suhteessa bruttokansantuotteeseen). Samaan aikaan vastaavalla tavalla laskettu tutkimus- ja kehityspanostus kasvoi Suomessa 71 prosenttia. Ruotsin akilleenkantapää on yrittäjyys. Kansainvälisessä yrittäjyystutkimuksessa, Global Entrepreneurship Monitorissa Ruotsi on 34 tutkitun maan joukossa kolmanneksi viimeinen. Håkan Gergils, Ecofinista on Studieförbundet Näringsliv och Samhällelle, SNS:lle tehdyssä tutkimuksessa vertaillut pohjoismaiden innovaatiojärjestelmiä. Hänen mukaansa Norja ja Tanska panostavat kovasti dynaamiseen innovaatiopolitiikkaan. Suomi on omassa erityisluokassaan; Suomessa koko yhteiskunta toimii tavoitteen mukaisesti. Ruotsilla olisi ylivertaiset traditiot, mutta tulokset jäävät aina vain heikommiksi, jatkaa pääkirjoitus.

Ruotsi panostaa 4 prosenttia bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen ja tästäkin suuryritysten osuus on yli 3 prosenttia. Tämä tarkoittaa Dagens Nyheterin mukaan sitä, että ruotsalaiset poliitikot ovat voineet kauan jättää ongelman huomiotta. Samojen suuryritysten panostusten varassa ei voida enää elää, vaikkakin keskimääräisesti Ruotsin tutkimus- ja kehityspanos onkin korkeaa luokkaa; OECD-maiden tutkimus- ja kehityspanostus on keskimäärin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maailman kompleksisuus vaatii tutkijoiden, yritysten ja valtiollisten toimijoiden yhteistyötä. Edellinen hallitus on esitellyt uuden innovaatiostrategiansa, joka oli myös vuoden 2005 tutkimusesityksen pohjalla. Hallituksen innovaatiostrategian mukaan Ruotsi pyrkii olemaan Euroopan kilpailukykyisin, dynaamisin ja tietoonpohjautuva talous. Näiden pyrkimysten toteutuminen tekisi innovaatiostrategian mukaan Ruotsista yhden maailman houkuttelevimmista investointimaista. Hyvin toimiva yhteistyö talouden, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja ammatillisten järjestöjen kesken takaisi tiedon muuttamisen tavaroiksi ja palveluiksi.

Dagens Nyheter kuitenkin huomauttaa, että innovaatiostrategiassa keskitytään kyllä tavoitteisiin, mutta ei niinkään kerrota kuinka tavoitteet saavutetaan. Ecofinin Håkan Gergils toteaa, että siinä missä Suomella on innovaatiopolitiikka, on Ruotsilla tutkimuspolitiikka. Tähän on johtanut elinkeinopolitiikka, joka on keskittynyt enemmän työllisyyteen ja alueellisiin näkökulmiin kuin tietoyhteiskunnan luomiseen. Tällaiset poliittiset painotukset ovat hyödyntäneet suuryrityksiä pienyritysten ja yrittäjyyden kustannuksella. Dagens Nyheter toivoo muutosta, mutta luonnehtii, että sosialidemokraatit ovat osoittaneet kiinnostusta innovaatioihin puheen tasolla, mutta toiminta on ollut vaatimattomampaa. Porvarillinen allianssi taas on ollut lehden mielestä asiasta huolestuttavan hiljaa. Suomi, Norja ja Tanska tulevat vuoteen 2010 asti nostamaan julkista tutkimus- ja kehitysrahoitustaan absoluuttisina lukuinakin enemmän kuin Ruotsi. Väestön kokoon suhteutettuna naapurimaat panostavat innovaatioihin kolme kertaa niin paljon kuin Ruotsi. Lehti päätyykin toivomaan Fredrik Reinfeldtilta innovaatioministeripostin luomista.

Suomen suurlähetystö, Tukholma