Ruotsin huoltovarmuuskehityksessä voi olla lähivuosina mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Ruotsi aikoo kehittää huoltovarmuuttaan merkittävästi tulevina vuosina. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tarjota palveluitaan, tuotteitaan ja osaamistaan Ruotsin huoltovarmuus kehitystyön avuksi. Myös Suomen ja Ruotsin lisääntynyt huoltovarmuusyhteistyö kohdistaa Ruotsin katseita suomalaisiin yrityksiin.

Ruotsi vastaa pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja kansainvälisten suhteiden lisääntyneeseen epävarmuuteen panostamalla huoltovarmuutensa kehittämiseen. Huoltovarmuudella viitataan toimiin, joita valtio tekee varmistaakseen yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen toiminnan jatkuvuuden kriisin tai sodan aikana. Kyseessä on yhteiskunnan eri toimijoiden välinen yhteistyö, johon kuuluu kansallisia, alueellisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kriittisiä aloja ovat elintarvikehuolto, energiahuolto, logistiikka, finanssiala, terveydenhuolto, kriittinen teollisuus ja tietoyhteiskunta.

Ruotsilla on aikaisemmin ollut käytössä saman tyyppiset valmiusvarastot kuin Suomella, mutta lähes kaikki varastot purettiin 2000-luvun alussa. Parhaillaan Ruotsissa käydään keskustelua varastojen palauttamisesta, esimerkiksi elinkeinoelämän toiveesta. Vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä, että huomio tulee ensisijaisesti olemaan logistiikan kehittämisessä.

Ruotsissa keskustellaan myös Suomen huoltovarmuuskeskuksen-tyyppisen kansallisen viranomaisen perustamisesta. Käytännössä jokaisesta huoltovarmuuteen liittyvästä sektorista vastaa poikkeusoloissa sama viranomainen kuin normaalioloissakin. Tällä hetkellä viranomainen MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) tukee muita toimijoita huoltovarmuuskysymyksissä.

Virinneen keskustelun myötä Ruotsin hallitus käynnistää keväällä 2021 selvityksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) huoltovarmuuden kehittämisestä. Selvityksen valmistumiselle ei ole vielä annettu aikataulua. Työn pohjaksi Ruotsin puolustustutkimuksen instituutti (FOI)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) analysoi vuonna 2020 oikeusministeriön pyynnöstä onko huoltovarmuusviranomaiselle tarvetta, ja mistä tehtävistä viranomainen voisi vastata. FOI:n analyysin mukaan tällaiselle viranomaiselle olisi tarve, mutta vain jos sillä olisi vastuuta alueista, jotka eivät vielä ole muiden toimijoiden vastuulla. Tarkoitus ei ole luoda päällekkäisyyksiä toimivallassa.

Ruotsissa keskitytään kokonaisturvallisuuskehityksen yhteydessä myös kyberturvallisuuden parantamiseen. Säpon mukaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Ruotsiin kohdistuu aiempaa enemmän kyberuhkia, ja yritysten sekä viranomaisten kyberturvallisuudessa on havaittu puutteita. Ruotsi perustaa vuoden 2021 aikana kyberturvallisuuskeskuksen parantaakseen yhteiskunnan varautumista kyberuhkiin.

Elinkeinoelämän rooli huoltovarmuuden kehittämisessä tulee vahvistumaan

Yhteistyön vahvistaminen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa on tärkeä osa Ruotsin huoltovarmuuden kehittämistä. Hallitus perustaa vuonna 2021 poikkialaisen elinkeinoelämäneuvoston(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan),  jotta  elinkeinoelämä ja toimialaorganisaatiot voivat paremmin osallistua huoltovarmuuden kehittämiseen.

Lisäksi FOI ehdotti 2020 analyysissään uudenlaisen K-yritys-järjestelmän palauttamista. K-yritykset olivat aikoinaan yrityksiä, jotka oli määritelty kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeiksi. Näille yrityksille pystyttiin määräämään tehtäväksi esimerkiksi huoltovarmuus-varastointia tai -suunnittelua. Samanlaista järjestelmää ei nykyisissä uudistuksissa voida palauttaa, sillä EU-jäsenyyden myötä ruotsalaisille yrityksille ei voida antaa kilpailuetua. Tarve kriittisten tuotteiden saatavuuden varmistamiselle on kuitenkin olemassa.

Elinkeinoelämällä itsellään on vahva tahto olla mukana kehittämässä Ruotsin huoltovarmuutta. Elinkeinoelämä oli tärkeässä roolissa jo kevään 2020 aikana tarjoten osaamistaan koronakriisin hoitamiseen. Monet yritykset reagoivat nopeasti muokkaamalla tuotantoaan vastatakseen kriisin luomiin olosuhteisiin. FOI:n mukaan hallituksen on parannettava yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, sillä käytännön tasolla yritykset vastaavat paljosta yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisestä toiminnasta.

Suomi ja Ruotsi syventävät yhteistyötään huoltovarmuudessa

Ruotsi on huoltovarmuuteen liittyvissä selvityksissään usein hakenut vertailukohtaa Suomen järjestelmään. Esimerkiksi FOI kiinnitti 2020 analyysissaan huomiota Suomen tapaan organisoida huoltovarmuutta hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Suomella ja Ruotsilla on suhteellisen pitkä historia huoltovarmuusyhteistyössä. Koronaviruspandemia on vahvistanut yhteistyön tärkeyttä. Maiden vuonna 1993 tekemä sopimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisessä kriisitilanteessa on toiminut yhteistyön perustana, ja viime vuosina yhteistyö on saanut uutta puhtia uusista aloitteista. Suomi on esimerkiksi syventänyt puolustusyhteistyötään Ruotsin kanssa merkittävästi, ja tavoitteena on saavuttaa samanlainen taso siviilipuolustusyhteistyössä.

Lisäksi Suomen ja Ruotsin sisäministerit sopivat helmikuussa 2021 uudesta yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta yhteiskunnan valmiutta, varautumista ja pelastustoimia koskevissa kysymyksissä. Suomi on nostanut(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) huoltovarmuuden myös yhdeksi tavoitteekseen tämänhetkisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston, eli Pohjoismaiden hallitusten virallisen yhteistyöelimen, puheenjohtajakaudellaan. Myös kulttuurikeskus Hanasaaren uusi huoltovarmuusaloite(Linkki toiselle web-sivustolle.) edistää maidemme välistä yhteistyötä siviilipuolustuksessa ja kriisioperaatioissa.

Huoltovarmuuden kehittämisen tuomat mahdollisuudet suomalaisyrityksille

Ruotsi tarvitsee lähivuosina yrityksiltä huoltovarmuutensa kehittämiseksi osaamista, tuotteita ja palveluita. Suomen ja Ruotsin vahvistuva huoltovarmuusyhteistyö kohdistaa Ruotsin katseita myös suomalaistenyritysten tarjontaan. Ruotsalaiset arvostavat suomalaisten osaamista varautumisessa ja huoltovarmuuskysymyksissä. Suomalaisyrityksille voi avautua esimerkiksi seuraavia mahdollisuuksia:

• Ruotsin viranomaiset ja yritykset tarvitsevat ratkaisuja tuotannon jatkumisen varmistamiseen kriisin tai sodan aikana, esimerkiksi:
  • Sopimukset tai toimitukset häiriötilanteissa
  • Nykyistä varmemmat tuotantoketjut
• Viranomaiset ja yritykset tarvitsevat huoltovarmuusjärjestelyihin ratkaisuja, kuten:
  • Elintarvikkeiden ja terveydenhuoltovälineiden (lääkkeet, suojavarusteet, lääkinnälliset laitteet) varastointi
  • Puolustusteollisuuden kannalta kriittisen materiaalin varastointi, rakentaminen ja kriittisten metallien tuotanto
  • Logistiikka eli paremmat ja varmemmat toimitusreitit
• Viranomaiset ja yritykset tarvitsevat kyber- ja tietoturvallisuutta parantavia ratkaisuja, myös asiantuntijaosaamista ja konsultointia.  
• Terveydenhuollossa sairaalat tulevat keskittymään erikoissairaanhoitoon ja perustoimenpiteitä keskitetään terveydenhoitokeskuksiin ja kotihoitoon, joten seuraavia ratkaisuja tarvitaan: 
  • Ympäristöystävällisen rakentamisen, jätehuollon ja desinfioinnin järjestelmät
  • Sairaaloiden ja perusterveydenhuollon operaatioihin, ylläpitämiseen ja hallintaan liittyvät palvelut ja tuotteet
• Ruotsiin perustettavaan EU:n lääkevarastoon osallistuminen:  
  • Puolustusvoimien materiaalikeskus vastaa hankinnoista: suojavarusteita, kasvomaskeja ja hengityskoneita 33.3 miljoonan euron arvosta.

Teksti: Linnea Määttänen, korkeakouluharjoittelija