Ruotsin hallitus perusti globalisaationeuvoston
Opetusministeriön alaisuudessa toimivan globalisaationeuvoston tehtävänä on selvittää, miten voidaan vahvistaa Ruotsin asemaa kansainvälisessä kilpailussa sekä lisätä asian ympäriltä käytävää keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla. Ruotsin hallitus haluaa ottaa globalisaation hallintaansa sen sijaan, että globalisaatio ottaisi Ruotsin hallintaan.
Ruotsin uudessa hallitusohjelmassa painotetaan kansainvälistä osallistumista. Nyt hallitus on myös ryhtynyt selvittämään kansainvälistymisen seuraamuksia ja hyödyntämistä. 30. marraskuuta 2006 opetusministeri Lars Leijonborg esitteli hallituksen globalisaationeuvoston. Neuvoston tarkoituksena on selvittää miten Ruotsi parhaiten pitää puolensa nopeasti etenevässä globalisaatiossa sekä laajentaa keskustelua Ruotsin keinoista menestyä. Neuvosto tunnustaa globalisaation negatiiviset vaikutukset, mutta on pohjimmiltaan globalisaatiomyönteinen. Sen perustava näkemys on, että globalisaatio on toivottavaa ja lupaavaa. Neuvoston muistiossa todetaan, että historiallisesti tarkasteltuna Ruotsi on hyödyntänyt hyvin maailmankaupan tarjoamia mahdollisuuksia ja sen hyvinvointi on pitkälti perustunut tavaranvaihdolle muiden maiden kanssa.
Neuvoston tehtävänä on kehitellä ajatuksia ja ehdotuksia siitä, kuinka Ruotsi selviytyy parhaiten globalisaatiossa. Se tulee analysoimaan globalisaation tuomia riskejä ja niiden merkitystä Ruotsille. Eurooppalainen perspektiivi tulee olemaan sen tarkastelussa merkittävä. Monet Ruotsin kohtaamista ongelmista ovat yhteisiä muiden eurooppalaisten maiden kanssa. Neuvosto tuleekin hyödyntämään muiden maiden kokemusta integraatiopolitiikassa. Niinpä neuvosto tulee tutkimaan green card -järjestelmän soveltamisen mahdollisuuksia ja kansallisuuden sitomista kielitaitoon.
Neuvosto tulee toimimaan areenana ammattijärjestöjen ja elinkeinoelämän väliselle dialogille. Sen jäseninä ovat kolmen ammattijärjestön, LO:n, TCO:n ja Sacon johtajat, Svenskt Näringslivin toimitusjohtaja, yritysjohtajia, tutkijoita sekä viisi ministeriä, ml. ulkoministeri Bildt ja elinkeinoministeri Olofsson. Eri ministeriöt tarjoavat työskentelymateriaalia neuvostolle. Neuvosto tulee päättämään itsenäisesti työskentelytavoistaan ja aikatauluistaan. Sen tehtävä tulee täyttymään 2010 mennessä, jolloin se julkaisee loppuraportin ja toimenpidesuositukset.
Ruotsin vahvuudet ja heikkoudet globaalissa kilpailussa
Neuvoston muistiossa mainitaan tarkempia osakysymyksiä, joihin se tulee etsimään vastauksia. Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat Ruotsin vahvuuksia ja heikkouksia globaalissa kilpailussa, miten Ruotsi voidaan tehdä houkuttelevaksi yrityksille - niin että useammat yritykset jäisivät Ruotsiin -, ulkomaalaiselle pääomalle ja lahjakkaille ihmisille. Lisäksi se tulee pohtimaan, miten Ruotsin innovaatiojärjestelmää voidaan parantaa siten, että yhä useammat uudet keksinnöt ja tieteen tulokset tulevat sovelletuksi taloudellisesti kannattavalla tavalla, jolloin ne synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Neuvoston tärkeänä tehtävänä on selvittää, miten kansalliset työmarkkinat saadaan menestyksellisesti sopeutettua kansainvälisiin edellytyksiin ilman, että palkansaajien turva heikentyy. Se tulee myös pohtimaan, miten globalisaation ei-toivottuja vaikutuksia tullaan käsittelemään.
Neuvosto herättelee laajaa julkista keskustelua
Neuvoston tehtävänä on synnyttää yhteiskunnassa julkista ja laajaa keskustelua globalisaatiosta. Tämän vuoksi sen työskentelyyn tulevat kuulumaan medialle avoimet seminaarit sekä julkaisutoiminta, joiden tarkoituksena on levittää tietoa ja lisätä keskustelua. Neuvosto pitää kansalaisten mielipiteitä tärkeinä. Sen muistiossa viitataan Nordiska rådetin tutkimukseen, jonka mukaan ruotsalaiset ovat pohjoismaalaisista kaikista vähiten kiinnostuneita yhteistyöstä ulkomaailman kanssa. Voidaan tulkita, että neuvoston agendana on myös kansalaismielipiteen muokkaaminen kansainvälistymismyönteisemmäksi. Muistiossa todetaan, että globalisaatio vaatii avoimuutta ja uteliaisuutta.
Neuvoston puheenjohtaja Leijonborg uskoo, että neuvostossa tapahtuva työ tulee mahdollistamaan sen, että Ruotsista tulee globalisaation voittajia. Hänen mielestään Ruotsi ei ole vielä täysin hyödyntänyt globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Hallitus näkee Ruotsin selviytymisen globalisaatiossa olevan puoluepolitiikan ja puolueintressien usein lyhytnäköisten ja ristiriitaisten kantojen tuolla puolella. Tästä tärkeästä asiasta keskustelemiselle tarvitaan hallituksen mielestä areena, jolla poliitikot, ammattijärjestöt ja elinkeinoelämä voivat käydä avointa keskustelua globalisaation uhista ja mahdollisuuksista päivän politiikan ulkopuolella.
Dagens Nyheter kommentoi, että ”Rådets målsättningar låter fluffiga.” Dagens Industrin mukaan neuvosto tulee selvittämään, mitä välttämättömiä muutoksia on tehtävä, jotta Ruotsi selviytyisi kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi se tulee tarttumaan poliittisesti arkoihin aiheisiin, kuten työoikeuteen, sosiaaliturvaan, tutkimukseen, koulutukseen ja siirtolaisuuteen.
Globalisaationeuvoston jäsenet:
- Kristina Alsér VD Mercatus Engineering AB
- Hans Bergström, kolumnist, docent statsvetenskap
- Carl Bildt, utrikesminister
- Urban Bäckström, VD Svenskt Näringsliv
- Lars Calmfors, professor internationell ekonomi
- Per Carstedt, projektledare Bio Fuel Region
- Dilsa Demirbag-Sten, journalist, författare
- Anna Ekström, ordförande Saco
- Lars Leijonborg, utbildningsminister
- Sven Otto Littorin, arbetsmarknadsminister
- Wanja Lundby-Wedin, ordförande LO
- Karin Markides, rektor Chalmers tekniska högskola
- Elisabeth Nilsson, VD Jernkontoret
- Aina Nilsson Ström, designchef Volvo AB
- Sture Nordh, ordförande TCO
- Mats Odell, kommun- och finansmarknadsminister
- Maud Olofsson, näringsminister, vice statsminister
- Carl-Henric Svanberg, VD Ericsson
- Lena Treschow Torell, VD IVA
- Harriet Wallberg-Henriksson, rektor Karolinska Institutet
- Marcus Wallenberg, ordförande Internationella handelskammaren (ICC)
- Olle Wästberg, GD Svenska Institutet
Lisätietoja:
Regeringens globaliseringsråd (PDF)
Suomen suurlähetystö, Tukholma