Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015.
Kyseessä on hallituksen ensimmäinen oma budjetti. Hallitus on tähän asti joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan.
Budjettiesityksessään hallitus panostaa 24. miljardilla kruunulla reformeihin. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Suurimmat uudet panostukset kohdistuvat työllisyyden parannustoimenpiteisiin, jossa rakentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat keskeisessä asemassa. Budjetin muut prioriteettialueet ovat koulutuksen kehittäminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuolto, pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamispolitiikan vahvistaminen sekä puolustuksen ja yleisen turvallisuuden vahvistaminen.
Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Budjetin vastaanotto oppositiopulueiden ja elinkeinoelämän taholta on ollut tyrmäävä. Suurin kritiikin aihe on ollut todellisten talouskasvutoimenpiteiden sekä työllisyyspolitiikan uskottavuuden puute.
Budjettiesityksen lähtökohdat
Ruotsin hallitus esitteli vuoden 2016 budjettiehdotuksensa eduskunnalle 21.9.2015. Hallitus on joutunut hallitsemaan syksyllä 2014 hyväksytyn allianssin budjetilla, mistä syystä kaikkia suunniteltuja reformeja ei ole päästy toteuttamaan. Tilanne johti ns. joulukuun sopimuksen syntyyn (decemberöverenskommelse). Sopimuksen mukaan vähemmistöhallituksen budjetti hyväksytään eivätkä poikkeamat ole mahdollisia. Joulukuun sopimus on voimassa vaalivuoteen 2022.
Hallitus esittelee budjettinsa taloudellisessa myötätuulessa. Hallituksen BKT-kasvuennuste tälle vuodelle on 2.6 % ja lähivuosille suurin piirtein samaa luokka. Positiivisten taloudellisten suhdanteiden myötä työttömyyden odotetaan asteittain laskevan nykyisestä 7,6 prosentista noin 6,5 prosenttiin vuonna 2017. Vuonna 2014 julkisen sektorin säästöt olivat -1.9 % BKT:stä, minkä alijäämän arvioidaan pienentyvän kuluvana vuonna – 0.9 %:iin ja kääntyvän ylijäämäksi vuoteen 2019 mennessä.
Hallitus varoittaa kuitenkin suhdannenousun epävarmuudesta ja riskeistä liittyen ympäröivän maailman talouskehityksen vakauteen. Ruotsin talouden toipumisen ja johdonmukaisen talouspolitiikan odotetaan pienentävän julkisen talouden vajetta tulevana vuonna.
Hallituksen suurimmat haasteet
Hallituksella on myönteisestä taloustilanteesta huolimatta lähivuosina edessään mittavia haasteita, joista keskeisimmät lueteltu alla:
- Saavuttaa hallituksen tärkein tavoite eli EU:n alhaisin työttömyys vuoteen 2020 mennessä. Nuorisotyöttömyys on vuosia pysynyt yli 20 prosentin tasolla. Vaalilupaus 90-päivän takuu nuorille työttömille näyttäisi jääneen sivuun valtiovarainministeri Magdalena Anderssonin syksyn budjettiesityksessä.
- Sairauspoissaolojen kustannusten odotetaan nousevan ensi vuodesta vuoteen 2019. Hallitus on esitellyt toimenpideohjelman korostaen sekä ennaltaehkäisyä että muita toimenpiteitä.
- Kolmas haaste on kasvavan maahanmuuton ja kotouttamispolitiikan aiheuttama kustannusten nousu. Pakolaisten vastaanoton tulee olla tehokasta säilyttääkseen legitimiteettinsä. Käytännössä tämä edellyttää resurssien huomattavaa lisäystä.
- Asuntolainojen korkovähennykset. Korkojen vähennysoikeuden poistaminen on poliittisesti vaikea, mihin ei mikään aikaisempi hallitus, poliittisesta suuntauksesta huolimatta, ole ollut valmis. Talousasiantuntijat näkevät mahdollisen asuntokuplan olevan Ruotsin talouden suurimman riskin.
- Ilmastopolitiikka, johon suunnataan tuntuvia lisäpanostuksia. Päätös myydä Vattenfallin kivihiilitoiminta Saksassa on vaikea myönnytys ympäristöpuolueen suunnalta.
Syksyn budjettiesityksen uudistukset rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla. Hallituksen elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin varattiin jo kevätbudjetissa 226 miljoonaa kruunua kasvuyrityksille suunnattuihin rahoitustukiin, innovaatioilmaston vahvistamiseen ja vientiä tukeviin toimenpiteisiin.
Yleisarvioita budjetista
Budjettiesityksessään hallitus tekee 24. miljardin kruunun lisäpanostuksen reformeihin keväällä 2015 esitetyn 20. miljardin lisäksi. Budjettiesitystä leimaa läpileikkaavasti feministinen perusnäkemys, mikä ilmenee kaikkia kansalaisia kohtaavana tasa-arvoisena suhtautumisena ja elämänlaadun parantamisena. Ehdotus on hallituspuolueiden ja vasemmistopuolueen yhteisen sopimuksen tulos.
Hallitus panostaa Ruotsin rakentamiseen vahvasti. Työllisyyttä parannetaan, koulutukseen panostetaan entistä voimakkaammin ja ilmastopäästöjä vähennetään. Suunnitellut reformit rahoitetaan pääosin verotuksen korjaamistoimilla.
Eläkeläisten verotusta alennetaan, työverovähennystä alennetaan porrastetusti ja nuorten työllistämiseen suunnatut sosiaalimaksut palautetaan 1.6.2016 alkaen, mikä on saanut osakseen kritiikkiä kuten myös yli 65-vuotiaiden työtulon verotuksen nousu.
Budjettiesityksen saama vastaanotto opposition, elinkeinoelämän ja talousasiantuntijoiden taholta
Taloustieteilijöiden ensireaktiot hallituksen budjettiesitykseen ovat kielteisiä. Vaikka hallituksen tavoitteena on Euroopan matalin työttömyysaste, moni katsoo, että budjettipolitiikka käytännössä vie tavoitetta yhä kauemmaksi.
Asuntokuplan kasvava uhka huolestuttaa kriitikkoja, sillä hallitus ei puutu budjettiesityksessään ratkaisemaan ruotsalaisten lisääntyvää velkataakkaa ja sen hoitamista. Myös oppositio on kritisoinut hallituksen budjettiehdotusta. Keskustapuolueen talouspoliittinen asiantuntija kritisoi budjetin heikentävän pienyrittäjien asemaa.
Moderattien puheenjohtaja Kinberg-Batra kirjoitti Dagens Industri -lehdessä 22.9.2015, että leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, jotka on ollut kaikkein vaikeinta työllistyä. Vasemmistopuolue taas on ollut mukana budjetin suunnittelussa, ja näin on osaltaan tyytyväinen suunnitelmaan. Myös kristillisdemokraattien ja Ruotsindemokraatit talouspoliittiset asiantuntijat kritisoivat budjetin heikentävän erityisesti yksityishenkilöiden ja yritysten taloudellista asemaa.
Huomiota on herättänyt myös sairauspoissaoloihin varattava panostus, mikä nousee ehdotuksessa suuremmaksi kuin puolustusmenot, mikä on herättänyt kritiikkiä hallituksen linjasta. DN:n (22.9.2015) artikkelissa ihmeteltiin hallituksen ratkaisua tähän.
Arviot maahanmuuttokustannuksista ovat kritiikin mukaan alakantissa budjettiesityksessä ja kustannusten epäilläänkin kasvavan ennakoitua suuremmiksi.
Elinkeinoelämän edustaja, Svenskt Näringsliv’n johtaja Carola Lemne pitää budjettiesitystä epäonnistuneena mm. yrityksiin kohdistuvien kustannusnousujen vuoksi. Hänen mukaansa työllisyyden parantamistoimet loistavat poissaolollaan. Hän pitää myös maailman korkeimman verotuksen korottamista entisestään epäonnistuneena ehdotuksena. Lemne epäilee veronkorotusten iskevän työhaluihin. Lemne kritisoi myös hallituksen hyvinvointisektoriin kohdistuvia sääntelytoimia. Hänen mukaansa yksilön valinnan vapaus tulisi säilyttää, millä taattaisiin palvelujen laatu ja saatavuus.
Työllisyys
Hallituksen tärkeimpiä prioriteetteja on työllisyyden parantaminen, mihin panostetaan 8,5 miljardia kruunua. Suunnitelma jakaantuu kolmeen osaan: tulevaisuuden investointeihin rakentamalla asuntoja, ilmastonmuutoksen edistämiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen, aktiiviseen elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan ja yritysten kasvun tukemiseen sekä ammattitaidon ja työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamisen parantamiseen.
Investointeihin panostetaan 10. miljardilla vuosien 2017, 2018 ja 2019 kuluessa. Asuntopulan helpottamiseksi hallitus ehdottaa rakentamiseen 5,5 miljardia.
Kilpailukyvyn parantamiseksi hallitus ehdottaa budjetissaan panostettavaksi 450 miljoonaa kruunua työpaikkoihin, vienninedistämiseen ja innovatiivisiin ja kasvaviin yrityksiin, joille tästä kokonaisuudesta ohjataan 50 miljoonaa. Tämän panostuksen on suunniteltu jakaantuvan innovaationeuvoston työhön sisältäen nk. life science, ympäristö, ilmasto sekä digitalisaatio. Koska Ruotsi näkee life science-sektorin olevan avainasemassa, ehdottaa hallitus 50. miljoonan kruunun lisäpanostusta vuodelle 2016, minkä toivotaan houkuttelevan lisää teollisuusinvestointeja Ruotsiin.
Hallituksen suunnitelmissa on perustaa kansallinen rahasto-rahastossa yritys (fond-i-fond bolag), joka vahvistaisi kehityksensä alkuvaiheessa olevien yritysten rahoituspohjaa, minkä lisäksi kehitteillä on vakuusjärjestelmä, jolla pankkeja myöntämään kasvuvaiheessa oleville yrityksille lainaa. Hallitus aikoo vahvistaa myös innovaatio- ja kasvurahoitusta ehdottamalla budjettiesityksessään 100 miljoonaa kruunua jaksotettavaksi kolmelle vuodelle (2016, 2017,2018) valtiolliselle yrittäjyyttä edistävälle ALMI:lle.
Ruotsi on pienenä avoimena taloutena varsin riippuvainen viennistä, joskin kotimainen kulutus vime vuosina on ollut keskeisin syy suhteellisen hyvään talouskasvuun. Hallitus panostaa viennin edistämiseen 45 miljoonaa kruunua. Tämä toteutetaan mm. avaamalla uudestaan New Yorkin pääkonsulaatin ja suuntaamalla lisärahoitusta Business Swedenille stimuloidakseen läsnäoloa kasvumarkkinoilla. Hallitus on myös perustanut Team Sweden -verkoston tehostaakseen Ruotsin vientitoimia. Toimintasuunnitelmana on, että Business Sweden identifioi viennin edistämisen kohteet, joita hallitus työskentelyssään priorisoi aktivoimalla 24 ministeriään vienninedistämiseen.
Turismin on havaittu työllistävän enenevässä määrin ja tällä hetkellä ala työllistää liki 200 000 henkeä. Hallitus haluaa edistää etenkin luonto- ja ekoturismia ja Ruotsin markkinoimista, Visit Swedeniä 20. miljoonan kruunun panostuksella.
Koulutus
Ruotsin laskujohteiset oppimistulokset pyritään kääntämään nousuun uusilla investoinneilla. Opettajan ammatin arvostusta ja houkuttelevuutta tahdotaan parantaa mm. nostamalla opettajien palkkoja, tasa-arvoistamalla kouluja ja kehittämällä varhaisen puuttumisen mallia.
Hallituksen vuosien 2015 ja 2016 budjetin panostukset oppimiseen kohoavat yhteensä liki 5. miljardiin kruunuun.
Ilmastonmuutos ja energia
Yrityksille ja yksityisille suunnattuun aurinkokennojen investointitukeen hallitus ehdottaa huomattavaa korotusta; nykyisestä 50 milj. kruunusta 225 milj. kruunuun 2016 ja 390 milj. kruunun/vuosi 2017–2019. Itse tuotetun sähkön varastoinnin kehittämiseen esitetään yhteensä 25 milj. kruunua, 2016 ja 50 milj. kruunua/vuosi 2017–2019. Hallitus haluaa perustaa kansallisen foorumin ns. älykkään sähköverkon kehittämiseksi, rahoitukseksi esitetään 10 milj. kruunua/vuosi 2016–2019.
Kehitysmaiden ilmastotyöhön ehdotetaan lisärahoituksena 500 milj. kruunua vuodelle 2016 ja kansainvälisiin ilmastoinvestointeihin (CDM) 50 milj. kruunua/vuosi neljän tulevan vuoden ajalle. Swedfundille (Ruotsin valtion kehitysrahoittaja) esitetään pääomalisäystä 400 milj. kruunun edestä ympäristö- ja ilmastoinvestointien kasvattamiseksi kehitysmaissa.
Ympäristöystävällisten autojen veroetua ehdotetaan pidennettäväksi. Sähköbusseille esitetään uutta tukea. Maaseudun julkisen liikenteen tukemiseen esitetään 200 milj. kruunua 2016 ja olemassa olevien rautateiden kunnostamista ehdotetaan. Hallitus esittää pyöräilyn tukemiseen yhteensä 100 milj. kruunua 2016–2017.
Ympäristöteknologiainvestointeihin hallitus esittää 62 milj. kruunua 2016 ja investointitukeen, jota kunnat, yritykset ja organisaatiot voivat anoa ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, 110 milj. kruunua/vuosi 2016–2019. Kestävän kulutuksen vahvistamiseksi ehdotetun tuen määrä on 3 milj. kruunua/vuosi 2016.
Yhteensä hallitus esittää 4,5 mrd. kruunua ilmastoon liittyviin tukitoimiin sisältäen mm. kevätbudjetissa ja ns. työpaketissa esitellyt summat. Rahat on tarkoitus kerätä bensiinin ja dieselin veronkorotuksin. Oppositio on esittänyt kriittisiä huomioita aurinkokennojen investointitukeen liittyen. Esim. keskustan energiapoliittinen puhemies Rickard Nordin on esittänyt nykyisen ROT -vähennyksen (rakennus- ja korjaustyökulujen verovähennysoikeuden) toimivaksi keinoksi tukea uusiutuvan energian pientuottajia.
Hyvinvointi ja turva
Budjettiesitys ei sisällä rakenteellisia uudistusesityksiä. Poliittisesti ehkä vaikein kysymys, voitontavoittelu hyvinvointisektorilla on selvitystyön alla ja ensimmäisiä ehdotuksia odotetaan loppuvuodesta. Selvityksen alla on myös maakäräjäalueiden uudelleen määrittely siten, että asukaspohjaksi tulisi vähintään puoli miljoonaa.
Budjetin musta aukko on sairauskorvaukset, koska sairastavuus on jälleen lisääntynyt, erityisesti psyykkisin perustein myönnetyt sairauslomat. Hallitus aikoo poistaa sairausloman takarajan, koska nykykäytännöt ovat johtaneet tilanteisiin, jossa ihmiset ovat olleet liian terveitä saadakseen sairauspäivärahaa ja liian sairaita saadakseen töitä. Oppositio ennustaa sairauskorvauskustannusten karkaavan käsistä.
Toimenpiteitä:
- Sosiaalitoimen vahvistaminen erityisesti henkilöstön tieto-taitotasoa nostamalla (ei ole velvoittavia pätevyysvaatimuksia) ja vahvistamalla lapsi- ja nuorisohuoltoa;
- Terveyden- ja sairaanhoidon lisäresurssointi, perusterveydenhuoltoon lisämääräraha, erityisesti syrjäytyneiden alueiden naisten terveydenhuoltoon, erityismääräraha nuorisopsykiatristen vastaanottojen toimintaan;
- Vanhusten kotipalvelun maksimimaksun korottaminen, pienten eläkkeiden verotuksen lieventäminen;
- Vanhempainrahan minimipäivärahan korottaminen, kotihoidon tuen lakkauttaminen, ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ylärajan nostaminen;
- Työvoimapoliittisia tukitoimenpiteitä helpottamaan nuorten, pitkäaikaistyöttömien, toimintarajoitteisten ja vasta maahan muuttaneiden työllistymistä esimerkiksi hyvinvointisektorille;
- Työympäristön ja työterveyshuollon kehittäminen.
Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja työllistyminen
Yksi budjettiesityksen pääkohdista koskee maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamista ja työllistymistä – etablering – kuten asiakokonaisuus Ruotsissa kuvataan. Hallitus haluaa panostaa erityisesti koulutukseen ja tiettyjen prosessien yksinkertaistamiseen työllisyyden nopeuttamiseksi. Tavoitteena on mahdollisimman monen työllistyminen tai koulutuksen käynnistäminen kotoutumisprosessin eli ensimmäisen kahden vuoden aikana.
Hyvän vastaanoton vahvistamiseksi kuntien korvaustasoa nostetaan. Vuositasolla alle 66-vuotiaista saatava korvaus nousee 125 000 kruunuun (nykyisin 83 100). Yli 65-vuotiaista uusista tulokkaista maksettava kuntakorvaus nousee 78 200 kruunuun (nykyisin 52 000). Arvio määrärahakorotuksesta on 1,1 miljardia kruunua 2016 ja 2,6 miljardia kruunua 2017.
Uusille tulokkaille tarjolla olevia asuntoja pyritään lisäämään parantamalla kuntien asunnoista saamaa korvausta. Yksin saapuvien lasten lukumäärän nopeaan kasvuun vastataan luomalla joustavampia asumismalleja. Lisäksi lisätään määrärahoja kieliopintomahdollisuuksien parantamiseksi sekä lapsille että aikuisille. Ulkomaisten todistusten oikeaksi todistamisen kehittämiseen varataan 141 miljoonaa kruunua 2016.
Pakolaisten vastaanottoon varataan kehitysyhteistyöbudjetista 8,2 miljardia kruunua (19 prosenttia ODA-budjetista), mikä vastaa 0,7 miljardin kruunun laskua vuodesta 2015.
Ruotsi maailmassa
Ruotsi osana maailmaa otsikon alle on koottu kasvavat puolustusmäärärahat, kehitysyhteistyömäärärahat ja terrorismin vastaiset toimet. Tavoitteena on vahvistaa Ruotsin toimia yhä epävarmemmassa maailmassa.
Hallitus esittää kehitysyhteistyöbudjetiksi 43,4 miljardia kruunua, mikä vastaa 1,02 prosenttia BKTL:sta. EU:n uuden laskentatavan mukaan budjetti vastaa 0,98 prosenttia BKTL:stä. Bruttokansantulon kasvu nostaa määrärahoja 3 miljardilla kruunulla, minkä lisäksi ympäristö- ja ilmastorahoitusta lisätään 886 miljoonalla kruunulla.
Humanitaarista apua kasvatetaan 485 miljoonalla kruunulla 5,34 miljardiin kruunuun. Muun muassa tukea UNHCR:lle lisätään 75 miljoonalla kruunulla. Alueellisessa ja maakohtaisessa yhteistyössä kasvatetaan suhteellisesti eniten tukea Lähi-idän alueen maihin, jonne nyt kohdistetaan 1,07 miljardia kruunua.
Väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaisen toiminnan määrärahoja, joita on kasvatettu pitkin vuotta 2015, lisätään vielä 10 miljoonalla kruunulla.
Ruotsin puolustusmäärärahoja nostetaan 49 miljardiin kruunuun suunnittelukaudella 2016-2019. Puolustusbudjetin loppusumma on 2016 44,8 miljardia kruunua ja vuonna 2019 reilut 49 miljardia kruunua.
Yhteiskunnan kriisinsietokykyyn satsataan vuosittain yhteensä noin 4 miljardia kruunua. Tämä pitää sisällään mm. merivartioston, kriisinhallintavirasto MSB:n sekä säteilyturvallisuuden kulut.
Hallitus toimii ennakoidusti kesäkuun 2015 puolustuspäätöksen linjausten mukaan, jonka tarkoituksena oli ensisijassa vahvistaa Ruotsin kansallista puolustusta. Myös kokonaismaanpuolustusta kehitetään.
Ruotsi vahvistaa myös kahdenvälistä puolustusyhteistyötään painopisteinään Suomen ja Yhdysvaltain kanssa tehtävä yhteistyö. Ruotsi on asettanut asiantuntijan selvittämään Ruotsin kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumista ei kuitenkaan selvitetä. Selvitystyön määräaika on elokuu 2016.
Kansainväliseen kriisinhallintaan on varattu vuonna 2015 vain noin 1,1 miljardia kruunua. Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on Malissa.
Sotilaiden peruskoulutusta pidennetään 9 -12 kuukauteen tavoitteena sijoittaa reserviin siirtyvät sodan ajan kokoonpanoihin. Rekrytointia kehitetään ja valikoivan asevelvollisuuden osittaista harkitaan. Gotlantiin sijoitetaan pysyviä joukkoja, mm. mekanisoitu komppania ja taisteluvaunukomppania vuodesta 2018, aikaisemmin läsnäoloa alueella vahvistetaan lisäämällä harjoitustoimintaa Gotlannissa.
Puolustusvoimien suuret materiaalitarpeet tiedostetaan. Pitkän aikavälin hankinnoista tehdään erillinen selvitys.
Ruotsin signaalitiedustelun resursseja korotetaan lähes 20% suunnittelujaksolla FRA:n budjetin noustessa yli miljardin kruunun jo 2018. Puolustusvoimille kehitetään hyökkäyksellistä kyber-kykyä.
Linkkejä Ruotsin hallituksen budjettiesitykseen ml. verotuksen muutosesitys: