Ruotsin budjetti elvyttää silkkihansikkain

Ruotsin hallitus antoi vuoden 2011 budjettiesityksensä valtiopäiville 12.10. Budjettiesitys noudattaa samoja linjoja, jotka esiteltiin jo keväällä kevätbudjetin myötä, allianssin vaalimanifestissa elokuussa ja äskettäin julkistetussa hallitusohjelmassa. Hallituksen budjetti on ennen kaikkea varovainen ja uusia menoeriä luvataan niukalla kädellä.

Vuodelle 2011 hallitus esittää uusia panostuksia yhteensä 13 mrd SEK edestä. Hallituksen budjettiesitystä onkin mediassa laajasti arvosteltu liiasta varovaisuudesta. Budjetin panostukset keskittyvät työllisyystoimiin, koulutukseen ja opetukseen, hyvinvointiin sekä ympäristö- ja ilmastotoimiin.

Ruotsin hallitus antoi vuoden 2011 budjettiesityksensä valtiopäiville 12.10. Hallituksen politiikka suuntautuu tulevana hallituskautena eritoten talouden elpymisen tukemiseen, täystyöllisyyden saavuttamiseen, työmarkkinoiden ulkopuolisuuden (”utanförskap”) vähentämiseen sekä julkisesti rahoitetun hyvinvoinnin turvaamiseen. Budjettiesitys noudattaa samoja linjoja, jotka esiteltiin jo keväällä kevätbudjetin myötä, allianssin vaalimanifestissa elokuussa ja 5.10. julkistetussa hallitusohjelmassa.

Budjetissa ei siten esitellä yllätyksiä eikä uusia panostuksia tai prioriteetteja. Vaikka hallitus tarkentaakin ensi vuoden kasvuennustettaan hieman alaspäin verrattuna elokuun ennusteeseensa, hallitus toteaa Ruotsin talouden elpyvän vahvasti ja nopeasti hyvän kotimaisen kysynnän, viennin elpymisen, hallituksen politiikan ja ekspansiivisen rahapolitiikan ansiosta.

Ruotsin talous on kehittynyt odotettua vahvemmin viime aikoina. Tämä on hallituksen mukaan ollut mahdollista koska hallitus on ryhtynyt voimakkaisiin toimiin kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja on harjoittanut vastuullista politiikkaa, joka on korostanut julkisen talouden varjelemista ja työllisyyttä.

Esitellessään budjetin valtiopäivillä, valtiovarainministeri Anders Borg toi toistuvasti esiin vastuullisen talouspolitiikan ja vahvan julkisen talouden merkityksen Ruotsin talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Ruotsin vahva julkinen talous on osoittanut ratkaisevaksi talouskriisistä selviytyessä ja elpyessä. Jotta Ruotsin kyky selvitä tulevista kriiseistä taataan, julkisen talouden on oltava vahva myös jatkossa, Borg totesi.

Kuluvan vuoden kasvuennuste on 4,8 % ja ensi vuonna BKT:n arvioidaan kasvan 3,7 % ja tasaantuvan sen jälkeen noin 3 %:n tasolle. Työttömyyden arvioidaan alkavan hiljalleen laskea (2011 8,0 %; 2012 7,4 %) ollen hallituskauden lopulla n. 6 %.

Työllisyyden arvioidaan kasvavan n. 220 000 henkilöllä 2010-2014. Julkisen talouden arvioidaan nousevan 1 %:n ylijäämään jo vuonna 2012 ja ylijäämän arvioidaan kasvavan jopa 3 %:iin hallituskauden loppuun mennessä (2014). Vuonna 2010 alijäämän arvioidaan olevan 1,3 % BKT:sta ja 2011 0,4 % BKT:sta. Siten näyttää todennäköiseltä, että hallituskauden lopulla on varaa tehdä uusia ylijäämästä rahoitettavia panostuksia.

Hallitus toteaa kuitenkin, että globaalin talouden epävarmuudet ja vaikutukset voivat vaikuttaa myös Ruotsin talouskehitykseen kielteisesti. Hallituksen budjetti on siksi ennen kaikkea varovainen ja uusia menoeriä luvataan niukalla kädellä.

Vuodelle 2011 hallitus esittää uusia panostuksia yhteensä 13 mrd SEK edestä (n. 1,4 mrd EUR; EUR/SEK 9,2). Budjetin priorisoituja alueita ovat 1) työllisyystoimet ja työmarkkinoiden ulkopuolisuuden vähentäminen, 2) koulutus ja opetus, 3) hyvinvoinnin turvaaminen sekä 4) ympäristö ja ilmasto. Budjettiesitystä on laajasti arvosteltu uudistusten ja aloitteellisuuden puuttesta – päivälehti DN totesi sarkastisesti, että hallitus on laittanut ”autopilotin päälle” (DN 13.10.).

Erityisesti hallituksen työllisyyspanostuksia on pidetty riittämättöminä. Vuoden 2011 esitysten lisäksi budjettiesityksessä esitellään hallituksen tavoitteet lisäpanostusten
osalta koko hallituskauden aikana. Nämä toteutetaan vain mikäli julkinen talous antaa myöden. Liikumavaraa arvioidaan hallituskauden aikana olevan yhteensä n. 40 mrd SEK. Tällaisia satsauksia ovat mm. tuloverovähennykset työtä tekeville (jobbskatteavdrag), ravintola- ja cateringpalvelujen arvonlisärvon puolittaminen, pakollinen työttömyysvakuutus (A-kassa), panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä infrastruktuuripanostukset.

Työllisyyssektorin satsauksiin kuuluvat työmarkkinapoliittiset toimet kuten työharjoittelu ja ns. coaching sekä keskeytettyjen lukio-opintojen päättämiseen suunnatut satsaukset. Myös integraation parantamiseen tähtäävät toimet sekä yrittäjyyden edellytysten ja innovaatioilmaston parantaminen kuuluvat priorisointeihin. Lisäksi jo kuluvana vuonna tehdään 2 mrd SEK erityispanostus Pohjois-Ruotsin sisämaan kehityksen tukemiseksi (nk. Inlandsinnovation-satsaus). Ruokakulttuuriin panostetaan Sverige - det nya matlandet-satsauksen puitteissa hallituskauden aikana vuosittain 80 milj. SEK.

Koulutus- ja opetussektorilla panostetaan oppisopimuskoulutukseen, useampiin kansallisiin kokeisiin ja arvosanoihin 6. luokalta, opettajien jatkokoulutukseen sekä matematiikan opetustuntimäärän lisäämiseen peruskoulussa. Koulutussatsausten painopiste on peruskoulussa. Myös opintotukia nostetaan 2011 syyslukukaudesta lähtien.

Hyvinvointipalveluiden osalta suurin satsaus on koko budjetin suurin yksittäinen menoerä eli eläkeläisille jo keväällä luvatut veronalennukset (hallituskauden aikana yht. 10 mrd SEK). Lisäksi kuntien valtionosuuksia nostetaan väliaikaisesti (3 mrd SEK vuonna 2011 jo aiemmin luvattujen 5 mrd SEK lisäksi), panostetaan tasa-arvo- ja vanhuspolitiikkaan sekä terveys- ja sairaanhoitopalveluiden saatavuuden parantamiseen. Yksinhuoltajien aseman helpottamiseksi mm. asumistuen lapsiosuutta esitetään nostettavaksi.

Toimia päästöjen vähentämiseksi ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi ovat mm. bonukset vähäpäästäisten autojen kysynnän lisäämiseksi, lisätoimet ympäristötekniikan, uudistuvan energian ja energiatutkimuksen kehittämiseksi ja stimuloimiseksi.

Valtiopäivillä 12.10. käydyn budjettikeskustelun sävy oli rakentava, erityisesti ottaen huomioon edeltävän viikon sekavan puhemiehen valinnan. Sekä Sosialidemokraattien että Ympäristöpuolueen edustajat esiintyivät jokseenkin sovinnollisesti ja myös valtiovarainministeri Anders Borg osoitti hallituksen edustajana yhteistyö- ja kompromissihalukkuutta. Ainoat poikkeukset tästä linjasta tulivatkin Ruotsidemokraattien ja Vasemmistopuolueen edustajilta. Mielenkiintoista on myös, että puolueet miltei yhtenä miehenä haastoivat Ruotsidemokraattien politiikan - vaikka vaalikamppailun aikana Ruotsidemokraattien kanssa ei haluttu väitellä, näyttää selvältä, että tämä suhtautuminen on muuttumassa.

Budjettiprosessin seuraava vaihe koittaa lokakuun lopussa kun oppositiopuolueet antavat omat budjettialoitteensa. Punavihreä koalitio on sopinut antavansa yhteisen budjettialoitteen ja Ruotsidemokraatit esittelevät oman aloitteensa. Jotta opposition ehdotukset voisivat voittaa hallituksen esityksen, opposition olisi yhdistyttävä yhteisen budjettialoitteen taakse. Tämä lienee hyvin epätodennäköistä ja hallitus saanee siten todennäköisesti budjettiesityksensä hyväksyttyä loppusyksyn äänestyksessä.

Ruotsin hallituksen budjettiesitys vuodelle 2011: http://regeringen.se/sb/d/12677/a/153307(Linkki toiselle web-sivustolle.)
 

Kuva: Janine Eden(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)