Ruotsin autoteollisuuden tulevaisuus on valoisa

Ruotsin autoteollisuus elää murrosta. Alaa vavisuttaa neljä globaalia megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä, ja maan talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Suomen kannattaa tiivistää autoteollisuus-yhteistyötään Ruotsin kanssa.

Auton kori valmistumassa Volvon tehtaalla.
Kuva: Volvo Cars

Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä teollisuudenala. Alan yritykset – tärkeimpinä Volvo AB, Saab, Scania, Volvo personvagnar – ovat myös maan suurimmat työnantajat. Alalla työskentelee 155 000 työntekijää Ruotsissa ja ruotsalaisyritysten tuotanto maailmalla työllistää 193 000 työntekijää.

Koronapandemia on vaikuttanut autoteollisuuteen voimakkaammin kuin moniin muihin ruotsalaisiin aloihin. Nyt kuitenkin keväällä 2021 autoteollisuus on palannut lähes entisiin lukemiinsa. Ruotsin talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden jatkuneen kysynnän ansiosta.

Autoteollisuuden osuus Ruotsin teollisuuden tuotannon arvosta on viime vuosina kasvanut. Se on teollisuustuotannon suurin tuoteryhmä eli vastaa 18,5 prosentista Ruotsin teollisuustuotannosta. Autoteollisuuden rakennemuutoksen myötä osa tuotannosta on ulkoistettu ulkomaille. Ruotsissa keskitytään teknologian kehittämiseen ja innovaatioihin, myös korkean teknologian osat valmistetaan edelleen Ruotsissa.  

Autoteollisuus on Ruotsin tärkein vientituote vastaten 14,1 prosenttia Ruotsin viennistä (vs 12,1 prosenttia vuonna 2015). Tärkeimmät vientimaat ovat Yhdysvallat, Saksa ja Kiina. 85 prosenttia henkilöautoista ja 95 prosenttia raskaista ajoneuvoista suuntautuu vientiin.

Teollisuudenala globaalisti murroksessa, Ruotsi muutoksiin valmis

Autoteollisuus globaalisti on ennennäkemättömien muutosten pyörteessä, niin myös Ruotsissa. Alaa vavisuttaa neljä megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen.

Nämä muutokset tapahtuvat eritahtisesti, mutta kaikki vaikuttavat siihen, miten autoja kehitetään, tuotetaan ja käytetään. Voittajina pidetään niitä autoteollisuuden yrityksiä, jotka pystyvät näihin trendeihin vastaamaan. Ruotsalaisen autoteollisuuden yritykset ovat valmiita muutokseen ja hyvissä asemissa. Alla nostoja alan trendeistä ja suunnasta:

  • Eri klustereiden eli autoteollisuuden, akkuteollisuuden ja terästeollisuuden toimintaa ja yhteistyötä paketoidaan ja markkinoidaan taidokkaasti sekä korkealtakin tasolta. Tästä kielii esimerkiksi se, että presidentti Bidenin hiljattaisessa ilmastokokouksessa ainoa ruotsalainen puhuja oli valtion energiayhtiö Vattenfallin toimitusjohtaja; joka kertoi, miten Ruotsissa pian tuotetaan hiilivapaata terästä, ja tämä yhdistettynä ”Ruotsin Teslan” eli Northvoltin akkuihin tukee etelän autoteollisuutta menestymään ja saavuttamaan ilmastotavoitteensa. 
  • Yritykset uskovat lainsäädännön kiristyvän entisestään. Nousussa tulee olemaan vastuullisuus, ja erityisesti sosiaalinen vastuullisuus kuten tiimien monimuotoisuuden ja sitä kautta innovoinnin vahvistaminen. Teollisuus tulee tarvitsemaan vastuullisuusosaajia. Yritykset myös koko ajan päivittävät omia vastuullisuusohjelmiaan. Esimerkiksi 40 000 työntekijää työllistävä Volvo Cars julkisti Ruotsin lainvaatimuksia paremmat vanhempainvapaat. Vastuullisuuden lisäksi ala uskoo ja valmistautuu siihen, että lainsäädäntö tulee kiristymään seuraavissa teemoissa: datan käyttö, latausinfrastruktuuri, vastuukysymykset onnettomuuksissa, akkujen uudelleenkäyttö ja kierrätys.
  • Ala tulee tuotteiden sijaan tuottamaan palveluita. Tämän myötä arvoketjuun nousee toimijoita, joita siinä aiemmin ei ole ollut. Yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystehtäviin. Yritykset tarvitsevat kilpailukykyä pönkittämään uusia osaajia: kehitysinsinöörejä, ohjelmistoinsinöörejä ja kemistejä (akkuteollisuuteen). Etelä-Ruotsissa kaikille valmistuneille insinööreille riittää tällä hetkellä töitä, ja Göteborgin alueen kasvuvauhti on päivittänyt Tukholman kaupungin kasvuvauhdin.
  • Yritykset siirtävät alihankintaa kotiinpäin Pohjolaan. Koronapandemia ja puolijohdetuotanto-ongelmat vain pistävät alan yrityksiä entisestään miettimään tuotantoketjujaan. Autoteollisuuden yritykset myös investoivat Pohjois-Ruotsin hiilivapaaseen terästuotantoon ja tekevät sopimuksia akkuteollisuuden kanssa.  
  • Autot sähköistyvät, mutta ilmastoystävällistä sähköä ei ole riittävästi. Ruotsin hallitusohjelman mukaisesti liikennettä sähköistetään, jotta ilmastopäästöjä saadaan alas – kolmannes maan ilmastopäästöistä syntyy liikenteessä. Tilanne on toki globaali, ja verkkokaupan kasvaessa myös raskaan liikenteen ilmastoystävällisille ratkaisuille on kasvava kysyntä. Ruotsin autoteollisuuden yritykset vastaavat paineeseen, ja esimerkiksi Volvo aikoo tuottaa pelkästään sähköautoja vuonna 2040 (35 prosenttia myynnistään jo 2030). Ruotsissa laajan tuotannon ja käyttöönoton haasteena kuitenkin on sähkön kantaverkon ongelmat, minkä vuoksi kehittyvälle teollisuudelle ei pian välttämättä saada siirrettyä tarpeeksi sähköä. Lisäksi haasteeksi voi lähivuosina nousta sähköpula, sillä teollisuus etenkin Pohjois-Ruotsissa tarvitsee merkittävästi nykyistä enemmän sähköä, erityisesti hiilivapaata ilmastoystävällistä sähköä.

Suomella on annettavaa ruotsalaisille autoteollisuudelle

Suomen kannattaa seurata tarkasti Ruotsin autoteollisuuden suuntaa. Suomalaisen autoteollisuuden alan klusterit Oulusta ja Tampereelta tekevät jo yhteistyötä ruotsalaisen autoteollisuuden kanssa. Potentiaalialle suuremmallekin yhteistyölle on.  

Suomen kannattaa myös varmistaa tulevaisuuden autoteollisuuden osaajien kouluttaminen. Kysyntää on ainakin vastuullisuus- ja vaikuttamisosaamiselle, kehitysinsinööreille, ohjelmistoinsinööreille, data-analyytikoille, kemisteille. Osaamisen eli työvoiman liikkuvuus on myös mahdollistettava.

Teksti: Liisa-Maija Harju, ensimmäinen lähetystösihteeri