Ruotsin asuntomarkkinat kaipaavat kipeästi lisää kilpailua ja toimijoita

Ruotsin kiihtynyt väestönkasvu ja suurkaupunkeihin suuntautuva muuttoliiketrendi lisää asuntokysyntää Suur-Tukholman, Uppsalan ja Suur-Göteborgin alueilla.Viimeisen viiden vuoden aikana väestö on kasvanut lähes kolminkertaisesti muuttovalmiiden asuntojen määrään nähden. Arvioiden mukaan uusia asuntoja tarvitaan valtakunnallisesti 710 000 kpl vuoteen 2025 mennessä.

Hallitus selvittää uusien kaupunkikeskusten rakentamista väestönkasvun näkökulmasta merkittävimmille alueille. Ruotsin rakennustoimialaa dominoi neljä suurta rakennusyhtiötä yli 70 prosentin markkinaosuudella. Toimialalla tarvitaan lisää kilpailua vauhdittamaan ja monipuolistamaan asuntorakentamista.

Ruotsin asuntomarkkinoilla eletään haasteellista aikaa. Väestönkasvun ja suurkaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen myötä Tukholmassa ja muissa kasvukeskuksissa kärsitään asuntopulan aiheuttamista ongelmista, kuten korkeasta vuokrahintatasosta ja kaupungin pitkistä asuntojonoista. Viimeisen viiden vuoden aikana väestö on kasvanut lähes kolminkertaisesti muuttovalmiiden asuntojen määrään nähden.

Arvioiden mukaan uusia asuntoja tarvitaan valtakunnallisesti 710 000 kpl vuoteen 2025 mennessä, joista yli 50 prosentille olisi tarve jo nyt. Tämä tarkoittaa 88 000 asunnon rakentamistahtia seuraavan kolmen vuoden ajan, jotta tämän hetken asuntotarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan.  Toistaiseksi vuosittaisesta rakennusvauhdista on jääty vajaalla 20 000 asunnolla.

Suurimmat kasvupaineet kohdistuvat Suur-Tukholman seudulle Tukholman kaupunkiin ja sen lähikuntiin sekä Göteborgia ympäröivään Lounais-Ruotsiin. Ydinkeskustojen rajallisten laajenemismahdollisuuksien vuoksi hallitus on selvittänyt uusien kaupunkikeskusten rakennuttamista tärkeimpien kasvualueiden läheisyyteen Tukholmassa, Uppsalassa ja Göteborgissa.

Väestönkasvu ja muuttoliike

Ruotsin väkiluku saavutti 10 milj. rajapyykin tämän vuoden tammikuussa ja ennusteiden mukaan seuraava miljoona saavutetaan alle kymmenessä vuodessa. Vuodesta 2014 Ruotsin väkiluku on kasvanut 100 000 henkilön vuosivauhtia. Viime vuonna väestö kasvoi jo 144 000 henkilöllä, mikä on Ruotsin historian toistaiseksi suurin ja nopein kasvupyrähdys. Mikäli kasvuvauhti pysyy samana, Ruotsin väkiluku kohoaa yli 14 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä.

Väestönkehityksessä merkittävintä on maahan muuttavan ja maasta muuttavan väestön välinen epätasapaino, mikä selittää noin 80 prosenttia vuosittaisesta väestönkasvusta. Viime vuonna Ruotsiin muutti yli 160 000 maahantulijaa ja ulkomaalaistaustaisen väestön määrä koko väestöstä kasvoi 18 prosenttiin.  Maahanmuuttoilmiötä on vaikea ennustaa, mutta sen odotetaan myötäilevän viime vuosien kehitystä. Väestönkasvusta loput 20 prosenttia selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä syntyvyyden hienoisen kasvun ja kuolleisuuden laskun seurauksena.

Kiihtyneen väestönkasvun lisäksi Ruotsin sisällä tapahtuva muuttoliiketrendi lisää asuntokysyntää paikallisesti etenkin suurkaupunkien alueilla. Maantieteellisesti väestö keskittyy Tukholman, Västra Götalandsin ja Skånen läänin alueelle. Kaupunkien asukasluvun ennustetaan kasvavan jopa 37 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana.

Uudisrakentaminen ja asuntoinvestoinnit

Asuinrakennusinvestoinneilla on iso osuus Ruotsin bruttoinvestoinneista. Viimeisen neljän vuoden aikana Ruotsin kokonaisbruttoinvestoinnit ovat kohonneet lähes 290 mrd. SEK, josta uudisrakentamisen osuus on noin puolet, eli 145 mrd. SEK. Tästä puolet kohdentuu pelkästään uusien asuintalojen rakennuttamiseen.

Ruotsin rakentamisbuumi ei ole ollut yhtä korkeaa sitten 1960- ja 1970-luvun. Uusia asuintaloja rakennutetaan 60 000 – 70 000 kpl vuosittain ja rakentamisen määrä kasvaa noin 20 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2016 aloitettiin kaikkiaan 60 800 uuden asuintalon rakennuttaminen ja tämän vuoden alkupuoliskolla uudisrakentamista on vauhditettu jo 38 000 asuintalolla, mikä on 22 prosenttia enemmän edellisvuoden ajanjaksoon verrattuna.

Boverketin suunnitelman mukaan tänä vuonna tullaan aloittamaan yhteensä 72 000 asunnon rakennuttaminen ja seuraavana vuonna määrää lisätään 4500 rakennusprojektilla. Rakentamistrendi on selvästi kerrostaloasunnoissa, mutta myös pientaloja on rakennettu enemmän viime vuosien aikana. Toistaiseksi uudisrakentaminen on painottunut keskustan omistusasuntojen rakentamiseen, vaikka asuntoja tarvittaisiin enenevissä määrin opiskelijoille, lapsiperheille ja ikäihmisille – ei pelkästään kallista kaupunkiasumista hyvätuloisille.

Selvitys uusista kaupunkikeskuksista

Ruotsin hallitus selvittää uusien kaupunkikeskusten rakentamista. Selvitys on osa hallituksen kestävän kaupunkikehityksen strategiaa, jonka tavoitteena on tasapainottaa kestämätöntä asuntomarkkinakehitystä ja monipuolistaa asuntorakentamista niin, että kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kaupunkiasumiseen heidän sosioekonomisesta asemastaan riippumatta.

Selvityksessä esitetään kaikkiaan yhdeksää uutta kaupunkikeskusta kuuden eri kunnan alueella: Landvetter Göteborgin kunnassa, Segersäng Etelä-Tukholmassa, Hemfosa Haningen kunnassa, Bergsbrunna eteläisessä Uppsalassa, Nydal ja Alsike Knivstan kunnassa, kokonaan uusi kasvukeskus "Nysala" Uppsalan ja Knivstan välille sekä Gävlen kaupunki lähialueineen.

Avaintekijöitä kaupunkikeskusten rakennuttamisessa on niiden maantieteellinen sijainti, jo olemassa oleva liikenneinfrastruktuuri sekä rakentamattoman maa-alueen laajuus. Tärkeitä tekijöitä ovat työmatkaliikennettä tukevan paikallisliikenteen toimivuus sekä hyvät kulkuyhteydet isoimmille valtateille. Rakentamaton maa-alue mahdollistaa uudisrakentamisen ja alueiden laajenemisen myös tulevaisuudessa.

Selvityksen ensimmäinen osaraportti julkaistiin vuoden 2016 marraskuussa. Hallitus odottaa lisäselvitystä ehdotettujen kaupunkikeskusten alueellisista ja rakenteellisista hyödyistä, eli kuinka hyvin alueiden jo olemassa olevat resurssit tukevat suunniteltua ja hallittua rakentamista. Kaupunkikeskusten rakennuttamisesta päätetään viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.

Lisää kilpailua alalle kaivataan

Ruotsissa rakennustoimialaa dominoi neljä suurta rakennusyhtiötä yli 70 prosentin markkinaosuudella. Kilpailun puute sekä rakennusprojektien pitkät käsittelyajat pitävät kustannukset korkealla. Rakennusprojektin käsittely- ja suunnitteluaika voi Ruotsissa venyä kahteen vuoteen, kun vastaava aika esimerkiksi Tanskassa on vain muutaman kuukauden. Ruotsissa rakennuskustannukset ovat Euroopan kalleimmat ylittäen EU:n rakennuskustannusindeksin yli 60 prosentilla sekä esimerkiksi Suomen kustannukset yli 30 prosentilla.

Rakennus- ja kiinteistöalalle kaivattaisiin uusia yrityksiä ja palveluntuottajia tasapainottamaan kilpailua, vauhdittamaan uudistuotantoa sekä monipuolistamaan asuntorakentamista.