Ruotsi valmistautuu vuoden 2018 vaalikamppailuun

Ruotsin hallituksen kevätbudjetti antaa suuntaviivat vaalivuoden 2018 budjetille,  josta päätetään syyskuussa. Kiistoja tulee muun muassa veronkorotuksissa ja työmarkkinakysymyksissä koskien ulkomaalaisten integraatiota. Vähemmistöhallitus tarvitsee tukea oppositiosta.

Syysbudjetti tulee olemaan porvariallianssin viimeinen mahdollisuus haastaa hallitus uskottavasti ennen vaaleja. Panokset on asetettu hallituksen kaatamisen ja  veronkorotusten torjumisen välimaastoon. Hallituksen kaataminen on mahdollista mikäli porvarialliansi löytää sisäisen yhtenäisyyden. Ruotsidemokraateista kaataminen ei jää kiinni. Hallituksen kaatuminen ja uudet vaalit ovat kuitenkin epätodennäköinen vaihtoehto.

Budjetin ja vahvan taloustilanteen taustalla on huolestuttavaa kehitystä. Ruotsissa syntyneillä on täysityöllisyys, EU:n ulkopuolelta tulevilla työttömyysprosentti on 20%, vain peruskoulutason omaavilla se on 35%. Tarvittavan poliittisen kompromissin löytyminen työmarkkinakysymyksissä ilman enemmistöhallitusta on vaikeata. Kommenteissa on kiinnitetty huomiota myös heikkoon talouskasvuun BKT per asukas- mittarilla.

Kevään lisätalousarvioehdotuksessa on lisäinvestointeina kuluvana vuotena runsaat kolme miljardia kruunua poliisille, puolustukseen, terveydenhoitoon, kouluille ja ympäristölle.

Ruotsin hallituksen nk. kevätbudjetti sisältää kaksi osiota:

  • Kevättalousarvioehdotus, joka linjaa talouden lähtökohdista suuntaviivoja vuoden 2018 budjettiin (ns. syysbudjetti), ml. verotukseen tehtävät muutokset.
  • Kevään muutosbudjetti, joka vastaa lähinnä Suomen lisätalousarvioehdotusta. Vähemmistöhallitus on käytännössä sopinut keskeisiltä osin muutosbudjettiin tulevista asioista oppositiossa olevien porvariallianssin ja vasemmistopuolueen kanssa.

Kevättalousarvioehdotus ja verotus; kriisin aineksia

Makroekonomiset lähtökohdat ensi vuoden talousarviolle ovat vahvat. Budjetti tulee olemaan ylijäämäinen koko nykyisen hallituksen mandaatin ajan (2014–2018). Talouskasvu jatkuu yli kahden prosentin vauhdilla tulevat vuodet. Lisäksi valtion kassaa on täyttänyt erityisesti kahden edellisen vuoden vahva talouskasvu ja kotimainen kulutus. Työllisyysaste on noin 80 prosenttia ja työttömyysaste niukasti alle seitsemän prosenttia. Julkisen sektorin velkasuhde laskee vauhdilla kohti 30 prosenttia.

Hallituksen lähtökohdat laatia "vaalivuosibudjetti" näyttävät siis hyviltä. Todennäköisesti investointeja tullaan tekemään erityisesti terveydenhoitoon ja -huoltoon, koulutukseen sekä poliisin ja puolustuksen resursseihin. Näissä kysymyksissä on löydettävissä kompromissiratkaisuja myös porvariallianssin ja vasemmistopuolueen kanssa.

Sen sijaan hallituksen kevättalousarvioehdotuksen veronkorotusaikeet, joista on debatoitu jo kiivaasti viime kuukaudet, tulevat olemaan sisäpoliittisesti vaikea pala syksyn budjettineuvotteluissa. Veronkorotukset iskevät myös elinkeinoelämään, joten porvariallianssilla on jo tästäkin syystä velvoite haastaa istuva hallitus. Näyttää myös siltä, että verokysymykset ovat yksi harvoista aihekokonaisuuksista, joissa porvarihallitus voi uskottavasti haastaa hallitusta ennen ensi vuoden vaaleja.

Lisämausteen tähän kysymykseen tuo – mikäli allianssi saa rivinsä suoristettua – julkituodut uhkaukset kaataa Löfvenin hallitus syysbudjetin käsittelyn yhteydessä. Ruotsidemokraatit todennäköisesti tarttuivat tilaisuuteen kaataa hallitus, mikäli se heidän äänistään jäisi kiinni budjettiäänestyksessä. Tämän puolesta on liputtanut myös moderaatit, mutta muille porvaripuolueille se ei kelpaa. Hallituksen kaatuminen syksyllä on mahdollinen, mutta epätodennäköinen skenaario. Ruotsin vaalijärjestelmästä johtuen seurauksena olisivat kahdet eduskuntavaalit vuoden sisällä.

Hallituksen aikomuksena on korottaa tuloverotusta, ulkomailla asuvien ruotsalaisten tuloverotusta, ottaa käyttöön lentovero, kiristää työsuhdeautojen verotusta, sekä kiristää yritysverotusta pienten yritysten osalta. Lisäksi verotusta aiotaan kiristää koskien bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankkijoille tulisi vastaavasti bonus. Veroalennuksia ehdotetaan mm. eläkeläisille, sairauskorvauksille, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, datakeskuksien sähköverolle.

Porvariallianssi tulee hyökkäämään erityisesti yritys- ja tuloverotuksen korotuksia vastaan sekä uuden lentoveron torjumiseksi. Nämä verokysymykset eivät ole myöskään hallituksen sisällä (sosiaalidemokraatit, ympäristöpuolue) ja heitä oppositiosta tukevan vasemmistopuolueen keskinäisessä dynamiikassa yhdentekeviä.

Ympäristöpuolue istuu ensimmäistä kertaa hallituksessa ja on joutunut käymään läpi vaikean sisäisen kriisin sekä nielemään monta puolueelle vaikeaa päätöstä. Tämä on näkynyt myös kannatusluvuissa ja puolue on pudonnut viimeisimmissä mittauksissa ensimmäisen kerran 15 vuoteen alle neljän prosentin äänikynnysrajan. On arvioitu, että sosiaalidemokraateilla on paineita hyvittää ympäristöpuoluetta menneistä päätöksistä (mm. kiristetty turvapaikkalainsäädäntö). Yksi ympäristöpuolueelle tärkeä kysymys on lentovero, josta kehkeytynee vielä kova sisäpoliittinen vääntö.

Sosiaalidemokraateille, ja myös vasemmistopuolueelle, tärkeitä kysymyksiä ovat puolestaan tuloverotukseen ja yritysverotukseen liittyvät periaatteet yhteiskunnassa olevien tuloerojen tasoittamiseksi. Näissä kysymyksissä peruuttaminen on vaikeata. Lentoverosta luopuminen voisi puolestaan vaikeuttaa yhteistyömahdollisuuksia ympäristöpuolueen kanssa tulevaisuudessa.

Ulkomaalaisten integrointi työmarkkinoille on nousemassa yhä tärkeämmäksi teemaksi

Verotuksen ohella budjetin ja vaalivuoden 2018 kiistakapulaksi noussee ulkomaalaisten integrointi Ruotsin työmarkkinoille. Työmarkkinoiden positiivisten makrolukujen taustalla on merkittävää epätasapainoa. Ruotsissa syntyneillä vallitsee käytännössä täysityöllisyys (työttömyysaste kolme prosenttia) kun EU:n ulkopuolelta tulleilla työttömyysprosentti on noin 20. Euroopan ulkopuolelta tulleilla ja ilman lukiotason koulutusta omaavilla työttömyysprosentti on noin 35. Korkea työttömyysaste on myös ruotsalaisilla matalan koulutustason omaavilla yli 55-vuotiailla. Samalla monilla aloilla on pula työvoimasta.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen EU:n alhaisimman työttömyysasteen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, varsinkin kun vuosina 2015 ja 2016 tulleet turvapaikanhakijat (noin 200 000) alkavat ilmestymään työttömyystilastoihin vasta tulevina kuukausina.

Ruotsiin tulleista turvapaikanhakijoista karkeasti jaotellen noin 30 prosentilla on korkeakoulutus, 20 prosentilla lukiotason koulutus, 20 prosentilla peruskoulutaso ja 30 prosentilla ei ole koulutusta tai kesken jäänyt koulu. Korkeasti koulutettujen työllistymisen haasteena on ennen kaikkea byrokratian hitaus, mutta poliittisesti vaikein kysymys on matalan koulutuksen tai kouluttamattomien työllistyminen.

Porvaripuolueiden ja elinkeinoelämän suunnalta vaaditaan reformeja, joiden seurauksena saataisiin luotua "yksinkertaisten töiden"- markkinat, joissa palkat ovat matalia, mutta myös työllistyminen yksinkertaisempaa. Kysymys on vaikea punavihreälle blokille ja oman mausteensa tuo myös suurin työntekijäjärjestö LO, jonka puheenjohtaja istuu myös sosiaalidemokraattien hallituksessa.

Euroopan ulkopuolelta tulleiden integroimisen haaste näkyy osittain jo myös talouskasvuluvuissa kun niitä tarkastellaan BKT per asukas -tasolla. Kuluvalle vuodelle kasvun arvioidaan olevan noin 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Historiallisesti tarkasteltuna nämä kasvuluvut ovat alhaisia, BKT per asukas on kasvanut keksimäärin noin 2 prosentin vuositahdilla.

Suuret turvapaikanhakijamäärät ovat mahdollisuus Ruotsin taloudelle. Vaikean parlamentaarisen tilanteen vuoksi – saadaanko tulevaisuudessakaan vahvaa enemmistöhallitusta – tarvittavien reformien läpivienti näyttää haasteelliselta. Kysymys kytkeytyy kansakunnan jakautumisesta menestyjiin ja syrjäytyneisiin. Oman lisukkeensa tähän tuo asuntomarkkinoiden haasteellinen tilanne (hinnat, lisärakentaminen). Poliittinen kompromissi on löydettävissä ainoastaan laajasta asiakokonaisuudesta. Yksittäisten kysymysten ratkaiseminen on nollasummapeliä, kaikilla puolueilla on liikaa "omia reviirejä" puolustettavanaan.

Kevään muutosbudjetissa heijastuu hyvän taloustilanteen tuoma pelivara

Lisätalousarviossa ehdotetaan noin 3 miljardin kruunun lisäinvestointeja. Painopisteinä ovat sisäinen turvallisuus, puolustus, koulutus, terveydenhuolto ja ympäristö. Näistä lisäsatsauksista on jo käytännössä sovittu keskeisten oppositiopuolueiden kesken ja suurempaa debattia ei ole näköpiirissä.

Poliisille 700 milj kr
Puolustukseen 500 milj kr
Synnytysterveydenhuoltoon ja naisten terveyteen 500 milj kr
Lasten ja nuorten psyykkiseen terveyteen 100 milj kr
Lasten ja nuorten sosiaalihuoltoon 50 milj kr
Kouluille 500 milj kr
Lukioille 150 milj kr
Ilmastotoimenpiteet

500 milj kr