Ruotsi puuhaa eliittiohjelmaa 100 nuorelle tutkijalle
Uudessa ohjelmassa tutkijoilla olisi vakaa taloudellinen tuki ja huomattava tutkimuksen vapaus. Aloite on tarkoitus sisällyttää vuonna 2012 tehtävään tutkimuslakiesitykseen.
Ruotsin valtio ja yritykset panostavat paljon rahaa tutkimukseen. Tulosten hyödyntäminen ei ole kuitenkaan sillä tasolla kuin pitäisi. Kyky muuttaa tutkimustuloksia hyödyllisiksi innovaatioiksi on alhainen kansainvälisessä vertailussa. Ruotsalaisten tutkijoiden nimiä ei juuri näy kansainvälisillä tutkijoiden ranking-listoilla.
Korkeakoulu- ja tutkimusministeri Tobias Krantzin johtaman tutkimusstrategiatyöryhmän 21. heinäkuuta julkistamassa aloitteessa esitetään useita ehdotuksia ruotsalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteen mukaan ”tutkimus muovaa Ruotsin tulevaisuuden”. Siksi Ruotsin tulee panostaa aiempaa enemmän tutkimuksen laatuun sekä yhteistyöhön akateemisen maailman ja talouselämän välillä.
Krantz pyrkii sisällyttämään aloitteet vuonna 2012 tehtävään tutkimuslakiesitykseen. Krantzin mukaan ei ole kysymys siitä, onko Ruotsilla varaa panostaa tutkimukseen, vaan siitä, onko sillä varaa olla panostamatta siihen.
Tutkimus- ja kehitysinvestoinneista saatavan tuoton on arvioitu olevan noin 20–30 % samalla kun investointien yhteiskunnallisen hyödyn on arvioitu olevan OECD-alueella jopa 40–60 %. Valtion rahoittaman tutkimuksen tuoton on laskettu olevan 20–50 %.
Oppia Yhdysvalloista, jossa ”vapaus epäonnistua” kannustaa
Yksi tutkimusstrategiatyöryhmän ehdotuksista on kansallisen eliittiohjelman luominen nuorille tutkijoille, jonka puitteissa tutkijoilla olisi vakaa taloudellinen tuki ja huomattava tutkimuksen vapaus. Tämä perustuu toteamukseen, että lahjakkaat tutkijat tarvitsevat pitkäkestoista taloudellista vakautta sen sijaan, että he joutuisivat jatkuvasti kirjoittamaan tukianomuksia mikä vie aikaa ja keskittymistä itse tutkimustyöltä.
Ohjelma on saanut inspiraatiota esimerkiksi Washingtonin DC:n lähellä olevan Howard Hughes Medical Instituten investointiohjelmasta, jossa varoja suunnattiin menestyksekkäästi biolääketieteelliseen tutkimukseen. Krantz kertoo, kuinka hiljattain tehdyssä yhdysvaltalaistutkimuksessakin todettiin, että yksittäiselle tutkijalle suotu tutkimuksen vapaus ja alkuvaiheen epäonnistumisiin suopeasti suhtautuva tutkimusilmasto on luonut erittäin hedelmällisen ympäristön läpimurtoon johtaville tutkimuksille.
Eliittiohjelmaan tultaisiin hyväksymään vähintään sata tutkijaa, jotka ovat hiljattain puolustaneet opinnäytetyötään, suorittaneet tutkimusperiodin ulkomailla sekä aloittaneet riippumattoman tutkijauran. Ohjelma käynnistettäisiin asteittain, ottamalla sisään tietyn määrän tutkijoita vuoden tai kahden välein.
Lisäksi varoja suunnattaisiin myös niin kutsutuille ”villeille korteille”, eli korkean riskin projekteille, joihin nykyisin rahoittajat eivät uskalla sijoittaa. Ajatuksena on, että tutkimuksen laatu nousisi, mikäli tutkijat kilpailisivat keskenään rahoituksesta, joka tulisi suoraan tutkimusneuvostolta. Näin tutkimusrahoja ei tarvitsisi allokoida ensin yliopistoille, eli käytännössä kierrättää niiden kautta niin kuin on tähän asti tehty. Tämä mahdollistaisi myös eri yliopistojen tutkijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet hakea tukea.
Ruotsi haluaa t&k-tukikohdaksi
Tutkimusstrategiatyöryhmän aloitteessa todetaan myös, että:
• Ruotsin koko koulutussysteemi tulee muokata uudelleen pitäen tiedon tärkeys vahvasti fokuksessa. Korkeakoulut tarvitsevat tulevilta huippututkijoilta hyvätasoiset pohjatiedot. On tärkeää reformoida kaikki oppivelvollisuuden sisältämät koulutustasot.
• Tutkinto-ohjelmien ehtoja tulee parantaa. Nykyistä useampien lahjakkuuksien tulisi jatkaa uraansa tutkijoina ja tutkinnonjälkeisen koulutuksen mahdollisuuden tulisi olla taattu. Myös eri instituutioiden sekä akateemisen maailman ja talouselämän välistä liikkuvuutta tulisi parantaa.
• Toimenpiteet tulisi perustaa tutkimuksen laatuun, joka määritellään useammilla kriteereillä kuin pelkästään viittauksien määrään perustuvalla järjestelmällä. Pitäisi lisätä painoarvoa tutkimustulosten hyväksikäyttämiselle yhteiskunnassa ja koulutuksessa.
• Akateemisen maailman ja talouselämän välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Pitää luoda yrityksille edellytykset lisätä post-doc –tutkijoiden määrää ja instituutioille edellytykset lisätä apututkijoiden määrää. myös koko tiedeinstituuttisektoria tulee vahvistaa.
• Ruotsin vetovoimaa tutkimus- ja tuotekehityksen keskuksena tulee lisätä erilaisin toimenpitein. Pitää esimerkiksi luoda yksinkertaisemmat säännöt niin kutsutulle eksperttiverolle ja suoda tutkimukseen suunnatuille lahjoituksille verovähennysmahdollisuus. Tulee myös antaa veronalennuksia tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä ottaa käyttöön riskipääomavähennys.
Kriitikot: yliopisto keksitään uudelleen
Tutkimusstrategiatyöryhmän ehdotukset ovat kuitenkin saaneet kritiikkiä. 22.7.2010 Dagens Nyheter –lehden pääkirjoituksessa ehdotusten kerrotaan muistuttavan pyörän keksimistä uudelleen. Pääkirjoituksessa ihmetellään, että eikö jo aiemmin ole ollut olemassa ajatus vahvasta instituutiosta, jossa monen eri tieteenalan tutkijat tapaavat ja jossa tutkijat ovat voineet toimia vapaasti pitkäaikaisen taloudellisen turvan suojissa. Keksinnölle on nimikin valmiina: yliopisto.
Joka tapauksessa Ruotsi pyrkii profiloitumaan maailmalla nimenomaan korkean tieteellisen tutkimuksen maana. Maa ei pysty kilpailemaan esimerkiksi Aasian kanssa tuotantotehokkuudessa, joten sen keinoksi jää panostaa tietotaitoon ja siihen, miten se muutetaan hyödyllisiksi innovaatioiksi. Tutkimus nähdään investointina: se vaatii rahaa – etenkin jos halutaan laadukasta tutkimusta – mutta siitä saatavat hyödyt ovat kustannuksiin nähden korkeat. Lisäksi korkean riskin sijoituksista voitot voivat olla suuriakin.
Tutkimusstrategiatyöryhmän aloite on kauaskantoinen, sillä se tähtää koko koulujärjestelmän muokkaamiseen. Uudistusten tavoitteena on luoda opiskelijoille paremmat pohjatiedot, jotka ovat tarpeellisia, jotta heistä tulisi huippuluokan tutkijoita.