Ruotsi loikkasi finanssikriisistä "tiikerivaltiomaiseen" kasvuun

Ruotsin BKT kohosi +6,9% kasvuun III-neljänneksellä 2010 ja ennuste vuodelle 2011 on +4%. Finanssiministeri Anders Borg muistutti silti Konjukturrådet-raportin julkistuksessa 19.1. rahoitusmarkkinoiden tilanteen olleen Ruotsissakin hyvin vakava. Huolina asuntohinnat, yksityinen velkaantuminen ja pankkien ekspansio. Nyt keskuspankin koronnostot, finanssivalvonnan aktiivinen toiminta ja  asuntolainojen lyhennysvaateet pyrkivät ehkäisemään uusia ylikuumentumisuhkia. Borg alleviivasi, että aktiivisen talous- ja finanssipolitiikan uudistustyön jatkaminen on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kannustava vero- ja työvoimapolitiikka keskiössä. Konjukturrådetin raportissa esillä finanssimarkkinat, työllisyys ja ilmastopolitiikka.

Studieförbundet Näringsliv och Samhällen (SNS) konjukturrapport - ”Miljö, Arbete och Kapital”

Raportissa pyritään kartoittamaan Ruotsille pitkän ajan menestystekijöitä globaalin finanssikriisin jälkitunnelmissa ja rakenteellisessa murrosvaiheessa. Raportti ja siinä annettavat suositukset jakaantuvat  kolmeen: 1) finanssimarkkinat, 2) työmarkkinat ja 3) ilmastopolitiikka.

FINANSSIMARKKINAT: Raportissa alleviivataan, että on tärkeää, että pankkien pääomavaatimuksia nostetaan ja että finanssivalvonta saa selvästi suuremmat resurssit, jotta voi kehittää analysointiaan ja valvontaansa. Sen sijaan ei ole toivottavaa - vaan se voi olla mieluummin haitallista - jos  riskipääoma- ja hedge -rahastoille tulisi pääomavaatimuksia ja finanssi-instituutioiden bonuksia ja  muita kannustimia ryhdyttäisiin sääntelemään.

TYÖMARKKINAT: Raportissa muistutetaan, että on tärkeää jatkaa työmarkkinoiden rakenteellisten  ongelmien ratkomista. Kaikkien ei tarvitse tehdä työtä enemmän mutta useampien tulee saada tehdä työtä. Työmarkkinoilla sekä alku- että loppupäässä on suurta potentiaalia tässä mielessä. Nuorilta  ja maahanmuuttajilta tulisi madaltaa työmarkkinoille pääsyn esteitä. tämä tarkoittaa minimipalkkaa  tulisi alentaa tai ainakin jäädyttää ne ja työnantajamaksuja tulisi madaltaa edelleen.

Eläkkeelle jäämisen ikää ei tulisi nostaa, mutta tulisi luoda järjestelmä yli 67-vuotiaille, jossa veroja alennettaisiin niille, jotka haluavat jatkaa työelämässä. Hyvinvointityöhön tulisi luoda kokonaisvaltainen systeemi niille, jotka ovat syrjäytyneitä mutta yhä työkykyisiä. Valtion kulut tulisivat säilymään matalina tässä, sillä taloudelliset korvaukset eivät tulisi olemaan paljon korkeampia kuin nykyiset avustustasot. Myös hyödyt hyvinvointitöistä tulevat olemaan suuria sekä yhteiskunnalle mutta myös sen työntekijöille.

ILMASTOPOLITIIKKA: Vaikka Ruotsilla jo nyt korkea varotus CO2-päästöissä ja ruotsalaisteollisuuden CO2-päästöt ovat matalia, toivotaan raportissa, että Ruotsi voisi olla jatkossakin edelläkävijä ja antaa hyvää esimerkkiä vielä nykyistäkin tehokkaammalla kansallisella ilmastopolitiikalla. Politiikan tuleekin kohdistua edelleen pienempiin CO2-päästöihin mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, ei mihinkään muihin tavoitteisiin. Esim. satsaukset ympäristöystävällisin autoihin (ns. ”miljöbilar”, joissa päästöjen raja 120), etanolin käytön lisäämiseen, rautatieverkon kehittämiseen ja sähkösertifikaattiin nostetaan esille raportissa. Samoin tuki sellaiselle T&K:lle, joka kohdistuu ympäristötekniikkaan.

Finanssiministeri Anders Borgin huomiot 19.1. raportin julkistamisessa

Vapautuneesti ja iloisesti esiintynyt Anders Borg aloitti suhdanneraportin kommentoinnin todeten Ruotsin talouden olevan uskomattomassa talouskasvussa finanssikriisin jälkeen. Borg kertoi kuulleensa kuluneen viikon ECOFIN -kokouksessa kollegoilta huomioita siitä, että Ruotsi on ”Euroopan tiikerivaltio” huomattavan talouskasvunsa vuoksi. Ministerin huomio aikaansai remakan naurun kuulijakunnassa. Viime vuoden III-neljänneksen kasvu ylsi jopa +6,9%:iin vuositasoisesti. Koko viime vuoden 2010 kasvun Borg uskoi yltäneen suunnilleen 5% tasolle. Kuluvalle vuodelle 2011 Borg  povasi noin 4%:n kasvua. Myös 2012 näyttää hyvältä, Borg lisäsi.

Borg arvioi, että työttömyys laskisi edelleen kuluvana vuonna. Borg kertoi hallituksen tavoitteen  olevan noin 3,5%:n avoimen työttömyyden taso vuoteen 2014 mennessä! Tässä kuitenkaan ei huomioitaisi lainkaan työtä hakevia opiskelijoita eli laskumallina olisi Ruotsissa käytössä ollut ns. vanha  tapa. Nykyisellä OECD:n yleisemmällä tavalla laskettuna tuo noin 3,5% työttömyyden tavoitetaso merkitsisi Borgin mukaan hieman alle 6%:n työttömyyttä.

Borg alleviivasi, että Reinfeldtin ykköshallituksen lanseeraama uusi ”jobbskatteavdrag” eli vähennys työpalkoista saatavista tuloveroista on ollut hyvin keskeinen tekijä työllisyyden myönteisessä kehityksessä monelle (maksimivähennys ollut 25.000 SEK).Uusia työpaikkoja on syntynyt. Hallitus on luonut tähän ko. vähennykseen tähän mennessä neljä porrasta ja tavoite on kasvattaa portaita edelleen. Borg lisäsi, että tuloveroissa tulisi tavoitella tilannetta, että yhä harvempi maksaa tuloveroa.

Työmarkkinapoliittiset toimet ovat olleet nekin äärimmäisen keskeisessä roolissa Reinfeldtin hallituksen tavoissa luoda Ruotsiin vuosikymmeniin kokonaan uudenlaista dynamiikkaa työmarkkinoille. ”Haluan rakentaa jatkossakin näihin em. tapoihin toimintani”, Borg alleviivasi ja huomioi, että aktiivisen talous- ja finanssipolitiikan uudistustyön jatkaminen on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kannustava vero- ja työvoimapolitiikka on tässä keskiössä.

Svenska Dagbladetiin 31.12.2010 kirjoittamassaan uuden vuoden vieraskynässä pääministeri Fredrik Reinfeldt alleviivasi: ”Meillä on varaa reformointiin” viitaten ykköshallituksensa aikana vahvistuneisiin valtiontaseisiin. Reinfeldt korosti kaiken perustuvan avoimen yhteiskunnan ajatukseen ja nosti esille uuden hallituksensa tavoitteista neljä pääasiaa: 1) aktiivisen työllisyyspolitiikan (mm.skatteavdragvähennykseen viidennen portaan luominen), 2) koulutusreformit (uusi todistussysteemi, opettajakoulutuksen kehittäminen ja jatkokoulutukseen satsaukset), 3) eläkeläisten veronkevennykset ja 4) kv. vastuun ottaminen (mm. kriisinhallintaan osallistuminen yms.).

Raha- ja korkopolitiikka

Ruotsin keskuspankki ja sen suomalaistaustainen pääjohtaja Stafan Ingves luotsasivat varsin onnistuneesti viime vuonna Ruotsin rahapolitiikkaa. Inflaatio on säilynyt varsin maltillisella tasolla ja myös esim. asuntomarkkinoiden ylikuumentumista on puskuroitu koronnostoilla. Kuluvalla viikolla Ingves varoitteli jälleen kerran Ruotsin talouden ja nimenomaan finanssisektorin haavoittuvuudesta.

Syyskaudella 2010 Invges varoitteli useaan otteeseen asuntomarkkinoide ylikuumentumisesta. Ingves muistutti nyt, että asuntohinnat ja kotitalouksien velkaantuminen ovat kestämättömällä tasolla ja  nimenomaan pitkällä tähtäyksellä ajateltuna ja verrattuna talouskasvuun. Hän painotti uhkan olevan  tulevaisuudessa, ei tässä ja nyt. Ingves arvioi, että asuntohinnat jatkavat nousuaan joka tapauksessa
lähitulevaisuudessa Ruotsissa.

Ruotsin ns. repokorko on tällä hetkellä 1,25%, kolmen kuukauden asuntolainakorot luokassa 3,2% - 3,3%, kolmen vuoden luokassa 4,19% - 4,35% ja viiden vuoden asuntolainakorot luokassa 4,81% - 4,99%. Ns. valtionlainakorko on 3,15%. Myös finanssiministeri Borg halusi muistuttaa 19.1. suhdanneraportin julkistamisen yhteydessä, että ylikuumentuminen on pitkällä tähtäyksellä uhkana. Tämän vuoksi Borg peräänkuulutti, että keskuspankin tulisi jatkaa koronnostolinjaansa ja nostaa repokorkoa kuluvan vuoden aikana niin, että se olisi vuoden lopussa 2,5% ja 3,5% vuonna 2012.

Kruunu vahvistunut, mutta vienti vetää silti

Kruunu on vahvistunut järjestelmällisesti ja vähittäin viime kuukausina, kuten syyskaudella 2010 odotettiin. Nyt yhdellä eurolla saa vain alle 9 kruunua. Noteeraus 20.1. oli 8,98. Ruotsissa onkin vuoden alussa alkanut talouselämän piirissä keskustelu siitä, haittaako vahvistanut kruunu ruotsalaisvientiä. Joka tapauksessa Ruotsin vienti vetää siten, että Ruotsissa toimivilla vientiyrityksillä on pätevän työvoiman palkkaamisvaikeuksia. Vienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009 jopa 17%, joka oli suurin romahdus toisen maailmansodan jälkeen. Vienti näyttää kuitenkin elpyneen vain yhdessä vuodessa. Vuonna 2009 romahti erityisesti tavaroiden vienti, kun palveluiden vienti muodosti silti yli 10%:n osuuden arvolla mitaten.

Vuoden 2010 tammi-marraskuussa alustavien tilastojen mukaan vienti ylsi jopa 1036,5 mrd SEK:iin ja tuonti 972,6 mrd SEK:iin. Ruotsi olisi näin viime vuonnakin säilyttänyt ulkomaankaupassaan vientiylijäämän vuoden 2009 ja vuoden 2008 tapaan, jolloin ylijäämää kertyi 83,8 mrd SEK (2009) ja 96,5 mrd SEK (2008).

Viennissä sektorikohtaisesti vuoden 2010 tammi-syyskuussa konepajateollisuuden tuotteet muodostivat viennistä 44%, kemian teollisuus 13,3%, metsäteollisuuden tuotteet 11,7%, mineraalit 10,8%, energia 7,9% ja muut 12,3%. Ruotsin viennin rakenne, kuten teollisuudenkin, on varsin monipuolinen. 

Miksi Ruotsi ja ruotsalaisyritykset menestyvät?

Pian sata vuotta täyttävä ”Ruotsin kansankoti” ja jo pari sataa yhtäjaksoista rauhan vuotta elänyt ”Pohjolan kansojen sulatusuuni” menestyy avoimen yhteiskunnan mallilla 2000-luvullakin. Miksi? Ensinnä siksi, että Tukholmassa asuessa tuntuu, kuin talouselämän menestymisen tärkeyden ymmärtäminen olisi kaikkien ruotsalaisten DNA:han sisäänrakennettuna kuningashuoneesta politiikkoihin ja politiikoista kansalaisiin. Suomen naapurissa on kolmen  kruunun ja sinikeltaisen lipun nimeen vannova kansakunta, jossa kaikille tuntuu olevan itsestäänselvyys, että kaikki lähtee talouselämän pärjäämisestä. Tähän valtiolaivaan on varaa ottaa sisään myös halukkaita kiinnostuneita.

Talouselämän menestyminen on viennistä riippuvaisen Ruotsin valtiontalouden vahvuuden ja koko kansakunnan hyvinvoinnin taustalla. Talouselämän perinteet ja ulkomaankaupan osaaminen on nostanut Ruotsin vuoden 2011 alussa ”talouden Peppi Pitkätossuksi”, kuten OECD:n Angel Gurria totesi OECD-maaraportin julkistuksessa 20. tammikuuta. 

Talouselämän menestyksen takaaminen takaa siis hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen mahdollisuudet. Toiseksi talouselämän osaaminen yhdistettynä uudenlaista dynamiikkaa talouteen luoneeseen hallitukseen on sellainen cocktail, että Ruotsia olisi aihetta vaaleja pian käyvässä Suomessakin tutkia kunnolla ja syvällisesti. Reinfeldtin hallitus on ikään kuin vapauttanut uutta energiaa talouteen veroja alentamalla aiempien vuosikymmenten veronkiristysten sijaan luoden tätä kautta talouteen uudenlaista dynamiikkaa. Eduskunnan puhemies Per Westerberg (mod.) arvioikin 21. tammikuuta EU-päälliköille kuulleensa useammilta sosiaalidemokraateilta, että Reinfeldtin allianssi ansaitsi voittaa. Eli voitto 19.9.2010 vaaleissa oli erityisesti talouden voitto.

Ruotsissa virkamieskunnan ja talouselämän edustajat antavat aina hyvin kohteliaan ja asiantuntevan vaikutelman. Vitsailua on vähemmän. Keskustelukumppani tulee vakuuttuneeksi, että niin valtion kuin yritystenkin piirissä a) asioita valmistellaan ja suunnitellaan harkitusti, laajasti ja keskustelevasti, b) päätökset punnitaan huolellisesti ja strategisesti ja että c) toiminta nähdään kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, johon yrityskentällä kuuluvat olennaisena osana sellaisetkin asiat kuin tuotteistaminen, markkinointi ja kv. toiminta sekä näihin satsaamiset. Ns. ”innovaatiouskoisia” tai yhden - kahden vuoden perspektiivillä ulkomaankaupasta ns. pikavoittoja hakevia firmoja lienee Ruotsissa vähemmän.

Björn Wahlroos arvioi Dagens Industri -lehdelle marraskuussa-2010 prinsessa Victorian vierailun yhteydessä antamassaan haastattelussa seuraavaa: ”Te ruotsalaiset olette alkaneet hoitaa asioitanne niin helkkarin (förbannat) paljon paremmin. Olette saaneet toisen hallituksen peräjälkeen, joka ymmärtää mitä pitää tehdä. Te olette tehneet käännöksen suhteessa verotukseen ja olette alkaneet tehdä oikeita asioita sosiaali- ja hyvinvointipolitiikassa. Emme enää voikaan laskea leikkiä teistä. Nyt olemme me suomalaiset, joiden pitäisi alkaa ottaa esimerkkiä teistä.”

Raportti perustuu erityisesti ke 19.1. julkaistun, riippumattoman SNS:n (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle) vuoden alun perinteisen suhdanneraportin analyysiin, Ruotsin finanssiministeri Anders Borgin esittämiin talousarvioihin raportin julkistamisen yhteydessä, sekä loppuvuoden 2010 kuluessa Ruotsissa käytyyn talous-, finanssi- ja rahapoliittiseen keskusteluun.

Kuva: Ewen Roberts(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)

kauppa