Ruotsi: liikennepolitiikalla kilpailukykyä
Ruotsin uudessa merenkulkualan kilpailukykyä koskevassa toimintasuunnitelmassa linjataan suosituksia yritysten toiminnan parantamiseksi ja käsitellään muun muassa rikkidirektiivin merkitystä kilpailukyvylle. Suunnitelman mukaan Suomen ja Ruotsin välisten uusien reittien avaaminen parantaisi yhteyksiä Venäjälle ja Yhdysvaltoihin.
Ruotsi julkaisi kautta aikain ensimmäisen merenkulkualan kilpailukyvyn vahvistamista koskevan toimintasuunnitelman tammikuussa 2013. Toimintasuunnitelmassa muistutetaan, että Ruotsi on hyvin riippuvainen merenkulusta, sillä noin 90 prosenttia maan ulkomaankaupasta liikennöidään meritse.
Ruotsin merenkulkualan arvioidaan työllistävän suoraan noin 15 000 henkilöä, joista noin 10 000 työskentelee laivoissa. Välillisesti ala työllistää noin 100 000 ihmistä. Ruotsin lipun alla todetaan seilanneen vuoteen 2009 saakka noin 250 alusta. Viime vuosina aluksia on kuitenkin ulosliputettu ja jäljellä on enää vain noin 100 alusta.
Ruotsalaisvarustamojen yhteenlasketun kokonaisliikevaihdon arvioidaan nousevan noin 50 miljardiin kruunuun eli liki kuuteen miljardiin euroon. Merenkulkuelinkeinosta 80 prosenttia on painottunut Göteborgiin, Tukholmaan ja Skåneen.
Suosituksia alan yritysten tukemiseksi
Toimintasuunnitelmassa määritellään suosituksia yritysten toiminnan tukemiseksi:
- Yksinkertaistetaan säännöstöä (muun muassa laivarekisteriä) ja luodaan yksi luukku, jonka kautta voi hoitaa yhteydet merenkulkuviranomaisiin
- Tarjotaan merenkulkutukea eri alustyypeille
- Selvitetään mahdollisuuksia alkaa soveltaa tonnistoveroa myös Ruotsissa. Tonnistoveroa sovelletaan jo Suomessa. Tonnistoverotuksessa varustamot maksavat veroa voittojen sijaan laivojen määrän ja koon mukaan. Käytännössä varustamot eivät joudu maksamaan veroa
- Tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää laajemmin tilapäisesti palkattua henkilöstöä
- Joustavuuden lisääminen meriturvallisuuteen liittyvissä säädöksissä
- Kehitetään luotsausta. Merenkulkuvirasto Sjöfartsverketillä säilyy vastuu luotsauksesta, mutta mahdollisuuksia lisätään erivapauksiin ja avoimen meren luotsaukseen.
Suosituksia meriliikennepolitiikkaan, meriturvallisuuteen ja koulutukseen
Toimintasuunnitelmassa suositetaan myös esimerkiksi satamien maainfrastruktuurin kehittämistä. Kuntien mahdollisuutta investoida satamien infrastruktuuriin tulisi parantaa. Myös harjoittelupaikkoja meriliikenteen koulutuksessa tulisi lisätä. EU:n säännöstä sisävesistä tulisi panna toimeen.
Meriturvallisuudessa tärkeäksi linjattiin yhteistyö kansainvälisen meriturvallisuusjärjestö IMO:n sekä EU:n kanssa. Hallitus on tarkoitus tehdä ehdotus valtiopäiville, jotta aseistettujen vahtien palkkaaminen aluksille tulisi lainsäädännöllisesti mahdolliseksi. Itämeren liikenteen valvontaa sekä meri- ja lentopelastustoimintaa tulisi kehittää. Myös alusten lippuvaltion ja satamavaltion kontrollia tulisi kehittää.
Suosituksia ympäristökysymyksiin
Rikkidirektiivin aiheuttamat lisäkustannukset puhuttavat Ruotsissakin. Hallituksen mukaan meriliikenteen rikkipitoisuuksien tiukkoja raja-arvojaon tarvetta helpottaa . Liikennevirasto Trafikverketille, merenkulkuvirasto Sjöfartsverketille ja liikennehallitus Transportstyrelsenille annetaan yhteinen toimeksianto päivittää direktiivistä aiheutuvia kululaskelmia.
Hallitus kannustaa hyödyntämään vaihtoehtoisia ympäristöystävällisiä polttoaineita ja muita teknisiä ratkaisuja. Valtion infrastruktuurituista huomioidaan muun muassa muutokset, joita LNG:n käyttäminen satamissa vaatii.
Tavoitteiksi todetaan selvät ja modernit säädökset, sillä ”Ruotsin tulee olla johtava koskien LNG-alusten hyödyntämiseen liittyviä säädöksiä”. Tämä tehtävä tulee Transportstyrelsenille.
Väylämaksujen tulevista haasteista todetaan, että Sjöfartsverketin tulee kehittää ympäristöystävällisyyteen perustuvia väylämaksuja. Myös ympäristörikkomuksiin liittyvien sanktioiden tehokas valvonta todetaan yhdeksi tavoitteeksi.
Logistiikka- ja satamaseminaari Suomen suurlähetystössä
Tukholman suurlähetystö järjesti 5. helmikuuta logistiikka- ja satamaseminaarin, johon osallistui kolmisenkymmentä alan asiantuntijaa erityisesti Gävlestä, Raumalta ja Porista. Seminaarissa käsiteltiin logistisia yhteyksiä kaupunkien välillä. Seminaarin kautta tuotiin samalla yhteen logistiikkavaikuttajia maidemme välisiä yhteistyömahdollisuuksia silmällä pitäen. Esillä oli erityisesti Gävlen ja Rauman satamien välisten yhteyksien parantaminen.
Projektinjohtaja Håkan Bergeå ”E16 Partnerskap” Gävlestä alusti Osloon menevän E16-tieyhteyden merkityksestä Ruotsin logistiikalle. E16 luotiin alun perin Keski-Ruotsin kaupunkien välisen tavarankuljetuksen tehostamiseksi, mutta nyt perspektiivit ovat laajentuneet ulkomaillekin. E16-tieosuuden kehittämistä varten onkin nyt perustettu niin sanottu LIGHT-projekti, jonka tarkoituksena on muun muassa analysoida reitin mahdollisuuksia myös laajemmasta skandinaavisesta näkökulmasta.
Mikael Nyberg Suomen liikenne- ja viestintäministeriöstä käsitteli konkreettisista yhteyksistä lähinnä Oslosta Turun, Tukholman ja Helsingin kautta Pietariin menevää, kehitteillä olevaa E-18-yhteyttä. Tähän liittyvän meritieprojektin tavoitteena on parantaa tuottavuutta kuljetussektorilla sekä tuoda lisää mahdollisuuksia alueen yrityksille.
Anders Frank Gävlestä Keski-Ruotsin Kauppakamarista näki Ruotsin ja Suomen tarvitsevan enemmän logistista yhteistyötä niin markkinoinnissa, suunnittelussa kuin alueellisessa yhteistyössäkin.
Gävle–Rauma-yhteys parantaisi yhteyksiä Venäjälle ja Yhdysvaltoihin
Rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti käsitteli Rauma–Gävle-meriliikenneyhteyden puuttumista. Tavarakuljetukset Keski-Ruotsista juuri Rauman kautta Suomeen tai Venäjälle olisivat nopeampia, ympäristöystävällisempiä, edullisempia ja helpompia kuin Baltian maiden kautta.
Gävle–Rauma-yhteys mahdollistaisi suuremman tavaramäärän liikkumisen myös Yhdysvaltoihin. Gävlen satamajohtaja Fredrik Svanborg muistutti, että Gävle-Rauma-yhteyttä on yritetty perustaa jo muutamien vuosien ajan. Hän toivoikin yhteyden toteutuvan tulevaisuudessa, sillä myös hänen mukaansa yhteydelle on aitoa tarvetta.
Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamon mukaan myös Porissa visiona olisivat paremmat lauttayhteydet Ruotsiin. Vaikka hänen mukaansa mitään konkreettisia suunnitelmia ei toistaiseksi ole, kapasiteettia kyllä löytyisi uusien yhteyksien perustamiseksi.
Ruotsin satamien tilanteesta yleensä
Pohjoismaiden suurin satama, Göteborg, kasvatti tavaraliikennettään vuonna 2012 (42 000 tuhatta tonnia, +1,7 % edellisvuoteen verrattuna). Myös liikevaihdolla mitaten Göteborg oli omassa luokassaan 2,1 miljardin kruunun (noin 245 miljoonan euron) liikevaihdollaan. Göteborgissa liikennöitiin 900 000 konttia. Kaasuntuonti kuitenkin lisääntyi Göteborgissa vain prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna 42 miljoonaan tonniin.
Liikevaihdolla mitaten toiseksi suurin satama oli Malmö, jonka kautta tuotiin maahan viime vuonna muun muassa 457 000 autoa. Kolmantena oli liikevaihdolla mitaten Tukholma, neljäntenä Helsingborg, viidentenä Oxelösund ja kuudentena Gälve.
Tavaratonnein mitattuna toiseksi suurin satama oli Trelleborg, kolmas Malmö, neljäs Luulaja, viides Tukholma ja kuudes Helsingborg.