Ruotsalaista elinkeinoelämää aktivoidaan kehitysyhteistyöhön

Ruotsissa pohditaan, kuinka vähennettäisiin kehitysmaiden köyhyyttä ja aktivoitaisiin samalla ruotsalaisyrityksiä kestävään talouskasvuun.

Ainoastaan talouskasvu ja kestävä yrittäjyys voivat johtaa tehokkaaseen köyhyydentorjuntaan ja poliittiseen sopuun. Tähän päädyttiin Ruotsin ulkopoliittisen instituutin (UI) raportissa "Det svenska näringslivet i utvecklingssamarbetet" (16.2.2009). Julkaisussa pohditaan muun muassa, miksi ruotsalaisyritysten on vaikea vakiinnuttaa kasvuaan ja samalla edesauttaa köyhempienkin maiden kasvua ja kehitystä. Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaava Svenskt Näringslivin (SN) mukaan Ruotsin pitäisi saada tutkimus- ja kehityspolitiikka lähemmäksi elinkeino- ja avustuspolitiikkaa sekä kiinnittää erityistä huomiota viennin edistämiseen. Ajatuksia esitetään raportissa "Innovationer för pyramidens bas".

Molemmat julkaisut esiteltiin UI:n ja SN:n yhteistyönä järjestämässä seminaarissa "Innovationer och företag i det nya biståndet" helmikuussa. Molemmissa raporteissa on haastateltu niin elinkeinoelämän kuin kehityspoliittisten toimijoiden keskeisiä vaikuttajia.

Raporttien mukaan on tärkeää saada käyttöön nykyaikaisempaa teknologiaa ja uusia palveluja ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi pyrkimyksessä vähentää koko maailman köyhyyttä. On myös tärkeää pyrkiä ymmärtämään, miten mahdolliset uudet keksinnöt ja elinkeinoelämän kehittyminen voisivat mahdollisimman hyvin tukea taloudellista kasvua ja kestävää kehitystä, vähentää köyhyyttä sekä palvella myös mahdollisesti näin syntyviä uusia markkinoita.

UI:n raportti katsoo, etteivät ruotsalaiset pienet ja keskisuuret yritykset pysty vakiinnuttamaan asemaansa kasvumarkkinoilla, koska ne eivät ole kiinnostuneita kehittyvistä markkinoista ja tyytyvät toimimaan pelkästään lähialueiden markkinoilla. Yritysten mielestä kehittyvillä markkinoilla toimiminen on liian vaivalloista ja riskialtista.

Pyrkimys yhdistää kehitysmaiden ja ruotsalaisyritysten edut

UI:n tutkimuksen tarkoituksena on yrittää yhtäältä selvittää, miten Ruotsi voisi konkreettisesti auttaa kolmannen maailman maita taistelussa köyhyyttä vastaan ja toisaalta kuinka ruotsalaiset yritykset pystyisivät edistämään taloudellista kasvua ulkomailla tukien samalla myös yrityksen omaa kehitystä.

Helmikuussa julkaistu raportti on jatkoa ulkopoliittisen instituutin vuonna 2006 tekemän työryhmäaloitteelle Elinkeinoelämän rooli kansainvälisessä kehityksessä. Sen tarkoitus oli kartoittaa ruotsalaisten yritysten panosta kestävän kansainvälisen taloudellisen kehityksen tukemisessa sekä niiden sijoittumisessa kehitysmarkkinoille.

Tärkeänä lopputulemana on, että tehokkaampi yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä edesauttaa myös elinkeinoelämän kehittymistä. Erityinen kansainvälistymisopas on esimerkki hankkeesta viranomaisten välillä ja eräänlainen vastaus yhden luukun palveluperiaatteesta kasvuyrityksille, jotka toivoivat välineitä kansainvälistymisen avuksi. Kansainvälistymisoppaan ovat laatineet yhteistyössä ALMI Företagspartner, Exportrådet, Exportkreditnämnden, Svensk Exportkredit ja Swedfund.

Myös kritiikkiä esiintyy
 

UI:n mukaan nähtävissä on, että ruotsalaiset pienet ja keskisuuret yritykset olisivat halukkaita kasvattamaan toimintaansa uusilla kehitys- ja kasvumarkkinoilla. Toisaalta on tärkeää, että elinkeinoelämän kapasiteetti otetaan huomioon riittävän laajasti kehitysyhteistyössä. Valtion tukitoimet on koettu erittäin tarpeellisiksi. Toisaalta seminaarissa tuotiin esiin, että valtion tukitoimet ovat osittain vinoutuneita. Kansalliselle koordinoinnille olisi suurempi tarve, esimerkiksi toimitilojen vuokrauksen osalta. Lisäksi ympäristöteknologian testaamiselle tarvittaisiin enemmän valtion tukea.

Uusi kehityspolitiikka on ollut ajoittain myös vastatuulessa. Raporttia varten tehdyissä haastatteluissa selvisi, että hallituspuolueilla on erilaisia näkemyksiä uudesta avustuspolitiikasta. Erilaisia tulkintoja tehdään muun muassa siitä, miten osapuolten pitäisi työskennellä yhdessä elinkeinoelämän hyväksi ja miten DAC -kriteereitä pitäisi tulkita. Lisäksi raporttia varten tehdyissä haastatteluissa Ruotsin kehitysyhteistyöpolitiikkaa käytännössä toteuttava SIDA (Swedish International Development Agency) sai kritiikkiä ehkä hieman vanhanaikaisesta ajattelutavastaan liittyen elinkeinoelämän ja markkinatalouden hyödyntämiseen kehityspolitiikassa.

Miten muissa maissa toimitaan?

UI:n raportissa käydään läpi neljän maan toiminta suhteessa elinkeinoelämän ja kehitysyhteistyön välillä.

Tanskassa yhteistyö on suhteellisen tiivistä. Tanskalaiset ovat kehittäneet niin sanotun Business to Business -ohjelman tätä tarkoitusta varten.

Alankomaissa on kattava elinkeinoelämän kehitysohjelma, joka tukee yksityistä sektoria Netherland Finance Companyn, FMO kautta. FMO on erittäin tärkeässä roolissa Alankomaissa rahoitettaessa elinkeinoelämän uusien mahdollisuuksien luomista.

Iso-Britannia on valinnut elinkeinoelämän kehityksen tukemisen erityisten yhteistyömaiden kanssa. Merkittävin toimija tällä alalla on Department for International Development, DFID.

Saksassa kansallista kehittämispankkia Kreditanstalt für Wiederaufbau KfW omistaa ja hallitsee 80-prosenttisesti valtio. Loppua viideosaa kontrolloivat Saksan osavaltiot. Pankkikonserni tekee tiivistä yhteistyötä Saksan talous- ja kehitysyhteistyöministeriön kanssa. Lisäksi konserniin kuuluu tytäryhtiö Deutsche Investions- und Entwicklungsgesellschaftin DEG..

Vaikkei Suomea käytetty benchmarking-maana eikä käsitelty ulkopoliittisen instituutin suorittamissa haastatteluissa, raportissa mainitaan, että nimenomaan Suomessa ja Tanskassa elinkeinoelämän kehityspoliitiikka- ja vientikysymyksiin kiinnitetään paljon huomiota.

Tutkimus- ja kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikan tukena

Svenskt näringslivin mukaan Ruotsin pitäisi saada t&k-politiikka lähemmäksi elinkeino- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa sekä kiinnittää erityistä huomiota viennin edistämiseen. Kansallinen kasvustrategia sekä kestävä kehitys edellyttävät tuekseen kansallisten viranomaisten tietotaitoa sekä laadukasta tutkimusta ja kehitystä.

Svenskt näringslivin mukaan ruotsalaisyritykset ovat viime aikoina joutuneet kamppailemaan markkinaosuuksistaan tärkeillä kasvumarkkinoilla. Yritysten läsnäolo kehittyvillä markkinoilla on usein sattumanvaraista eikä suunnitelmallisen strategian tulos. Syynä tähän on muun muassa kapasiteetin puute. Ympäristöteknologian osalta kiinnostusta etabloitumiseen kasvumarkkinoille oli pidemmällä tähtäimellä.

UI:n raportti listasi kehittämisehdotuksia. Ne kohdistuvat pääasiassa entistä toimivampaan yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Parannusehdotuksina ulkopoliittisen instituutin tutkimuksessa listattiin:

1) Selkeämmät suuntaviivat valtioneuvostolta sekä parempi koordinointi ja asioiden yhteensovittaminen.

2) Paremmat kytkennät vienninedistämisen ja kehitysyhteistyön välillä.

3) Asiakaslähtöinen työskentely ja uudet liiketoimintamallit.

4) Joustavat työvälineet ja strateginen tuki.

5) Informaation ja tiedon jakaminen.

6) Mielipiteenmuodostus ja toimialaorganisaatioiden tuki.

7) Yhden luukun periaate - uusi mahdollinen toimija.


Svenskt näringsliv muistuttaa, että innovaatiot muodostavat tulevaisuuden perustan Ruotsin samoin kuin koko maailman taloudelliselle kasvulle ja kehitykselle. Kun talous taas kääntyy nousuun, ovat uudet innovatiiviset tuotteet ja palvelut Ruotsin suurin kilpailuvaltti, jolla toivotaan olevan vaikutusta toivottavasti kasvavaan vientimenestykseen ja tätä kautta myös kehitysapuun. Lisäksi julkisen sektorin tiiviin koordinoinnin merkitys nähdään tulevaisuudessa erittäin tärkeänä.

Lisätietoa:

Utrikespolitiska institutet : "Det svenska näringslivet i utvecklingssamarbetet" (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)
Svenskt näringsliv: "Innovationer för pyramidens bas. Tillväxt och hållbar utveckling genom ökad kommersialisering på nya marknader" (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)