Ruotsalainen kotitalousvähennys: kuluttajalle helppo ja valtiolle kannattava?
Ruotsissa on Suomen tapaan mahdollista saada verovähennystä teettämästään kotitaloustyöstä. Suurin ero verrattuna Suomen järjestelmään on se, että Ruotsissa kuluttajan ei itse tarvitse hakea vähennystä vaan palveluntarjoaja vähentää osuuden suoraan laskusta ja hakee sitten puuttuvan summan verottajalta – asiakkaan tarvitsee vain antaa henkilönumeronsa. Järjestelmä helpottaa kotitalousvähennyksen käyttöä kuluttajan näkökulmasta, ja sitä hyödynnetäänkin Ruotsissa ahkerasti.
ROT- ja RUT-vähennys
Ruotsissa kotitalousvähennys jakaantuu kahteen eri luokkaan: korjaus-, huolto- ja rakennustöihin (reparation, om- och tillbyggnad, ROT) sekä kotipalveluihin, mukaan lukien siivous, kunnossapito ja pesu sekä muuttopalvelut ja kodinkoneiden ja tietotekniikan huolto (hushållsnära tjänster – rengöring, underhåll, tvätt, RUT).
ROT-vähennystä voi saada 30 % palvelun hinnasta ja RUT-vähennystä 50 %. Yhteensä kotitalousvähennystä voi saada maksimissaan 50 000 kruunua vuodessa per henkilö, edellyttäen että maksettuja veroja on kertynyt riittävästi.
ROT-vähennys lanseerattiin vuonna 2004, otettiin pois käytöstä 2005 ja palautettiin uudessa muodossa vuonna 2009. Vuonna 2016 avustusosuutta laskettiin 50 prosentista 30 prosenttiin, minkä seurauksena ROT-vähennyksen hyödyntäminen laski dramaattisesti. Skatteverketin tietojen mukaan käyttö on ollut laskussa myös vuonna 2017.
RUT-vähennys lanseerattiin vuonna 2007 ja sen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2016 RUT-vähennystä nostettiin jo 3,7 miljardia kruunua, ja Skatteverketin tietojen mukaan käyttö olisi edelleen tasaisesti kasvanut myös vuonna 2017.
Vaikutukset
Vähennykset otettiin käyttöön työllisyyden kohentamiseksi ja pimeän työn kitkemiseksi. ROT-vähennyksellä onkin onnistuttu tehokkaasti kitkemään esimerkiksi rakennusalalla vallinnutta harmaata taloutta sekä joidenkin arvioiden mukaan luomaan jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Vuonna 2010, kun vähennykset olivat olleet käytössä pari vuotta, Ruotsin verovirasto toteutti kyselyn (Skatteverket 2011, ks. linkki) vähennysten käytöstä. Kyselyn perusteella 65 prosenttia niistä, jotka hakivat RUT-vähennystä, olisivat muutoin tehneet työn itse. Vastaava luku ROT-vähennykselle oli 21 prosenttia. 6 prosenttia vastaajista oli puolestaan teettänyt vastaavan työn pimeänä ennen vähennysten käyttöönottoa.
Yrittäjien liitto Företagarna arvioi raportissaan (Företagarna 2010, ks. linkki) vuonna 2010, että ROT- ja RUT-vähennykset olisivat luoneet yhteensä vähintään 12 000 tai jopa 35 000 uutta työpaikkaa. Raportti myös toteaa vähennysten olleen valtiolle kannattavia, koska kasvaneet verotulot ovat kattaneet koituneet kustannukset.
Vuonna 2016 toteutetun ROT-vähennyksen pienentämisen vaikutuksista on erilaisia arvioita. Konjunkturinstitutet arvioi ennen muutosta, että sillä ei olisi juurikaan negatiivisia vaikutuksia. Ymmärrettävistä syistä yrittäjien liitto Företagarna kritisoi muutosta kovin sanoin ja arvioi, että se on johtanut tuhansien ROT-työpaikkojen menetykseen sekä samalla lisännyt uudelleen rakennustöiden tekemistä pimeänä.
Selvää on, että ROT-vähennystä käytetään nyt vähemmän, vaikka rakennusala kasvaa Ruotsissa jatkuvasti. Osa töistä ehkä tehdään jälleen pimeänä, tai yrittäjät eivät näe vaivan arvoiseksi ehdottaa asiakkaille verovähennyksen hakemista pienemmistä töistä.
Joka tapauksessa sekä ROT- että RUT-vähennyksiä käytetään Ruotsissa edelleen ahkerasti.
Lähteet:
Skatteverket 2011(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Företagarna 2010(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)