Romanian taloudesta joulukuussa 2023

Romania selvinnyt pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamista häiriöistä melko hyvin mm. talouden liikkumavaran, vähäisten Venäjäkytkösten ja korkean energiaomavaraisuuden ansiosta. Talouskasvu 2010-luvulta EU:n nopeimpia ja ostovoimakorjattu bkt henkilöä kohden nyt 76 % EU-keskiarvosta. Tänä vuonna talouskasvu 1,9 %, mutta noussee lähemmäs kolmea 2024 ja yli kolmen 2025.

Tausta

Romanian talouskasvu on ollut vuodesta 2010 EU:n nopeimpia, ja vaikka sillä meni noin kuusi vuotta toipua finanssikriisistä, koronapandemiasta Romania toipui puolessatoista vuodessa. Vuonna 2008 Romanian talous oli ylikuumentunut. Koronapandemian alkaessa vuonna 2020 kotitalouksien taloustilanne oli huomattavasti parempi kuin 2008, jolloin lainaa oli laskennallisesti 140 prosenttia säästöihin nähden. Vuonna 2020 vastaava suhdeluku oli 70. Myös hallituksen suurempi liikkumavara ja sen harjoittama elvytys auttoivat talouden palautumisessa pandemiasta.

Inflaatio kuitenkin kasvoi pandemian jälkeisten tuotanto-ongelmien myötä. Venäjän hyökkäyssodasta, energian hinnan noususta ja toimitusketjuongelmista huolimatta kysyntä pysyi korkeana ja muutokset siinä olivat nopeita. Verrattuna muihin Kaakkois-Euroopan maihin Romanian asema pysyi suhteellisen hyvänä. Kuluvana vuonna inflaatio EU:ssa on ollut 6,5 prosenttia ja Romaniassa 10,7 prosenttia.

Romanian suorat talous- ja rahoitussuhteet Venäjälle ja Ukrainaan ovat pienet. Vuonna 2020 Ukrainan osuus Romanian tavaraviennin arvosta oli vain prosentti ja Venäjälle 1,6 prosenttia. Romania lähentelee energiaomavaraisuutta, ja uudet kaasuntuotantoprojektit Mustallamerellä tekevät maasta EU:n suurimman kaasuntuottajan. Tästä huolimatta Romania jakaa muiden EU-maiden osana öljy- ja kaasumarkkinoita koskevan epävarmuuden energian hinnoista ja toimitusvarmuudesta tulevaisuudessa.

Yleiskatsaus talouden tilaan

Romanian ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkilöä kohden oli viime vuonna 76 prosenttia EU:n keskitasosta, jota Ranska (100) ja Italia (97) edustavat; Bulgaria 62 prosenttia, Puola 79 prosenttia, Viro 85 prosenttia ja Suomi 110 prosenttia EU:n keskiarvosta. Tämän vuoden talouskasvu on 1,9 prosenttia, kun ennuste oli kolmea prosenttia. OECD ennustaa Romanian talouskasvun jäävän ensi vuonna hieman potentiaalisesta kolmesta prosentista, mutta kiihtyvän 3,3 prosenttiin vuonna 2025.

Tällä hetkellä rakentaminen on vahvaa investointien ansiosta, mikä paikkaa teollisuuden ja maatalouden heikkoa kasvua. Investointien määrä on korkea, mutta yksityinen kysyntä viilenee, ja myös vähittäismyynnin volyymit ovat pienentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. OECD ennustaa viennin kasvavan kansainvälisen tilanteen kehityksen myötä. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n edustajat totesivat aikaisemmin syksyllä investointien kannatelleen talouskasvua ja arvioivat kulutuksen elpyvän ensi vuodesta alkaen.

Työllisyystilanne on tänä vuonna heikentynyt rekrytointien vähentyessä. Työttömyys on pandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla 5,4 prosentissa (syyskuu). Palkkojen korottamiseen on painetta, ja esimerkiksi eläkkeet ovat nousemassa, mutta OECD:n arvion mukaan palkat eivät tule nousemaan työttömyyden lisääntymisen takia. Hallitus uskoo reaalipalkkojen nousevan vähintään kolme prosenttia ainakin tulevana neljänä vuonna. IMF on varoittanut toistuvien laaja-alaisten palkankorotusten voivan johtaa hallitsemattomaan kierteeseen, jossa palkkojen nousu kiihdyttää inflaatiota.

Romaniassa kuluttajakorin ja energian painoarvo on muita maita korkeampi. Näiden tuotteiden hinnat ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana paljon, mikä nosti inflaation pahimmillaan yli 16 prosenttiin loppuvuonna 2022. Tämän vuoden lokakuussa inflaatio oli vielä 8,1 prosenttia, mutta se putosi huomattavasti 6,7 prosenttiin marraskuussa. Laskeva energian hinta on alentanut inflaatiota, mutta palveluiden kasvavat hinnat ovat pitäneet pohjainflaation korkealla. OECD on peräänkuuluttanut vuodelle 2024 tiukkaa rahapolitiikkaa korkean kysynnän ja inflaation taltuttamiseksi. Romanian keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa seitsemässä prosentissa viime tammikuusta saakka. Inflaation arvioidaan laskevan 3,5 prosenttiin vuonna 2025.

Romanian pankkisektorin tilanne on suhteellisen vakaa. Likviditeetti-indikaattorit ja kannattavuus ovat EU:n keskitasoa paljon ylempänä. Niin sanottujen roskalainojen määrää kuvaava NPL-suhde on ollut 2,53 prosentissa, kun se esimerkiksi vuonna 2014 oli jopa 20 prosenttia. Taloustilanteen heikentyminen voi tosin vaikuttaa nykytilanteeseen kielteisesti.

OECD huomauttaa euromääräisiä velkoja nostetun aikaisempaa enemmän vuonna 2023. Muun muassa monet yritykset ovat viime aikoina valinneet kyseisen vaihtoehdon matalampien korkojen ja valuuttakurssin vakauden kannustamana. Myös IMF varoitti syksyllä pitkään vakaana jatkuneen valuuttakurssin riskeistä. Jos ihmiset olettavat tilanteen jatkuvan myös tulevaisuudessa, ei Romanian lein heikkenemiseen euroa vastaan osata varautua.

Verotuksen uudistaminen

Tehoton verojen kerääminen on ongelma Romanialle, ja julkiset palvelut ovat kautta linjan alirahoitettuja. Romanian budjettialijäämä korjaantuisi yli kolmella prosenttiyksiköllä saavuttaen tavoitetason, jos maa keräisi veroja EU:n keskiarvotehokkuudella. Esimerkiksi arvonlisäverotuksen kattavuus on EU:n heikointa, ja veronkierron takia maa menettää vuosittain yhdeksän miljardia euroa. Tavallinen arvonlisäverokanta on Romaniassa 19 prosenttia ja alennetut alv-kannat 9 ja 5 prosenttia.

Romaniassa on IMF:n sanoin reikäinen ansio- ja pääomatuloverojärjestelmä. Vaikka veroprosentti on periaatteessa kaikille sama 10 prosenttia ansiotulosta, on esimerkiksi maatalous-, rakennus- ja it-alan työntekijät vapautettu maksamasta sitä osin tai kokonaan. Romanian pääministeri Ciolacu on ilmoittanut, ettei veroja nosteta ensi vuonna, mutta hän haluaisi uudistaa verotusta joko luomalla jokaiselle yhtenäisen 16 prosentin veron ansio- ja pääomatuloille tai vaihtoehtoisesti progressiivisen järjestelmän. Ciolacu on todennut molemmissa olevan hyvät ja huonot puolensa. Pääomatulovero on Romaniassa 8 prosenttia, eivätkä paikallishallinnot kerää veroja.

Monet ovat vastustaneet uutta pankkeihin kohdistuvaa veroa, joka velvoittaa maksamaan 2 prosenttia liikevaihdosta vastaavan summan valtiolle. IMF:n kritiikki on kohdistunut veron mahdolliseen valumiseen kuluttajahintoihin maassa, jossa merkittävä osuus väestöstä ei ole pankkipalveluiden piirissä. Lisäksi vero heikentää IMF:n mukaan pankkien puskureita mahdollisen kriisitilanteen varalle.

Budjettialijäämä

Eurooppa-neuvosto antoi huhtikuussa 2020 Romanialle suosituksen liiallisen alijäämän lopettamiseksi viimeistään vuonna 2022. Kesäkuussa 2021 alijäämämenettelyn määräajaksi korjattiin 2024. Ohjelman mukaan Romanian alijäämän tulisi olla 2024 korkeintaan 2,9 prosenttia bkt:sta, mikä ei tällä hetkellä näytä olevan realistista.

Alun perin hallituksen tavoitteena oli saada kuluvan vuoden budjettialijäämä rajoitettua 4,4 prosenttiin, mutta IMF totesi jo lokakuun alussa, ettei tämä todennäköisesti tule onnistumaan. Moody’sin mukaan alijäämä on tänä vuonna 6,1 prosenttia, joka on vain 0,2 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2022. Moody’s ennustaa vuodelle 2024 5,3 prosentin ja vuodelle 2025 4,4 prosentin budjettialijäämää. Romanian finanssineuvosto arvioi joulukuun puolivälissä ensi vuoden budjettialijäämän kasvavan nykyisestä. IMF:n mukaan budjettialijäämä tulee saada painettua kolmen prosentin luokkaan.

Alijäämään suuruus on muodostunut Romanialle ongelmaksi nyt, kun hiipuva inflaatio leikkaa nimellisen bkt:n kasvua. Tämän seurauksena Moody's arvioi velan suhteessa bkt:hen kasvavan 50 prosenttiin tulevana vuonna ja 51,7 prosenttiin vuoden 2025 lopulla. Lisäksi on nähtävissä Romanian velasta maksaman hinnan nousevan edelleen nykyisessä korkoympäristössä.

Eläkejärjestelmä ja sen uudistaminen

Romanian senaatti hyväksyi 14. marraskuuta hallituksen esityksen eläkejärjestelmän uudistamisesta.

Eläkkeitä on tarkoitus nostaa keskimäärin 40 prosenttia vuoden 2024 syyskuusta alkaen. Muun muassa IMF on todennut uudistuksen heikentävän bkt:ta 0,5 prosenttia ensi vuonna ja prosentin vuonna 2025. Moody’sin mukaan uudistus tuottaa säästöjä muun muassa eläkeiän nostojen kautta vasta 2030-luvulla. Uudistuksen lisäksi eläkkeisiin on tulossa lähes 14 prosentin vuosikorotus tammikuussa 2024.

Osana eläkeuudistusta oli tarkoitus myös luopua erityiseläkejärjestelmästä. Romanian eläkejärjestelmä muodostuu pilareista, joista ensimmäinen on julkiset eläkkeet, toinen suurelle osalle ikäluokista pakollinen yksityinen eläkesijoitusjärjestelmä ja kolmas vapaaehtoiset lisäeläkejärjestelyt eli esimerkiksi eläkevakuutukset. Näiden lisäksi on kuitenkin olemassa vielä julkisen sektorin ja parlamentaarikkojen erityiseläkkeet, jotka koetaan epäoikeudenmukaisiksi niiden osalle tarjoamien korkeiden eläkkeiden ja matalien eläköitymisikien vuoksi.

EU-komissio asetti Romanian elpymis- ja palautumisvälineen kolmannen maksuerän (2,8 mrd. €) ehdoksi erityiseläkejärjestelmän korjaamisen. Lopulta erityiseläkkeistä löydettiin kompromissi, jossa nykyisistä räikeimmät etuudet häivytetään tulevaisuudessa.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Mahdollisesti akuutein ja helpoiten ratkaistavissa oleva taloudellinen ongelma on edellä kuvailtu liian suuri budjettialijäämä. Lukuisat tahot toistavat veroreformien tarpeellisuutta. Poliittinen todellisuus voi kuitenkin tulla muutoksen tielle. Romaniassa on tulevana vuonna neljät vaalit; EU-, alue-, parlamentti- ja presidentinvaalit.

Budjetin tasapainottamiseksi ja julkisten palveluiden tason nostamiseksi tulisi ansiotuloverokantojen muuttamisen lisäksi luopua vero- ja eläkejärjestelmien poikkeuksista ja etuuksista, uudistaa kiinteistöverotusta, jatkaa arvonlisäverojärjestelmän parantamista ja ohjata finanssipolitiikan keinoin investointeja energiatehokkuuteen ja vihreään siirtymään.

Romanialle on korvamerkitty merkittävästi EU:n elpymis- ja palautumistukia, jotka pitäisi saada investoitavaksi järkevällä tavalla. OECD:n mukaan näiden tehokas hyödyntäminen voi positiivisesti muuttaa talousennustetta tuleville vuosille.

IMF peräänkuuluttaa politiikan ennakoitavuuden merkitystä yksityiselle sektorille, ja myös OECD:n mukaan tarvitaan instituutioiden vahvistamisen lisäksi vakautta poliittiseen päätöksentekoon.

Julkisien palveluiden parantamiseksi tehtävää veronkannon kohentamista vaikeuttaa harmaan työsektorin suuruus, jota ei tarkkaan edes tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että naisten osuus työllisistä on Romaniassa pieni muihin EU-maihin verrattuna, mitä saattaa selittää heikot perhe- ja sosiaalipalvelut. Monet naiset saattavat myös IMF:n arvion mukaan työskennellä keikkatyöntekijöinä epävirallisella sektorilla.

Yksi Romanian suurimpia rakenteellisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia on erityisesti koulutetun väestön maastamuutto eli aivovuoto. Romanialaisten diaspora on arvioitu maailman viidenneksi suurimmaksi noin viiden miljoonan romanialaisen asuessa ulkomailla. On jopa arvioitu, että luku saattaa todellisuudessa olla lähes kymmenen miljoonaa. Muuttaneista 97 prosenttia asuu OECD-maissa ja noin 90 prosenttia Euroopassa. Merkittäviä kohdemaita ovat muun muassa Italia, Espanja ja Saksa, joista jälkimmäiseen päätyy eniten korkeakoulutettuja ja kahteen ensimmäiseen matalasti kouluttautuneita. Italiassa ja Espanjassa on kummassakin yli miljoona Romaniassa syntynyttä maahanmuuttajaa.

Väestön ikääntyessä työllisten määrä vähenee ilman maastamuuttoakin. Näiden yhteisvaikutuksesta Romanian väkiluku on laskenut noin 15 prosenttia vuoden 1990 huippulukemista (23,2 milj.). On mahdollista, että paluumuutto Romaniaan lisääntyy maan lähentyessä EU:n keskiarvoelintasoa.

Liittyminen OECD:hen on ollut Romanialle pitkäaikainen tavoite, ja se haki jäsenyyttä ensimmäisen kerran jo vuonna 2004. Hakemus jätettiin jälleen vuonna 2012, minkä jälkeen se on uusittu vuosittain vuodesta 2016 lähtien. OECD:n neuvosto myönsi Romanialle ehdokasmaan aseman tammikuussa 2022, mutta liittymiselle ei ole määritelty tavoiteaikaa.