Romanian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Romanian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019), ja vaikka koronakriisi pudottikin bruttokansantuotetta v. 2020, vuodelle 2021 odotetaan uutta kasvua. BKT:n kasvua nostivat erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Talous nojaa palvelusektoriin (58 % BKT:sta), mutta myös teollisuuteen (28 %), suurimpina teollisuussektoreina autoteollisuus ja siihen linkittyvä metalliteollisuus.

Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: siellä on saatavilla koulutettua työvoimaa, maassa on nopeat internetyhteydet, ja matalat liiketoiminnan kustannukset (yritysveroprosentti 16 % ja edullinen palkkataso). Nykyinen hallitus pyrkii uudistamaan taloutta kuluttajavetoisesta investointivetoiseksi.


Romanialla on mahdollisuus seuraavien vuosien aikana saada EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta. Yksistään elpymisrahastosta odotetaan 30,4 miljardia, josta 13,7 miljardia avustuksena. Romanian kansallinen elpymissuunnitelma painottuu 1) vihreään siirtymään ja ilmastonmuutokseen (21,4 mrd., infrastruktuurihankkeita liittyen liikenneväyliin, ilmastonmuutokseen, ympäristöön, vesi- ja viemäriverkostoon, vihreään energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen), 2) julkisin palveluihin ja kaupunkien kehitykseen (6,5 mrd., painopisteinä mm. liikenne ja kaupunkien uudistaminen, terveys ja koulutus) ja 3) pk-yritysten kilpailukykyyn, julkisten palveluiden digitalisointiin ja kriisivalmiuteen (5 mrd., ml. kyberturvallisuus). Rahoja kanavoidaan hankkeiden kautta mm. kunnille.


Suomen osaamisen kannalta keskeisiä tarpeita ja mahdollisuuksia olisi mm. kiertotalous-, energia-, ja yleisesti ympäristöystävällisen teknologian ratkaisuissa, ja tämä on keskeisin edistettävä osa-alue myös Team Finland -työssä Romaniassa 2021. EU:n elpymisrahoituksessa ja sen myötä Romanian kansallisissa suunnitelmissa on painotus kestävämpiin ratkaisuihin. Joidenkin kuntien päättäjät ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisten yritysten kanssa mm. älykkäisiin kaupunkeihin / energiaratkaisuihin liittyen. Suomalaisyrityksiä toimii Romaniassa myös metsäalalla.


Romaniassa olisi tarve myös opetussektorin kehittämiselle. Kansallisen tason opetusalan yhteistyö, mahdollisella EU-rahoituksella, on poliittisten vaihdosten myötä jäänyt odottavaan vaiheeseen, ja sitä pyritään edistämään vaalien jälkeen. Tarpeita kuitenkin olisi mm. opettajankoulutuksen kehittämisessä ja digitaalisissa opetusvälineissä. Joistakin kunnista ml. pääkaupungista on ilmaistu kiinnostus opetusalan yhteistyöhankkeisiin, ja näissä on tällä hetkellä ehkä parhaat etenemismahdollisuudet.


Tuleva 5G-verkkojen huutokauppa ja muut 5G-verkkoon pohjautuvat ratkaisut, digitalisaatio ja kyberturvallisuus ovat myös osa-alueita, joissa suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia. Nokialla on tehdas ja tutkimuslaitos Timisoarassa, Romaniassa.


Romaniaan ollaan rakentamassa useita uusia sairaaloita, ja vanhoja modernisoidaan. Energiatehokkaiden rakennusratkaisujen lisäksi tarvetta on terveysteknologialle. Lisäksi mahdollisuuksia on autoteollisuuden tehdasratkaisuissa (mm. energiatehokkuus, automaatio) ja sähköautoinfrastruktuurin rakentamisessa (latauspisteet ja käyttäjäystävälliset IT-ratkaisut/sovellukset niiden kartoittamiseksi ja hyödyntämiseksi). Edustusto aikoo selvittää myös liiketoimintamahdollisuuksia Constanţan satamassa.
 

Marjut Akola, Suomen suurlähettiläs, Romania