Romanian liiketoimintaympäristö

Romanian liiketoimintaympäristö

Romanian talouskasvu on viime vuosina jatkunut vahvana, mitä palkansaajien ostovoiman kasvu on avittanut. Suorien ulkomaisten investointien määrä Romaniaan on yksi EU:n korkeimmista edelleen. Romanian liiketoimintaympäristö on parantunut maan EU-jäseneksi liittymisen jälkeen, ja EU-komissio seuraa erityisen mekanismin avulla Romanian etenemistä oikeussektorin uudistuksissa ja korruption kitkennässä. Kokonaisvaltaisen uudistustyön tulee kuitenkin jatkua. Romanian etuja ovat etenkin edullinen työvoima, sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Maa on myös EU-tukien suurimpia nettosaajia jäsenmaista.

Constanta is an active port in Romania
Caption

 

Taustaa

 

Romanian talous on kehittynyt tasaisesti sen jälkeen, kun Ceausescu syrjäytettiin vallankumouksessa lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Romanian liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2007 avasi sille sisämarkkinat ja toi sen EU-rahoituksen piiriin. Talouskasvu onkin ollut viime vuosina voimakasta, esimerkiksi v. 2017 se ylsi peräti 6.9 %:iin. Vuonna 2019 Romanian BKT:n ennustetaan kasvavan n. 4,5 %. EU:iin liittymisen jälkeen Romania on jäsenyysehtojensa mukaisesti uudistanut instituutioitaan, panostanut korruption kitkentään ja uudistanut lainsäädäntöään. Yhteiskunnan transitio on kuitenkin yhä kesken, mikä näkyy edelleen tietyissä toimintatavoissa ja –kulttuurissa. Kokonaisvaltaisen uudistustyön tulee jatkua, mikä vaatii maalta sitoutuneisuutta, pitkäjänteisyyttä ja parempaa hallintoa.

 

Romania investointikohteena

 

Romanian vahvuuksia ovat sen sijainnin ja sisämarkkinoille pääsyn lisäksi edelleen edullinen työvoima, josta varsinkin korkeakoulutetut edustavat monesti alansa huippua; romanialaiset opiskelijat ovat pärjänneet mm. kansainvälisissä matematiikan ja tietotekniikan kilpailuissa paremmin kuin mikään muu EU-maa. Luonnontieteiden osuus on maan oppilaitoksissa merkittävä, ja Romaniassa onkin väkilukuun nähden enemmän insinöörejä kuin esimerkiksi Kiinassa, Intiassa tai Yhdysvalloissa

 

Kielitaitoisen henkilöstön saatavuus ei ole ongelma, sillä lähes kaikki romanialaiset opiskelijat opiskelevat nykyisin kahta tai useampaa vierasta kieltä. Romanian kotimarkkinat ovat myös melko suuret n. 20 miljoonalla asukkaallaan. Maassa on lisäksi vankka teollisuusperinne. Julkisen talouden velka on ainakin toistaiseksi pysynyt kohtuullisena ollen v. 2018 35,1 % BKT:sta. Budjettivajeen tosin pelätään nousevan jo 3,9 %:iin BKT:sta vuoden loppuun mennessä hallituksen talouspolitiikan vuoksi, jossa palkkoja on korotettu, mutta samalla veronkannossa on suuria puutteita. Romaniassa on käytössä tasavero. Romanian luottoriskiluokitus laski BBB:stä BBB-:een lokakuussa 2018. Euroon liittyminen on ollut nykyhallituksen tähtäimessä. Romanian rahayksikkö on leu (monikko lei, kansainvälinen lyhenne RON).

 

Alhaiset palkat sekä puutteet etenkin ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa sekä terveydenhuollossa ajavat kuitenkin monet romanialaiset perheet etsimään parempaa elämää muista jäsenmaista, mikä on johtanut monilla aloilla työvoiman puutteeseen. Etenkin hyvän ammattikoulutuksen saaneesta työvoimasta alkaa olla pulaa. Hallitus on yrittänyt korjata tilannetta antamalla verohelpotuksia esim. IT-alalle ja korottamalla julkisen sektorin palkkoja (esim. lääkärit). Palkansaajien ostovoiman kasvu on piristänyt talouskasvua, mutta tilanne ei ole ajan mittaan enää kestävä, mikäli tuottavuus ei kasva samaan tahtiin. Samalla valtion velkaantuminen jatkuu. Varallisuuserot rikkaimpien ja köyhimpien sekä kaupunkien ja maaseudun välillä ovat EU:n syvimpiä. 

 

Romania tarvitsee EU-tukien aiempaa parempaa hyödyntämistä ja korruption vastaisen työn jatkamista konvergenssin lisäämiseksi muiden jäsenmaiden tulotason kanssa. Vuosiksi 2014 – 2020 EU:n koheesiopolitiikan kuuteen eri ohjelmaan eri alueille Romanialle allokoitiin n. 23 mrd €. Kaiken kaikkiaan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja muiden täydentävien rahastojen (kuten Horizon2020) ohjelmat huomioiden Romanialle varattiin yhteensä samana ajanjaksona n. 31 mrd € myös mm. innovaatioiden ja kasvun edistämiseen, ympäristönsuojeluun ja sosiaaliseen inkluusioon. EU-tukien käyttöaste on ollut keskimäärin vain 28 %. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti julkisten hankintojen hitauteen ja byrokratiaan sekä parantaa hankkeiden toteuttajien kapasiteettia niiden valmistelussa ja läpiviennissä.

 

Romanian sijoitustaso on pysynyt yhtenä EU-jäsenmaiden korkeimmista suhteessa BKT:hen, vaikka lainsäädännön ja veropolitiikan ennakoitavuudessa olisi parantamisen varaa. Vuonna 2018 suorien ulkomaisten sijoitusten määrä oli yhteensä 5,8 mrd US dollaria noussen edellisestä vuodesta hieman. Suorien ulkomaisten investointien kokonaisosuus BKT:sta on 39 % (UNCTAD 2019). Investointeja tehdään etenkin autoteollisuuteen, öljy- ja kaasuteollisuuteen, energia-alalla sekä IT-, finanssi-, ja rakennussektorilla. Kansainvälisten yritysten määrä on moninainen; mainittakoon mm. Ikea, Enel, Kaufland, Carrefour ja Vodafone. Suurimmat investoijat ovat Alankomaat, Saksa ja Itävalta.

 

Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Suomen viennin arvo v. 2018 Romaniaan oli noin 165 miljoonaa euroa ja tuonti n. 252 miljoonaa euroa. Niin tuonnissa kuin viennissä suurin ryhmä on "koneet, laitteet ja kuljetusvälineet".  Suurin suomalainen investoija Romaniassa on Nokia, joka Alcatel-Lucent -fuusion jälkeen työllistää n. 2000 ihmistä Timisoaran kaupungissa ja tekee mittavaa yhteistyötä romanialaisten yliopistojen kanssa. Myös metsäyhtiö Tornatorilla on merkittävää metsäomistusta. Suurin osa suomalaisista investoinneista on epäsuoria ja ne liittyvät alihankintayhtiöiden tuotannon kehittämiseen. Suomalaisia kiinnostavia yhteistyöaloja on mm. IT-sektorilla, metsäalalla, jätehuollossa, cleantechissä (energia- ja ympäristötekniikka) ja kiertotaloudessa. Romaniassa monella alalla tarvitaan laajamittaisia uudistuksia (mm. infrastruktuuri, cleantech, jätehuolto ja waste to energy –ratkaisut, koulutus ja terveydenhuolto). Esimerkiksi kierrätys on edelleen erittäin vähäistä, mikä vaatisi pikaisia ratkaisuja Romanian EU-sitoumuksetkin huomioon ottaen.

 

 

Infrastruktuuri

 

Romanian liikenneverkosto käsittää neljätoista kansainvälistä ja kotimaista lentokenttää sekä kahdeksan suurehkoa satamaa. Constantan satama on suurin ja syvin satama, ja sen sijainti Mustanmeren rannalla lyhentää kuljetuksiin Euroopasta käytettyä aikaa Välimerelle tai Aasiaan useilla vuorokausilla. Romanian kuuluminen Euroopan unioniin ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä antaa sille lisäksi monia kilpailuvaltteja. Maan moottoritieverkosto puolestaan ei ole kovin kehittynyt. Liikenteen infrastruktuuriin panostaminen toisi mukanaan huomattavaa talouskasvua, ja lähivuosina sen parantaminen on välttämätöntä.

 

Romaniassa toimii 88 teollisuuskylää, sekä yksityisiä että julkisessa omistuksessa olevia. Ne kaikki tarjoavat yrityksille erilaisia etuja yritysten tarpeiden mukaisesti. Teollisuuskyliin investoijat on myös vapautettu joistakin veroista kuten kiinteistö- ja yhdyskuntasuunnitteluverosta. Yhtiöverotus on Romaniassa EU-maiden alhaisimpia, 16 %, kun EU:n keskiarvo on 21 %. Osinkotuloista maksetaan 5 %:n vero.

 

Romanian laajakaistapalvelujen enimmäiskapasiteetti on Euroopan kärkiluokkaa, mikä on myös mahdollistanut edistysaskelet mm. IT-teknologiassa. Yritysten digitalisoitumisaste ei kuitenkaan ole vielä kovin korkea.

 

Romanian liiketoimintaympäristö on parantunut maan EU-jäseneksi liittymisen jälkeen, ja EU-komissio seuraa erityisen mekanismin avulla Romanian etenemistä oikeussektorin uudistuksissa ja korruption kitkennässä. Viime vuosina tämä myönteinen kehitys on kuitenkin kokenut myös takaiskuja. EU-instituutioiden ja kansalaisten aktiivisuuden avulla kehityskulkuun on pystytty vaikuttamaan ja oikeusvaltiotilanne näyttää tasaantuneen, vaikka hallitus onkin kriisissä. Maassa käydään presidentinvaalit loppuvuodesta 2019 ja parlamenttivaalit v. 2020.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Legislation Romania

Doing business in Romania