Romanian kehittyvä liiketoimintaympäristö
Romania voisi olla EU:n menestystarina. Sen talous kasvaa tasaisena jo viidettä vuotta ja maassa on alhainen työttömyys.
"Matalat työyksikkökustannukset, hyvin koulutetut työntekijät ja parantunut liiketoimintaympäristön avoimuus ovat syitä, miksi meillä on maahan toistakymmentä vienninedistämismatkaa vuodessa. Romania on Euroopassa edelläkävijä korruptionvastaisessa työssä. Radikaaleja tai populistisiakaan liikkeitä ei ole, naisten asema on hyvä, ja maa on turvallinen. Romania on lähes omavarainen energiantuotannoltaan. Se on vankasti EU-myönteinen maa, ja kantaa vastuunsa esimerkillisesti puolustusliitto Natossa."
Näin arvioi Romaniaa erään suuren EU-maan suurlähettiläs, kun aloitin uudessa tehtävässäni viime syksynä. Hänen kuvauksensa poikkeaa vahvasti Romaniasta vallitsevasta kielteisestä mielikuvasta. Romania on jäänyt erityisesti Pohjoismaille maakuvansa vangiksi, ja siten väistämättä etäiseksi ja vieraaksi. Jopa hyvät uutiset maan korruptionvastaisessa työstä tulkitaan kielteisinä.
Olisiko aika tutustua tähän EU-kumppaniin tarkemmin?
Romanian yksinvaltias Ceausescun syrjäyttäneestä vallankumouksesta on yli 26 vuotta. Maa liittyi nopesti euroatlanttisiin rakenteisiin, kun kommunistidiktatuurin päättyminen avasi maalle oven takaisin länteen. Järjestelmän vuosikymmenet olivat silti jättäneet jälkiä kahden edellisen vuosisadan aikana syntyneisiin eurooppalaisiin siteisiin, ja se näkyi erityisesti toimintatavoissa ja -kulttuurissa. Vaikka lyhyessä ajassa on tapahtunut valtaisa muutos, joiltain osin yhteiskunnan transitio on yhä kesken, mikä juuri näkyy Romaniasta tunnettuina kielteisinä ilmiöinä.
Kulunut sanonta, että maalla on huomattavan paljon potentiaalia, pätee hyvin Romaniaan. Maa on asukasluvultaan EU:n seitsemänneksi suurin maa, joka laaja-alaisesti uudistaa vanhentuneita rakenteitaan. Maahan kohdistuvaa kiinnostusta kuvaa, että esimerkiksi Saksasta ja Itävallasta tehdään maahan 10–12 vienninedistämismatkaa vuodessa poliittisten vierailujen lisäksi. Enemmistö EU-maiden suurlähetystöistä Bukarestissa kertoo, että niiden päätehtävä Romaniassa on vienninedistäminen. Myös suomalaisyritysten on nyt aika tutkia mahdollisuuksiaan Romanian markkinoilla.
Edistystä korruption vastaisessa työssä
Romanian liiketoimintaympäristö on parantunut viime vuosina erityisesti korruption vastaisen työn ansiosta. EU-komissio seuraa erityisen mekanismin avulla Romanian etenemistä oikeussektorin uudistuksissa ja korruption kitkennässä. Maa on saanut jo kolmena peräkkäisenä vuonna komissiolta myönteisen arvion tehdyistä toimista ja myönteisestä kehityksestä. Edistyminen korruption vastaisessa työssä on nähtävissä muissakin kv. vertailuissa. Romania nousi 11 sijaa (sijalle 37/189) v. 2015 Maailmanpankin business rankingissä. Transparency Internationalin vertailussa Romania on EU-maista ohittanut Italian, mutta on yhä EU:n kolmanneksi heikoin. Petrattavaa siis vielä riittää. Tapakulttuurin perinpohjainen muutos edellyttää poliittista tahtoa ja asennemuutosta.
Romanian etenemistä korruption vastaisessa työssä selittää ulkopuolisen paineen lisäksi kansalaisten työlle antama tuki. Marraskuun 2014 presidentinvaaleissa voiton vei valtapiirien ulkopuolinen, korruptiota vastaan kampanjoinut Klaus Iohannis. Marraskuusta 2015 alkaen Romaniassa on teknokraattihallitus, koska edellinen hallitus erosi korruptionvastaisten mielenosoitusten seurauksena.
Lahjontakulttuurin siivoamisen lisäksi myös raskaan byrokratian ja turhan lainsäädännön karsiminen keventäisi kv. yritysten toimintaympäristöä. Teknoraattihallitus pyrkii edistämään kaikkia näitä uudistuksia sellaisella tavalla, että niiden jatkaminen olisi houkuttelevaa vuoden lopussa valittavalle poliittiselle hallitukselle.
Tasainen kasvu jatkuu
Euroon liittyminen ei ole Romanian uudistusten varsinainen tavoite. Maan kompetenssien ja kilpailukyvyn vahvistaminen on tarpeen muutenkin. Koska kyse on kokonaisvaltaisesta uudistustyöstä, vaatii se maalta sitoutuneisuutta, pitkäjänteisyyttä ja parempaa hallintoa. Jos Romania tässä työssä onnistuu, luo se samalla edellytyksiä ja pohjaa euroon liittymistä edellyttävään todelliseen lähentymiseen. Romanialla ei silti ole kiire, sillä leu on ollut vakavarainen valuutta eurokriisin aikana.
Romanian talouskasvu jatkuu tasaisena jo viidettä vuotta ja se on EU-alueen suurimpien joukossa. Olisi tärkeätä, että maa onnistuisi hyödyntämään kasvua uudistamalla julkista sektoriaan ja vahvistamalla kilpailukykyään. Vaikka Bukarest on Euroopan kuudenneksi suurin kaupunki, asuu lähes puolet romanialaisista maaseudulla. Logistiikan kehittäminen ja EU-tukien parempi hyödyntäminen alkaisi jakaa vaurautta paremmin koko maahan.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa työskentelee kolme-neljä miljoonaa romanialaista. Vaikka eniten mediahuomiota saavat romanikerjäläiset, merkittävä osa maastamuuttajista on korkeasti koulutettuja tai muuten ammattitaitoista työvoimaa. Aivovienti palaa takaisin lähtösuuntaan kuitenkin vain, jos maan palkkataso kehittyy tuntuvasti, liiketoimintaympäristö voittaa lisää avoimuutta, ja opetus- ja terveyssektori uudistetaan. Kaikessa tässä työssä Romania saa vahvaa tukea länsimailta, kuten strategiselta kumppaniltaan Yhdysvalloilta.
Suurlähettiläs Päivi Pohjanheimo