Romanian energiasektorin tilanne ja kehitys

EU:n energiapolitiikassa teknologianeutraliteettia tavoitteleva Romania investoi tällä hetkellä uusiutuvan energian, perinteisen ydinvoiman ja pienydinvoimaloiden lisäksi Mustallamerellä sijaitsevaan maakaasuun. Romanialla on pitkät perinteet energiaomavaraisuudessa, ja se on edelleen merkittävä fossiilisten polttoaineiden tuottaja. Maasta odotetaan tulevan EU:n suurin maakaasuntuottaja vielä tällä vuosikymmenellä.

Energiapoliittiset linjaukset

Romanian energiaministeriön koordinoi parhaillaan Romanian energia- ja ilmastosuunnitelman laadintaa.

Tehtävää vaikeuttaa aikapaine; ensi vuonna on tulossa parlamenttivaalit.

Romania on energiassa vuoden 2020 tilastojen perusteella yksi omavaraisimmista EU-maista. Tuolloin EU-maat ovat tuoneet keskimäärin 57 prosenttia kokonaisenergiasta, mutta Romaniassa vastaava luku on ollut vain 28 prosenttia. Maa saa energiansa monipuolisista lähteistä, ja Romanialla on merkittävät varannot fossiilisia polttoaineita.

Sähköntuotanto

Vuonna 2022 Romanian sähköstä noin 25 prosenttia tuotettiin vesivoimalla ja 20 prosenttia ydinvoimalla. Muut vähäpäästöiset tai uusiutuvat lähteet kattoivat 17 prosenttia sähkön kokonaistuotannosta: biomassa 1 %, aurinkoenergia 3 % ja tuulivoima 13 %. Vuonna 2022 tuotetusta sähköstä 18,5 prosenttia tuotettiin hiilellä ja 17,5 prosenttia maakaasulla. Muilla fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin hieman alle 2 prosenttia sähköstä.

Olemassa olevasta sähköntuotannon nimellisestä kokonaiskapasiteetista vesivoiman osuus on kuitenkin jopa 36 prosenttia, tuulivoiman 16 prosenttia ja aurinkoenergian 8 prosenttia ydinvoiman ollessa vain 8 prosenttia. Nimellisestä sähköntuotantokapasiteetista hiili (17%) ja muut fossiiliset (14%) muodostavat yhdessä noin kolmanneksen.

Romanian sähkötase on vaihdellut positiivisen ja negatiivisen välillä. Vuoden 2022 ensimmäisten neljän kuukauden aikana Romania toi kolme prosenttia sähköstä, mutta tämän vuoden samana ajanjaksona se vei nettona 11 prosenttia tuotetusta sähköstä ulkomaille. Muutosta alkuvuoden ajanjaksolla selittää esimerkiksi sähkönkulutuksen vähentyminen Romaniassa (-8 %) ja tuotannon lisääntyminen (+7 %). Esimerkiksi vesivoimalat tuottivat 45 prosenttia enemmän sähköä edelliseen vuoteen verrattuna, minkä lisäksi tuulivoimatuotantoa oli enemmän. Myös vuonna 2021 Romaniassa tuotettiin kulutettua enemmän sähköä.

Romanialaisen energian teollisten suurkuluttajien etujärjestön (ABIEC) selvityksen mukaan teollisuuden suurtoimijat maksavat sähköstä nykyään keskimäärin 192 €/MWh Euroopan keskiarvon ollessa 113 euroa. Raportissa todetaan vastaavien teollisuuden toimijoiden maksavan megawattitunnista sähköä Kreikassa 65 €, Espanjassa 95 € ja Bulgariassa 102 €. Eron todetaan johtuvan muun muassa valtioiden erisuuruisista sähkötuista teollisuudelle. Alan yritysten tilastojen mukaan energian hinta on viisinkertaistunut koronapandemian jälkeisenä aikana, mutta lopputuotteiden hinnat ovat korkeintaan tuplaantuneet. ABIECin mukaan kauppataseen alijäämä on kasvanut nopeasti viime vuosina muun muassa rakennusmateriaali-, kemian-, metalli-, ja mineraaliteollisuuden aloilla ja on nykyään 9,4 miljardia euroa vuodessa (3 % BKT:sta).

Vesivoima

Fossiiliset energialähteet

Romanian kokonaisenergiasta noin 74 prosenttia saadaan fossiilisista polttoaineista: öljy 34 %, maakaasu 27 % ja hiili 13 %. Romanialla on omia hiilikaivoksia erityisesti maan lounaisosassa Valea Jiuluin alueella, josta louhitaan pääasiassa ruskohiiltä. Hiiliteollisuus on kohdannut viime vuosina haasteita, ja kannattamattomia kaivoksia on pyritty sulkemaan siirryttäessä puhtaampiin energianlähteisiin.

Romania lykkäsi osan hiilikaivoksista sulkemista Ukrainan sodan syttymisen vuoksi. Lisäksi Romania haluaa lykätä ruskohiilivoimaloiden sulkemista kahdella vuodella vuoteen 2028 asti ja muuttaa siten Romanian kansallisen elpymissuunnitelman (PNRR) virstanpylvästä, johon se on jo saanut EU-varoja. Romania on perustellut lisäajan tarvetta uusien aurinko- ja kaasuvoimahankkeiden valmistumisen viivästyksillä.

Romania tuottaa merkittävän osan raakaöljystään itse, mutta tarvitsee silti tuontiöljyä kokonaiskulutukseen vastaamiseksi. Kansallisen tilastoinstituutin (INS) keskitettyjen tietojen mukaan vuoden 2023 tammi-elokuussa Romania tuotti raakaöljyä 1 870 000 öljyekvivalenttitonnia, mikä on 78 600 öljyekvivalenttitonnia vähemmän (-4 %) kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Romanian kansallisen strategia- ja ennustekomission (CNSP) viimeisimmän energiatase-ennusteen mukaan raakaöljyn tuotannon odotetaan vuonna 2023 olevan 3 050 000 öljyekvivalenttitonnia, mikä on 2,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Vuoden 2022 tilastojen mukaan Romania toi suurimman osan ulkomaisesta raakaöljystä Kazakstanista ja Venäjältä mutta jonkin verran myös Irakista, Azerbaidžanista, Turkmenistanista, Tunisiasta ja Turkista.

Romanialla on pitkä historia öljynjalostuksessa, ja sen yhdeksässä öljynjalostamossa käsitellään sekä kotimaassa tuotettua että ulkomailta tuotua raakaöljyä, vaikka Romanian öljynjalostusteollisuus onkin hiipunut menneistä vuosista. Maassa olisi vielä kapasiteettia yli 450 000 barrelin jalostamiseen päivässä (2021), mutta määrästä on nykyään käytössä alle puolet. Romania maahantuo esimerkiksi polttoaineita hieman enemmän kuin vie. Muita öljynjalostustuotteita kuten voiteluaineita, bitumia ja lannoitteita Romania vie erityisesti Itä-Euroopan markkinoille.

Romaniassa on tuotettu maakaasua jo pitkään erityisesti Transylvanian ja Moldovian alueilla, ja suurimmat kaasuvarannot sijaitsevat Sibiun ja Muresin maakunnissa. Vuoden 2019 tilastojen mukaan Romanian kaasuomavaraisuus oli 79 prosenttia. Vuonna 2022 Romania tuotti noin viisi miljardia kuutiometriä maakaasua. Toistaiseksi Romania joutuu kuitenkin vielä tuomaan maakaasua, josta suurin osa on Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ollut virallisesti peräisin Bulgariasta ja Unkarista. Ennen sotaa suuri osa kaasusta tuotiin Venäjältä, ja on todennäköistä, että näin on edelleenkin nykyisten tuontimaiden pienen oman tuotantomäärän vuoksi. Romania ei kuitenkaan ole ollut venäläisestä maakaasusta yhtä riippuvainen kuin monet muut Euroopan maat.

Epäsuotuisa lainsäädäntö ja tiukka verotus ovat haitanneet Romanian merialueilla sijaitsevien kaasuvarantojen hyödyntämistä, mikä on nyt muuttumassa. Romanian valtio-omisteisen Romgazin ja itävaltalaisen OMV Petromin yhteinen Neptun Deep -kaasunporausprojekti Mustallamerellä saataneen käyttöön vuonna 2027, minkä myötä Romaniasta tulee EU:n suurin maakaasuntuottaja. Kyseisissä varannoissa on arvioitu olevan noin 100 miljardia kuutiometriä hyödynnettävissä olevaa maakaasua, mikä mahdollistaa täyden maakaasuomavaraisuuden. Liuskekaasun hyödyntämistä on tutkittu Romaniassa, mutta asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen voimakkaat huolet ympäristövaikutuksista ovat toistaiseksi estäneet hydraulisen särötyksen.

Useita uusia kaasulaitoksia on tarkoitus liittää verkkoon vuosiin 2025-26 mennessä, ja uutta kapasiteettia on määrä tulla noin 17 000 megawattia.

Uusiutuvat ja muut vähäpäästöiset energialähteet

Romanian kokonaisenergiasta noin 26 prosenttia saadaan vähäpäästöisistä lähteistä: vesivoima 10 %, ydinvoima 8 %, tuulivoima 5 %, muut uusiutuvat 2 % ja aurinkoenergia 1 %.

Viime vuosina erityisesti tuuli- ja vesivoimaa on kehitetty. Tuulivoimapuistot muun muassa Dobrogean alueella ovat lisänneet sähköntuotantokapasiteettia, mikä on mahdollistanut hiilivoiman osuuden vähentämisen. Aurinkoenergiaa on tarkoitus tuottaa yli kolme lisägigawattia vuoteen 2027 mennessä samalla, kun hiilestä tehdään vastaava vähennys. Tuuli- ja aurinkoenergiassa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, ja niillä on määrä tuottaa kymmenen gigawattia nykyistä enemmän sähköä vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiset tuulivoimalat otettaneen käyttöön Romanian merialueella 2030-luvun alussa.

Ydinenergiassa Romania teki 70-luvulla muista alueen maista poikkeavan ratkaisun ja otti käyttöön kanadalaista teknologiaa. Romanialla on kaksi reaktoria Cernavodăn ydinvoimalassa, minkä lisäksi Yhdysvallat on myöntänyt Romanialle yli kolmen miljardin dollarin lainan kahden uuden reaktorin rakentamiseksi samaiseen voimalaan. Romanialla on kunnianhimoinen tavoite ottaa ensimmäisenä EU-maana käyttöön pienydinvoimaloita. Ensimmäinen näistä saatetaan ottaa käyttöön jo vuonna 2029 Doiceștissa. Toukokuussa 2023 presidentti Biden ilmoitti Yhdysvaltojen rahoittavan Romaniaan rakennettavia pienydinvoimaloita 99 miljoonalla dollarilla. Yhdysvaltalaisen NuScalen kanssa käynnissä olevan pienydinvoimalahankkeen lisäksi Romania liittyi hiljattain Belgian ja Italian sekä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electicin yhteiseen pienydinvoimalaprojektiin, jonka toinen (testi)voimala rakennetaan Romanian Pitestiin. Pienydinvoimaloiden on tarkoitus tuottaa 70 megawattia reaktoria kohden. Sähköntuotannon lisäksi pienydinvoimaloilla voidaan jatkossa korvata hiilikäyttöistä keskuslämmitystä.

Romanian sähköinfrastruktuuri tarvitsee merkittäviä investointeja. Joiltakin alueilta puuttuu riittävä sähköverkkokapasiteetti, ja epätasapainoa aiheutuu esimerkiksi kotitalouksien tuottaessa aurinkoisina päivinä merkittäviä määriä sähköä aurinkopaneeleillaan. Vihreä siirtymä tulee kaikkialla asettamaan haasteita sille, miten uusiutuvien energialähteiden vaihtelevaa sähköntuotantoa saadaan tasattua varastoimalla. Energiaministeriö suosii vesivoimaa akkujen sijaan, joten pumppuvoimalaitokset ovat tällä hetkellä prioriteetti. Romaniassa ei ainakaan vielä ole pumppuvoimalaitoksia, mutta Clujissa on käynnissä yhden gigawatin pumppuvoimalaitoksen rakennushanke.

Vihreä siirtymä

Investointeja tarvitsee myös Romanian vihreä siirtymä. Maailmanpankin arvion mukaan Romania on saavuttamassa tavoitteen vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Ollakseen hiilineutraali vuonna 2050 Romanian pitäisi Maailmanpankin mukaan investoida vuosittain kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan vihreään siirtymään, mikä tulee olemaan vaikeaa. Investoinnit päästöttömään ja edulliseen sähköntuotantoon ovat tärkeitä myös Romanian teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sähköistyvässä EU:ssa.