Romanian elpymissuunnitelmassa paitsi moottoriteitä, myös sairaaloita, kierrätystä ja digitaalista hallintoa

Romania julkaisi elpymissuunnitelmansa kesäkuussa. 29,2 miljardin euron suunnitelmassa suurimmat hankkeet liittyvät moottoriteiden rakentamiseen ja raideliikenteeseen ja erilaisiin pitkään odotettuihin välttämättömiin uudistuksiin (mm. uudet sairaalat, valtionhallinnon digitalisaatio ja jätteiden kierrätys). Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia osa-alueita ovat erityisesti suuret sairaalahankkeet ja terveysteknologian hankkiminen, mutta mahdollisuuksia voi löytyä myös mm. digihankkeista, kyberturvallisuudesta ja jäte/energiasektorilta. Myös koulutussektorille suunnitellaan uudistuksia ja investointeja.

Romania tavoittelee EU:n elpymisvälineestä yhteensä 29,2 mrd € pottia, josta 15 mrd. € lainoina. Romania toimitti viimeisen versionsa elpymissuunnitelmasta EU-komissioon touko-kesäkuun vaihteessa, päätöstä odotetaan kesälomien jälkeen. Suunnitellut hankkeet liittyvät niin kestävään liikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon, rakennusten korjauksiin kuin julkisen hallinnon digitalisaatioon. Suunnitelma rakentuu kuuden pilarin ja 15 osa-alueen ympärille:

I Vihreä siirtymä:

  1. Vesihuoltojärjestelmä (1,9 mrd. €)
    • sääntelykehyksen vahvistaminen, vesihallinnon uudistus ja lainsäädännön kehittäminen säähavainto-/varoitusjärjestelmän osalta
    • Investointeja vesi- ja viemäri-infraan, tavoitteena liittää kymmeniä tuhansia verkon ulkopuolella olevia kotitalouksia vesi- ja viemäriverkostoon
  2. Metsitys ja biodiversiteetin suojelu (1,37 mrd. €)
    • Metsä- ja luonnonsuojelualueiden hallinnon kehittäminen, metsitysohjelma
  3. Jätehuolto (1,2 mrd. €) (ks. lisätietoja alempana)
    • Jätehuollon kehittäminen kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi, ml. lainsäädännön muutokset jätehuoltokäytäntöjen yhtenäistämiseksi, kierrätysjärjestelmien kehittäminen ja 10 jätteenkäsittelyaseman rakentaminen
    • Valvontakapasiteetin lisääminen (myös tekniset ratkaisut, ml. laitteet ilmansaasteiden mittaamiseksi)
  4. Kestävä liikenne (7,6 mrd. €)
    • Kestävän liikenteen strategioiden ja lainsäädännön kehittäminen
    • Mittavat tieliikenneinvestoinnit (moottoriteitä + ympäristöystävällisiä ja/tai liikenneturvallisuutta lisääviä oheisinvestointeja, kuten sähköautojen latauspisteitä)
    • Rautateiden modernisointi, metroverkoston kasvattaminen
    • Sähkö-/hybridiautojen määrän kaksinkertaistaminen, verotuksen uudistaminen suosimaan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja
  5. Kunnostusrahasto (2,2 mrd. €)
    • Sääntelykehikko vihreään ja kestävään rakentamiseen liittyen
    • Kansallinen rakennusrekisteri, osaamisen kehittäminen energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyen, maanjäristyskestäviin rakennuksiin liittyvän lainsäädännön muuttaminen
  6. Energia (1,6 mrd. €)
    • Hiilen korvaaminen sähköntuotannossa (aurinko- ja tuulivoiman lisääminen ja kaasuverkoston kehittäminen); sääntelykehikko ja tukimalli yksityisten investointien houkuttelemiseksi uusiutuvan energian tuotantoon
    • Tulevaisuuden teknologioiden sääntely, vety ja (tuuli/aurinkovoiman) varastointiratkaisut, akkutuotanto- ja kierrätyskapasiteetin kasvatus valtionavustusten turvin
    • Valtio-omisteiden yhtiöiden hallinnon kehittäminen
    • Energiatehokkuuskannustimet teollisuudelle
    • Lämmitys/ilmastointisektorin kilpailukyky ja vähähiilisyys (mm. sähkön ja lämmön yhteistuotanto, biomassan hyödyntäminen)
    • Investoinnit sähköiseen/ympäristöystävällisempään liikenteeseen (mm. sähköautojen latauspisteet, kansallinen suunnitelma näistä 2021/22)

II Digitaalinen muutos:

  1. Hallituksen pilvipalvelut ja digitaaliset julkiset järjestelmät (1,9 mrd. €) (ks. lisätietoja alempana)
    • Hallinnon digitaalisen arkkitehtuurin kehittäminen, jotta kansalaiset ja yritykset voivat saada digitaalisia palveluita. Yhteiset pilvipalvelut hallinnolle, sekä uusia tietojärjestelmiä että olemassa olevien yhteensopivuuden kehittämistä. Sähköiset henkilökortit n. puolelle väestöstä, 200 julkisen terveyden yksikön digitalisointi.
    • Sääntely ja investointien houkuttelu tietoliikenneverkkojen laajentamiseksi (ml. 5G)
    • Investoinnit julkisen sektorin ja kriittisen yksityisen sektorin kyberturvallisuuteen
    • Julkishallinnon työntekijöiden ja kansalaisten digivalmiuksien kehittäminen

III Älykäs kasvu:

  1. Finanssiuudistukset ja eläkeuudistus (0,5 mrd. €)
    • Verohallinnon digitalisaatio, tullijärjestelmän modernisaatio ja sähköistäminen
    • Eläke- ja finanssiuudistuksia, kansallisen kehityspankin luominen
  2. Tuki yksityissektorille, tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatioille (2,4 mrd €)
    • Byrokratian vähentäminen ja muu liiketoimintaympäristön parantaminen
    • Rahoitus yrityksille ja innovaatioille (mm. pk-yritysten digikehityksen tukeminen ja rahoitus mm. ilmastovaikutuksiin ja energiatehokkuuteen liittyen)

IV Yhteiskunnallinen ja alueellinen koheesio

  1. Vihreän ja digitaalisen muutoksen paikallisrahasto (2,1 mrd. €)
    • Erilaiset paikalliskehityshankkeet (sosiaaliset hankkeet, digitalisaatio, vihreät hankkeet, esim. sähköbussit, sähköautojen latauspisteet, älykkäät liikennejärjestelmät, pyörätieverkosto)
  2. Turismi ja kulttuuri (0,2 mrd. €)

V Terveys ja resilienssi

  1. Terveys (2,5 mrd €) (ks. lisätietoja alempana)
    • Reformeja (mm. investointien hallinta, resurssit)
    • Terveysinfrahankkeet, mm. terveyskeskusten/klinikoiden rakentaminen/kunnostus/varustaminen, laitteet 26 vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön, uudet sairaalat/terveydenhuollon yksiköt, mobiiliklinikat, koulutus
  2. Sosiaaliuudistukset (0,2 mrd. €)
  3. Julkisen sektorin uudistukset kasvattaen oikeussektorin tehokkuutta ja yhteiskunnallisten kumppanien kapasiteettia (0,2 mrd. €), sisältäen mm.
    • Päätöksentekoprosessien kehittäminen, korruptionvastainen taistelu, oikeuslaitoksen kehittäminen, kansallisen hankintajärjestelmän kehittäminen

VI Seuraavan sukupolven politiikka

  1. Koulutus (3,6 mrd. €)
    • Varhaiskasvatusjärjestelmän kehittäminen, koulujen autonomian kasvattaminen, ammattikoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen, koulutuksen digitalisointia koskeva lainsäädäntö, koulujen turvallisuus-, laatu- ja ympäristöstandardeja koskeva säätelykehikko
    • Investoinnit koulutussektorin infraan (uusia kouluja, päiväkoteja, kaksoistutkintokeskuksia ja opiskelija-asuntoja; koulubusseja; sekä huonekaluja, laboratorioita ja tietotekniikkaa kouluihin)

Suunnitelman vetovastuussa on ollut investoinneista ja eurooppalaisista projekteista vastaava ministeriö, ja paikallishallinto on ollut mukana suunnittelemassa ja ehdottamassa suunnitelmaan sisällytettäviä hankkeita. Kaiken kaikkiaan varat on suunniteltu jaettavaksi suurelta osin julkiselle hallinnolle, yksityiset yritykset pääsevät mukaan julkisten hankekilpailutusten kautta, mikä vaatii yleensä paikallista kumppania (kielen ja säännösten tuntemus). Suomalaisen osaamisen kannalta kiinnostavia investointeja ovat mm. uusien sairaaloiden suunnittelu, terveysteknologiahankinnat, digitaaliset uudistukset ja jätehuollon kehittäminen/kiertotalouden ensiaskelet, tietyin osin myös koulutus. Alla tarkempia tietoja joistakin elpymissuunnitelman osa-alueista:

Terveys:

Terveyssektorilla suomalaisyrityksille kiinnostavimpia hankkeita ovat uusien sairaaloiden suunnittelu ja tarvittava terveysteknologia. Romanian sairaalat ovat vanhoja, eivätkä suurelta osin täytä nykyisiä hygienia-, toiminnallisuus-, esteettömyys- tai turvallisuusvaatimuksia (mm. paloturvallisuus, maanjäristysten kestävyys), joten Romaniaan tullaan rakentamaan useita uusia sairaaloita ja siirtämään olemassa olevia osittain uusiin tiloihin. Elpymisrahoitusta saavat 25-30 sairaalahanketta tullaan valitsemaan syyskuussa 2021, perustuen mm. hankkeiden etenemiseen. Sairaalainfran lisäksi elpymisrahoituksella suunnitellaan hankittavan terveysteknologiaa, kuten kuvantamislaitteita (ml. mobiiliyksiköissä toimivia), ja parannetaan perusterveydenhuollon infrastruktuuria. Vastasyntyneiden tehohoitoon satsataan myös niin laitteiston kuin koulutuksen kautta.

Suurien sairaalahankkeiden hallintokapasiteetin varmistamiseksi Romanian terveysministeriön alaisuuteen perustetaan kansallinen terveysinfrastruktuurin kehittämisvirasto. Virasto siirtyy vähitellen vastaamaan suoraan kansallisen- ja alueellisen tason sairaalahankkeista, ml. niiden kilpailutuksesta, ja tarjoaa teknistä tukea paikallisviranomaisten johtamien sairaalahankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi virasto tulee yhdessä terveysministeriön kanssa laatimaan terveysinfrastruktuurihankkeita koskevaa lainsäädäntöä (mm. normit sairaaloiden rakentamiseen ja turvallisuusstandardeihin). Viraston perustamiseen Romania saa teknistä tukea EIB:ltä. Virasto tulee myös tekemään puitesopimuksia sairaalahankkeisiin liittyen.

Näiden investointien lisäksi elpymissuunnitelmassa on rakenteellisia reformeja, joilla pyritään edistämään erityisesti haja-asutusalueiden asukkaiden hoitoon pääsyä, ml. etälääkäripalveluiden avulla, edistämään ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, parantamaan sairaanhoitoyksikköjen työn laatua ja läpinäkyvyyttä mm. tulosperustaisen rahoituksen avulla ja edistämään terveyspalvelujen hallintoa ml. henkilöstön saatavuutta ja vähentämään korruptiota terveyssektorilla.

Digitalisaatio:

Romanialla on EU-maista vähiten digitaalisia julkisia palveluita, eivätkä eri hallinnonalojen tietojärjestelmät ole yhteydessä toisiinsa. Uudistusten tavoitteena on yhtenäinen digipalveluinfra (government cloud), johon siirrettäisiin/yhdistettäisiin nykyisiä tietojärjestelmiä. Näiden uudistusten suunnittelua johtaa Romanian tutkimus-, innovaatio- ja digitalisaatioministeriö.

Erityisiä tavoitteita on liittyen mm. terveys-, oikeus-, ympäristö-, työvoima/sosiaaliturvasektoreiden sekä julkisten hankintojen digitointiin sekä sähköiseen henkilökorttiin ja allekirjoitukseen. Terveysalan digitalisaatiossa keskeiset investoinnit kohdistuvat kansallisen terveysvakuutuslaitoksen nykyisen IT-alustan uudistamiseen, tavoitteena saada se palvelemaan aiempaa laajempaa käyttäjäjoukkoa ja tarkoituksia, mm. terveysministeriötä (sairausrekisterit). Mukaan on tarkoitus kehittää myös etävastaanottoja ja potilasseurantaa tukeva asiakaspinta. Oikeussektorilla tavoitteena on siirtyä enemmän digitaaliseen asiakirjojen käsittelyyn, siirtoon ja allekirjoitukseen ja mm. parantaa raportointia. Myös ympäristöviranomaisen avuksi on suunnitteilla digitaalisia ratkaisuja keräämään ja analysoimaan ympäristödataa sekä havaitsemaan laittomia hakkuita. Kaikki yllä mainitut digiuudistukset vaativat myös kyberturvallisuuden vahvistamista.

Kyberturvallisuushankkeissa keskeisiä toimijoita ovat kansallinen kybertiedustelukeskus ja CERT-RO.

Jätehuolto/ensiaskeleet kiertotalouteen:

Romanian nykyisen jätteiden kierrätysasteen (11 % v. 2019) ja EU-jätedirektiivin asettaman tavoitteen (55 % v. 2025) välinen ero on valtava, ja elpymissuunnitelmassa todetaankin, ettei Romanialla ole varaa keskittyä jätehuollossa vain yhteen aspektiin, vaan tarvitaan kaikkien osa-alueiden kehittämistä kansallisesti (jätteiden vähentäminen, tuotteiden uudelleenkäyttö, kierrätys, jätehuoltologistiikka ja kansalaisten toimintatavat). Nykyinen kansallinen jätehuoltostrategia on jäänyt pitkälti toteuttamatta, ja se uusitaan v. 2022 loppuun mennessä. EU:n kiertotalousdirektiivien siirtämisessä kansalliseen lainsäädäntöön on myös vielä tehtävää, eikä nykyinen kotitalousjätteestä tuleva kierrätysmäärä/laatu mahdollista vielä hyvin materiaalien uusiokäyttöä.

Elpymisrahoituksella tullaan rakentamaan/parantamaan kunta- ja piirikuntatason jätteiden kierrätystä, kehitetään biokaasu- ja kompostointi-infrastruktuuria maataloudesta tulevalle jätteelle ja kehitetään julkishallinnon kiertotalousosaamista. Hallinnossa valmistellaan mm. kansallinen kiertotalousstrategia v. 2022 syksyyn mennessä, keskittyen erityisesti teknologiajätteeseen. V. 2023 alussa olisi tarkoitus hyväksyä jätehuoltokäytänteitä yhdistävä lakimuutos. Tulevia kierrätysinvestointeja ovat mm. n. 13 000 kierrätyspistettä, joissa tulee olemaan sähköisellä kortilla toimivat ja tietoverkkoihin yhdistetyt ’älykkäät’ jäteastiat, investoinnit erityisjätteiden (tekstiili, akut, rakennusjäte jne.) kierrätykseen ja modernit jäteasemat. Näitä investointeja toteutetaan niin kansallisesti keskitettyjen hankintojen kuin jossain määrin paikallishankkeiden kautta. Myös laittomaan jätteiden dumppaamiseen ja ilmansaasteisiin aiotaan puuttua lisäämällä teknisiä valvontalaitteita.

Romanian elpymissuunnitelma kokonaisuudessaan: http://mipe.gov.ro/pnrr/?fbclid=IwAR2Y1AHg47nRgzilfzPyON90bkGio6sSM5DJeasUa-MgqlfhuDBrbYpfSR4(Linkki toiselle web-sivustolle.) (romaniaksi)

Teksti: Terhi Paikkala, edustuston päällikön sijainen, Suomen suurlähetystö, Bukarest