Romanialla riittää haasteita kiertotaloudessa ja kierrätyksessä

Kiertotalouden käsitettä ei vielä laajasti ymmärretä Romaniassa edes kaikkien ministeriöiden tasolla. Romanialaiset kansalaisjärjestöt ovatkin olleet usein edelläkävijöitä yhteiskunnallisissa muutoksissa. Jätehuolto ja kierrätys toimivat huonosti ja roskaaminen on yleistä. Koska ympäristöasioista ei puhuta kouluissa eikä mediassa, ihmisten ympäristötietoisuus ei ole vielä kovin korkealla tasolla. Muutos on kuitenkin väistämättä edessä ja Romanian odotetaan ryhtyvän lähivuosina suuriin investointeihin Green Dealin vaatimukset täyttääkseen.

Romanian jätehuolto on vielä lapsenkengissä. Romania uusi EU-jäsenyysneuvottelujen aikana melkein koko ympäristölainsäädäntönsä EU-säädösten mukaiseksi, mutta toimeenpanon osalta maalla on ollut varsin pitkät siirtymäajat, jotka koskevat mm. vesi- ja jätehuollon organisointia. Jätehuolto ja kierrätys olisi tullut saattaa EU-direktiivin mukaiseksi jo vuoteen 2013 mennessä. Romanialla oli lisäksi aikaa vuoteen 2020 mennessä vähentää kaatopaikkajätettään 50 %, mitä se ei ole tehnyt. Tämän vuoksi komissio on aloittamassa rikkomusmenettelyn Romaniaa vastaan, mikä voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin. Lisäksi prosessin kohteena on jo kolme romanialaista kaupunkia: Bukarest, Iasi ja Brasov liikenteen aiheuttamien korkeiden ilmansaastetasojen vuoksi. Poliittinen epävakaus on hankaloittanut Romanian etenemistä ympäristön suojeluun liittyvissä kysymyksissä.

 

Kaatopaikkojen käyttö (72 %, kun unionin keskiarvo on n. 25 %) on vain lisääntynyt sen jälkeen, kun alun perin kaatopaikkajätteen vähentämiseen ja kierrätyksen rohkaisemiseen tarkoitettu kaatopaikkavero (80 leitä tonnilta eli reilut 16 €)) poistettiin v. 2019 kesäkuussa. Toisaalta yksityisiltä ihmisiltä perittävät jätemaksut ovat monissa kunnissa johtaneet siihen, että jätteet heitetään metsiin ja jokiin. Käytettyjä muovipulloja ei pääosin kerätä, eikä niitä voi palauttaa esimerkiksi kauppoihin panttia vastaan, vaan ne päätyvät valtaosin kaatopaikoille. Jotkut yritykset keräävät lajittelematonta jätettä ja erottelevat siitä liukuhihnalla esimerkiksi metallin, muovin ja biojätteen. Ruokajätettä ei kuitenkaan kerätä eikä kompostoida, ja elintarvikehävikki on erittäin suurta. Kansalaisjärjestöt painottavatkin sitä, että ympäristöministeriön tulisi varmistaa, että paikalliset viranomaiset toteuttavat ympäristönsuojelutoimenpiteitä jätteiden lajittelusta aina sakottamiseen saakka tarvittaessa. Ympäristöä saastuttavat myös kotitalouksien kiinteän polttoaineen käyttö (puun yleinen käyttö lämmitykseen), kaatopaikkajätteen polttaminen ja liikenne, jonka vuosittaiset päästöt ovat jatkuvassa kasvussa. Esimerkiksi ilmansaasteet etenkin Bukarestissa ovat olleet hälyttävällä tasolla ylittäen pahimmillaan jopa seitsenkertaisesti sallitun ylärajan.  Lisäksi ainoastaan 57 % kansalaisista kuuluu vesihuollon piiriin, mikä lisää jätevesien päästöjä luontoon. EU tukee Romanian vesi-infrastruktuurin parantamista eri projektein 2,5 mrd. eurolla.

 

Kiertotalouden käsitettä ei vielä laajasti ymmärretä Romaniassa edes kaikkien ministeriöiden tasolla. Romanialaiset kansalaisjärjestöt ovatkin olleet usein edelläkävijöitä yhteiskunnallisissa muutoksissa. Esimerkiksi IRCEM (Institute for Research in Circular Economy and Environment) on aloittanut yhdessä ympäristöministeriön ja muiden kumppaneiden kanssa projektin, jonka tarkoituksena on kartoittaa kiertotalouden mahdollisuuksia Romaniassa, minkä jälkeen maalle laadittaisiin kiertotalousstrategia (Romania’s strategy for the transition to a circular economy (ROCES) 2020 – 2030). Hankkeen on tarkoitus sitouttaa kaikki relevantit toimijat; kansalaisyhteiskunta, julkinen hallinto, teollisuus, yliopistomaailma, sosiaalinen infrastruktuuri). Edustusto tekee järjestön kanssa yhteistyötä järjestämällä mm. biojätteeseen liittyvän keskustelutilaisuuden. Jotkut yksittäiset kaupungit ovat myös edenneet muuta maata pidemmälle uudistuksissa. IRCEM on myös tekemässä maan ensimmäistä kiertotalousstrategiaa Buzaun kaupungille ja Oradean kaupungilla on jätehuoltostrategia, jonka toimeenpanosta paikallisviranomaiset vastaavat. Paikallisella tasolla on hyvä saada aikaan tuloksia, jotta niitä voidaan hyödyntää myös valtakunnallisella tasolla. Saavutetuista edistysaskelista tulee kertoa, ja kaupunkien on mahdollista julistaa itsensä kiertotalouskaupungeiksi. Myös kaupunkien välinen kummikaupunkitoiminta muiden EU-maiden kanssa on ollut hyödyllistä. Romanian hallituksen kestävän kehityksen strategiassa vuodelta 2018 on myös kappaleet kiertotaloudesta ja jätehuollosta sekä suuntaviivat lähivuosikymmenien toimenpiteistä.

 

Tällä hetkellä Romanian koululaitoksessa ei puhuta kiertotaloudesta tai ympäristöasioista. Joitakin vapaaehtoisia kursseja järjestetään. Ympäristötietoisuuden kasvattaminen olisi tärkeää etenkin nuorten parissa, joskin monet nuoret kokevat aiheen jo tärkeäksi. Kun poliitikkojen ja sitä myötä myös monien viranomaisten mielenkiinto on jäänyt pitkälti uupumaan, painetta olisikin hyvä luoda kansalaisjärjestöjen ja tavallisten kansalaisten taholta. Tarvitaan myös monia lainsäädännöllisiä muutoksia sekä yritysten tukea. Media ei ole toistaiseksi tuonut juuri lainkaan esille esimerkiksi kiertotaloutta tai yleensäkään ilmastoasioita. Kansalaisyhteisö on kuitenkin päässyt vaikuttamaan asiaan niin, että kesäkuusta lähtien kaikki TV-asemat aloittavat kampanjan, jossa kerrotaan katsojille, kuinka kierrättää.

 

Romanian on siis vähitellen pakko herätä todellisuuteen ja tarttua toimeen. Edustuston tapaaman Romanian suurimman yksityisen kierrätysyrityksen puheenjohtaja kertoi pääministerin olleen halukas tietämään kiertotaloudesta. Kierrätysyrityksessä on kyse yrityskoalitiosta, jonka laitoksissa jätteiden käsittely tapahtuu liukuhihnalta. Kaiken lisäksi Romaniaan tuodaan myös ulkomailta jätettä, joka käsitellään kyseisissä laitoksissa. Romanian jätteestä kierrätetään vain n. 14 %. Puheenjohtajan mukaan maassa tarvitaan parempi käsitys siitä, millaisia taloudellisia malleja kiertotalouden toteuttamiseen tarvittaisiin. Ministeriöiden, organisaatioiden ja yksityisten tahojen yhteistyötä kaivataan ideoiden ja strategioiden kehittämiseksi. Lisäksi tarvitaan rahoitusta. Joidenkin kortteleiden asukkaat ovat jo aktivoituneet ja järjestäneet itse jätteiden kierrätyksen. Iso ongelma on kuitenkin myös rakennus- ja purkujäte, joka kattaa n. 30 % kaikesta jätteestä ja päätyy kaatopaikoille. Sen käsittelystä ei ole olemassa lakia, joten jätteen dumppaamisesta kaatopaikoille ei sakoteta. Kaatopaikoilla on lisäksi jatkuvia tulipaloja, jotka nostavat hiilidioksidipitoisuudet viisin-, kuusinkertaisiksi ja joiden palokaasut sairastuttavat ihmisiä.

 

Romania on suhtautunut myönteisesti komission esityksiin hiilineutraalista EU:sta ja ilmastotavoitteista vuoteen 2030 ja 2050 mennessä. Se on samalla kuitenkin huolissaan Green Deal -ohjelman lyhyen aikavälin vaikutuksista julkiseen talouteen ja yhteiskuntaan sekä pitkän ajan vaikutuksista jäsenmaiden talouteen. Raskas teollisuus on katoamassa Romaniasta, mutta hiiliteollisuuden osuus energiantuotannosta on edelleen varsin mittava. Romania on laskenut, että hiilivoimasta luopumisen jälkeen sen tuotantokapasiteetti laskisi 40 %, minkä vuoksi se saisi siirtymäajan rahastosta korvausta 750 m€. Romanian pääministeri on myös ilmoittanut, että kiinalaisten kanssa sovittu kauppa kahdesta uudesta ydinreaktorista Cernavodaan peruuntunee Green Dealin vuoksi. Romanian odotetaankin nyt ryhtyvän investointeihin, joiden arvoksi komissio on laskenut yli 10 mrd€.

 

 

Suomalaisten yritysten on hyvä pitää mielessä Romaniassa avautuvat markkinat sekä kiertotaloudessa että jätteiden käsittelyssä. Romanian kestävän kehityksen strategiassa mainitaan mm. talouspolitiikassa tähdättävän työllisyyden kasvattamiseen kiertotalouden eri sektoreilla ja investointien lisäämiseen, innovaatiot sekä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjuntaan.  Jotkut yksittäiset kaupungit ovat jo edelläkävijöitä, ja muun maan on seurattava perässä. Monia lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan vielä, mutta kun muutoksen tuulet alkavat puhaltaa Romaniassa kannattaa olla etujoukoissa, sillä suomalaisilla yrityksillä on paljon tietotaitoa ja uusia teknologioita tarjottavanaan.