Romania hakee suuntaa energiapolitiikalleen
Romania pyrkii ydinvoiman lisärakentamisella vähentämään riippuvutta tuontienergiasta. Maan tavoitteena on tuottaa riittävästi energiaa kattamaan energiatarve vuoteen 2015 mennessä.
Ydinvoimalla on laajaa kannatusta poliitikkojen joukossa. Yleistä keskustelua ydinvoiman rakentamisesta ei ole käyty. Romania kannattaa lämpimästi energiayhteisön jäsenpohjan laajentamista Kaakkois-Eurooppaan.
Kaksi viidesosaa Romaniassa käytetystä öljystä tuotetaan maassa, öljyvarantoja löytyy sekä Mustaltamereltä että sisämaasta. Hiili on edelleen tärkeä energianlähde Romanian sähköntuotannossa.
EU:n on Romanian mielestä puhuttava yhdellä äänellä energiayhteistyökumppaneiden kanssa. Jo 17 yhtiötä Romaniassa on ilmoittanut aloittavansa biodieselin tuotannon.
Romani pyrkii energiaomavaraisuuteen
Romania pyrkii ydinvoiman lisärakentamisella vähentämään riippuvuutta tuontienergiasta. Romanian tavoitteena on tuottaa riittävästi energiaa kattamaan maan energiatarve vuonna 2015. Sen saavuttamiseksi on rakennettava kaksi tai kolme uutta ydinvoimalaitosta sekä tehostettava hiili- ja vesivoiman hyötykäyttöä. Romanian öljy- ja kaasuvarat riittävät nykykulutuksella enintään 15 vuotta, ellei uusia löydöksiä tule. Romanian raakaöljyvarannot ovat tällä hetkellä noin 75 miljoonaa tonnia ja kaasuvarat yli 300 miljardia kuutiota.
Energian toimitusvarmuus ja turvallisuus
Romanian päätavoitteet energiasektorilla ovat vahvat, toimivat ja kilpailukykyiset energiamarkkinat, sekä Romaniassa että EU:ssa. Toimivien energian sisämarkkinoiden toteutuminen tapahtuu yhteistyöllä EU:n naapurimaiden kanssa, tästä johtuen energiayhteisön jäsenpohjan laajentaminen Kaakkois-Eurooppaan on erittäin tervetullut. Unionin energiaturvallisuus voidaan varmistaa vahvistamalla energian ulkosuhteita (sekä EU-naapureiden että Afrikan ja Aasian maiden ja Brasilian kanssa).
Lisäksi Romania haluaa, että Mustanmeren alueesta kehittyy merkittävä läpikulkualue Länsi-Eurooppaan Keski-Aasiasta ja Kaspianmereltä. Romania katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisääntyminen ja EU:n vahva rooli maailman energiakysymyksissä on välttämätöntä energiaturvallisuuden varmistamiseksi. Lähivuosina on tärkeätä kiinnittää huomiota uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämiseen.
Energiatehokkuuteen on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota. Romania harkitsee mm. taloudellisten kannustimien käyttöä energian säästössä, tuotteiden energiatehokkuusmerkintää, energiakatselmuksien lisäämistä, energiansäästökampanjoita ja koheesiorahastojen käyttöä energiatehokkuuteen liittyvissä projekteissa.
Pyrkimyksenä monipuolistaa energialähteitä
Pan-European Oil Pipeline (PEOP) -öljyputki Romaniasta Italiaan tarkoittaa sekä Romanian viennin lisääntymistä että energialähteiden monipuolistamista. Romanian mukaan PEOP- ja Nabucco-projektit lisäävät EU:n energiatuvallisuutta. Kaksi viidesosaa Romaniassa käytetystä öljystä tuotetaan maassa, öljyvarantoja löytyy sekä Mustaltamereltä että sisämaasta. Vuodelle 2008 on arvioitu, että Romaniassa käytetään n. 280 000 barrelia öljyä päivässä. Vaikka Romanian öljyteollisuudella on teoreettinen mahdollisuus jalostaa yli 500 000 barrelia/vrk, laitteistojen huonokuntoisuuden vuoksi sitä jalostetaan vain noin 120 000 barrelia/vrk. Romanian suurimman öljyalan yhtiön Petromin reservit olivat kesäkuussa 2007 lähes 800 miljoonaa tynnyriä öljyä. Öljysektori tulee lähivuosina sijoituksia noin 3 miljardia euroa Romanian uuden energiastrategian mukaisesti.
Hiili on edelleen tärkeä energianlähde Romanian sähköntuotannossa. Hiilen tuotanto on laskenut kannattamattomien kaivosten lakkauttamisen ja talousongelmien vuoksi. Vuonna 2006 Romanialla oli melkein 1,5 mrd. tonnin hiilivarannot. Romanian maakaasuvarastoja halutaan monipuolistaa ja maakaasun varastointimäärää aiotaan nostaa nykyisestä 3 mrd. kuutiometristä 8. mrd. kuutiometriin.
Romanian tarkoituksena on monipuolistaa energian hankintalähteitä ja kehittää energian kauttakuljetusta maassa. Suurimmat projektit ovat Nabucco-maakaasun siirtoputki Kaspianmereltä Länsi-Eurooppaan; PEOP-projektin öljyputki Romanian Constantasta Italian Triesteen; energiaverkon rajanylittävät yhteenliitännät Unkarin Szegediin, Ukrainan Tshernivtsiin ja Bulgarian Ruseen. Romania katsoo, että öljy- ja kaasuvarojen vähentyminen on otettava huomioon EU:ssa. Romania haluaa kehittää maakaasun kuljetusprojektia Kaspianmereltä ja Lähi-idästä Länsi-Eurooppaan.
EU:n energiayhteyshenkilöverkoston perustaminen on Romanian mukaan loistava aloite. Verkoston toiminta on vasta käynnistymässä, ja toiminnan yksityiskohtia ei ole vielä määritelty.
Uusi energiastrategia ja nykyiset haasteet
Romaniassa käynnistettiin kesäkuussa uusi energiastrategia talousministeriön aloitteesta. Strategian tavoite on toteuttaa EU:n energiapolitiikan toimintaohjelman vaatimukset ja kehittää maan energiapolitiikkaa. Romania pitää yleistavoitteena oman maan energiantarpeen kattamista ja energiaturvallisuuden lisääntymistä. Strategia on kuitenkin otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Strategian mukaan käytetään 30,8 mrd. euroa vuosina 2007-2020.
Romanian sähkötuotantolaitteisto vanhenee, yli kolmannes laitteistosta on jo ollut käytössä yli 25 vuotta. Sähkösektorin kaluston uusimiseen ja siirto- ja jakelulaitteistoihin on lähivuosina investoitava suuria summia. Uuden energiastrategian mukaan sähkösektoriin sijoitetaan 17 mrd. euroa, mutta ulkomaisia sijoituksia kaivataan edelleen. Sähkön hinta, ja erityisesti kotitalousten sähköhinta, on kohonnut jyrkästi viimeisen pari vuoden aikana. Voittoa tuottamattomia yksiköitä aiotaan sulkea.
Sähkön yksityistämisen prosessissa halutaan turvata sähkön varmuus ja toimituksen tasapuolisuus. Romaniassa on herännyt kysymys, pystyykö valtio turvaamaan sähkön toimitukset kaikille. Pelätään, että valtio menettää toimintakykynsä energiasektorilla. Energiasektorin ja kaasumarkkinoiden yksityistäminen tapahtuu sekä strategisilla sijoituksilla että listautumisen kautta. Energia- ja kaasumarkkinoiden yksityistäminen on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2007 aikana.
Sopeutumista EU-vaatimuksiin
Parantamalla ja lisäämällä institutionaalisen kehysten läpinäkyvyyttä Romania haluaa viedä energiasektorinsa EU:n energiasisämarkkinoihin. Uusiutuvan energian osuutta energian kokonaiskulutuksesta on tarkoitus nostaa 33 prosenttiin vuonna 2010 EU:n tavoitteen ollessa 20 prosenttia.
Romanian tavoitteena on turvata kestävä kehitys täyttämällä EU:n asiaankuuluvat vaatimukset ja rajoittamalla ympäristölle aiheutuvia vaaroja. Energiaintensiteetti yritetään saada laskemaan vuosittain 2,5-3 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2020. Romanian teollisuuteen on investoitava 4,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä ympäristösuojelua varten.
Uutta energiastrategiaa on arvosteltu eri näkökulmista. Joidenkin mielestä valtion toiminta energiasektorilla ei ole kannattavaa liiketoimintaa, ja yksityistämisen kautta yrityksiä painostetaan liian paljon ulkopuolelta. On sanottu, että Romanialta puuttuu suunnitelma ja kartta miten lähivuosina on investoitava tuulivoimaan, aurinkoenergiaan ja biomassalla tuotettuun sähköön.
Energiatoimitusvarmuus ja Venäjä
Romania sitoutui aikoinaan vastaanottomaan Venäjältä vähintään 6 miljardia kuutiota maakaasua vuosittain, ja osittain tästä johtuen Romania on edelleen riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta. Romanialla on tämän lisäksi Venäjän kanssa 25-vuotinen sopimus, jonka mukaan Romanian on ostettava maakaasua Venäjältä vuosittain. Syynä sopimuksen tekemiseen oli Venäjän ja Bulgarian maakaasuputki, joka kulkee Romanian läpi. Romanian yleinen tavoite, joka ei koske vain Venäjää, on pitkäaikaisten ja sitovien kaasunostosopimuksien välttäminen.
Romania katsoo, että Venäjä on Euroopan välttämätön kauppakumppani energiamarkkinoilla, niin nykyään kuin tulevaisuudessakin. EU:n ja Venäjän on oltava samoilla linjoilla energiaan liittyvissä kysymyksissä. EU-Venäjä kumppanuuden tulee perustua markkinatalouteen ja yhteistyössä on oltava läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoisuutta. Vaikka Venäjä pysyy unionin tärkeänä kumppanina EU ei saa unohtaa ulkosuhteiden kehittämistä muiden kumppaneiden ja läpikulkumaiden kanssa.
Energiayhteisösopimus
Romania tukee energiayhteisön periaatteita ja tavoitteita. Romania allekirjoitti energiayhteisösopimuksen Kaakkois-Euroopan ja EU:n kanssa lokakuussa 2005 ja vahvisti sopimuksen 1. tammikuuta 2007.
Romania katsoo, että Kaakkois-Euroopalla on ratkaiseva asema Euroopan energian turvaamisessa. Presidentti Basescun mukaan EU ei pysty toteuttamaan Lissabonin strategian tavoitteita ilman unionin naapureiden apua. Maailmassa EU:n on otettava vahva rooli ilmastomuutoksen pysäyttämisessä ja energianturvallisuuden takaamisessa. EU:n on puhuttava yhdellä äänellä energiayhteistyökumppaneidensa kanssa (sekä G8-maiden ja kolmansien maiden kanssa että YK:ssa).
Uusiutuvat energialähteet ja bioenergia
Vesivoiman tekninen potentiaali on 36 TWh vuodessa. Romanian hallituksen tavoite on ollut voimaloiden rakennus- ja kunnostustöiden loppuun saattaminen ja laitosten siirtäminen yksityisomistukseen. Tuulivoiman potentiaali on 8 TWh vuodessa. Aurinkovoiman avulla voidaan potentiaalisesti tuottaa 900-1450 KWh/neliömetri. Tuuli- ja aurinkoenergian hyvistä mahdollisuuksista huolimatta vesivoimalla tuotettu sähkö on suurin, jopa pääasiallinen, uusiutuva energialähde. Uusiutuvan energian osuus on noin 16 prosenttia Romanian energiankulutuksesta.
Bioenergian osuus Romanian energiatuotannosta on vasta marginaalista. Biomassaa saadaan pääasiallisesti puujätteestä, maatalouden lietteistä ja yhdyskuntalietteistä. Biomassalla tuotetun energian potentiaali on lähes 7000 toe (öljyekvivalenttitonnia) vuodessa. Bioenergian raaka-aineena käytetään pääasiassa sokerijuurikasta, soijaa, auringonkukkia ja rapsia. Mainittujen raaka-aineiden potentiaali on noin 500-550 toe vuodessa.
Romanian talous- ja kauppaministeriön mukaan biopolttoaineen osuuden dieselöljyssä on tämän vuoden lopussa oltava 2 prosenttia ja vuoden 2008 heinäkuussa 4 prosenttia. Bensiinissä on 1. tammikuuta 2010 oltava vähintään 4 prosenttia biopolttoainetta. Biodieseliä tarvitaan noin 200.000 tonnia vuodessa. Rompetrol ja Lukoil ovat ilmoittaneet olevansa valmiita investoimaan oman "vihreän petrolin" kehittämiseen. Suurin öljy-yhtiö Petrom on päättänyt tuoda biodieseliä ulkomailta. Vuoden 2007 alussa 17 yhtiötä Romaniassa on ilmoittanut, että ne tulevat tuottamaan biodieseliä. Niiden tuotanto kattaa noin puolet maan tarpeesta.
Maanviljelijöillä, jotka kasvattavat rapsia, auringonkukkia, soijapapuja, sokerijuurikkaita tai viljaa biopolttoaineen tuottamiseen, on mahdollisuus saada tukea noin 100 euron tuen per hehtaari. Normaalisti valtion tuki on noin puolet vähemmän.
Uusiutuvan energian tuottaminen ei oikeuta taloudelliseen tukeen, mutta sähköalaa valvova, teollisuusministeriön alainen viranomainen, ANRE myöntää "vihreitä sertifikaatteja" (Tradable Green Certificate). Sertifikaatilla, joka otettiin käyttöön vuonna 2005, katetaan ylimääräiset kulut ja varmistetaan, että tuottaja saa kohtuullisen voiton. Käytännössä jokainen sähkötuottaja ostaa kiintiöitä sen perusteella, paljonko sähköä hän myy. Sertifikaattimaksut sijoitetaan sen jälkeen uusiutuvan energialähteiden saralla toimiviin yrityksiin. Romanian parlamentissa keskustellaan uudesta sijoituslaista, joka kannustaisi lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Lisäksi valmistellaan uusiutuvia lämmönlähteitä koskevaa lakiehdotusta.
Ydinvoima
Ydinvoima tulee kattamaan melkein viidesosan Romanian sähkökulutuksesta vuoden 2007 loppuun mennessä. Tonavalla sijaitseva Cernavoda-2 -reaktori liitettiin Romanian valtakunnalliseen sähköverkkoon elokuun 2007 alussa ja reaktorin on tarkoitus olla täyskäytössä vuoden loppuun mennessä. Cernavoda-2-reaktorin kunnostaminen aloitettiin jo vuonna 1981, mutta 90-luvulla panostettiin ainoastaan Cernavoda-1-reaktorin kunnostamiseen. Ensimmäisen reaktorin käyttöönotto tapahtui vuonna 1996. Valtion omistama yhtiö Societatea Nationala Nuclearelectrica (SNN) perustettiin vuonna 1998 ja heidän tavoitteensa on rakentaa viisi ydinreaktoria Cernavodaan kanadalaisella CANDU -teknologialla. Lokakuun lopussa Romanian hallitus Cernavodan kolmannen ja neljännen reaktorin rakentamisesta.
Cernavoda-1 -reaktorin tuotantoaste on ollut hyvä, vuonna 2005 reaktorin kapasiteetti oli yli 90 % ja tuotannon ollessa 5,1 terawattituntia. Romaniassa katsotaan, että ydinvoima on turvallinen, puhdas ja tehokas tapa tuottaa energiaa. Ydinvoimalla on kannatusta poliitikkojen joukossa, ja yleistä keskustelua ydinvoimasta "ollako vai ei olla" ei ole käyty.
Romanian hallitus on katsonut Cernavoda-2 -reaktorin kunnostamisen olevan tärkeätä, sillä halutaan vähentää riippuvuutta tuontienergiasta (varsinkin Venäjältä). Kanadan hallitus on investoinut 218 miljoonaa euroa projektiin ja Euroopan komissio myönsi vuonna 2004 223,4 miljoonan euron Euratom-lainan. Reaktorin kokonaiskustannusarvio on 777 miljoonaa euroa ja projektia hallinnoivaan ryhmään ovat osallistuneet romanialainen SNN, kanadalainen AECL ja italialainen Ansaldo Nucleare.
Romanian ydinvoimaloiden tuottamaa ydinjätettä säilytetään reaktoreissa enintään 10 vuotta. Romaniassa selvitetään mahdollisuuksia ydinjätteen pitkäaikaiseen varastointiin. Ongelmajätteen käsittelyä varten Romanian hallitus on suunnitellut rahaston perustamista. Rahaston varoja käytettäisiin ydinjätteen säilymiseen ja ydinvoimaloiden purkamiseen. Varoja rahastoon kerättäisiin Societatea Nationala Nuclearelectricalta, seurauksena sähkön hinta voi nousta jo ensi vuonna.