Rikas Albertan provinssi tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia
Alberta on Kanadan vaurain provinssi. Sen 3,5 milj. asukasta tuottavat 20 % Kanadan BKT:stä. Provinssi on maailman kolmanneksi suurin öljyn ja kaasun tuottaja ja viejä. Sen öljyvarat ovat maailman toiseksi suurimmat Saudi-Arabian jälkeen. Provinssin koulutusjärjestelmä on Pisa-tutkimusten mukaan Suomen veroinen, yliopistot korkeatasoisia, väestön ikärakenne terve ja infrastruktuuri toimiva. Provinssi haluaa monipuolistaa elinkeinorakennettaan ja panostaa merkittävästi innovaatiotoimintaan. Alberta tarjoaa Suomellekin valtavasti yhteistyömahdollisuuksia. Suomalainen osaaminen tunnetaan Albertassa ja kiinnostusta kaupan (mm. energia, cleantech), innovaatioyhteistyön ja yliopistojen väliseen yhteistoimintaan lisäämiseen on selvästi olemassa.
Suomen Kanadan suurlähettiläs Risto Piipponen teki Albertaan virallisen provinssivierailun. Oheiseen raporttiin on kirjattu keskeisiä havaintoja vierailun aikana käydyistä keskusteluista sekä ajatuksia siitä, miten Suomen ja Albertan välistä yhteistyötä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.
Taustatietoja Albertasta ja Suomi-Alberta -yhteyksistä
Alberta on kooltaan varsin hyvin Suomeen verrattavissa. Se on pinta-alaltaan vajaat kaksi kertaa Suomen kokoinen ja sen väkiluku on noin 3,5 miljoonaa. Se on Kanadan vaurain provinssi. Siellä asuu kymmenes Kanadan asukasmäärästä, mutta se tuottaa lähes viidenneksen Kanadan BKT:sta.
Vaurauden taustalla ovat provinssin valtavat öljy- ja kaasuvarannot; Alberta on maailman kolmanneksi suurin öljyn ja kaasun tuottaja ja viejä ja sen tunnetut öljyvarat ovat maailman toiseksi suurimmat heti Saudi-Arabian jälkeen. Muita vahvoja aloja ovat elintarvikkeet, koneet ja laitteet, informaatioteknologia sekä kehittymässä olevat mikroelektromekaaniset järjestelmät ja nanoteknologia.
Albertan talouden vaurauteen vaikuttavat myös muut tekijät kuin valtavat luonnonvarat: Sen koulutusjärjestelmä on maailman huippuluokkaa (Pisa-tutkimusten tulokset lähes Suomen tasoa), yliopistot korkeatasoisia ja väestön keski-iältään suhteellisen nuorta. Provinssihallitus on ottanut tuotteiden jalostusasteen nostamisen keskeiseksi tavoitteeksi ja siitä johtuen panostaa runsaasti innovaatiotoimintaan.
Albertan tunnettuus on valitettavasti Suomessa jäänyt varsin huonoksi ja yhteydet ovat olleet vaatimattomat. Jääkiekkojoukkueet Edmonton Oilers ja Calgary Flames sekä niissä pelanneet ja pelaavat suomalaiskiekkoilijat tiedetään, mutta sen lisäksi ei paljon muuta. Kauppa on ollut pientä: Alberta vei Suomeen vuosina 2004-2008 keskimäärin 8 milj. dollarin arvosta tuotteita/v, Suomen vienti Albertaan oli tuona aikana n. 28 milj. dollaria/v. Albertan päävientituotteet Suomeen ovat öljy ja elektroniset laitteet ja koneet. Suomi puolestaan vie metsäteollisuuden tuotteita, telekommunikaatiolaitteita, sekä lääke- ja bioteknologiaa.
Korkeakouluyhteistyötä harjoitetaan jonkin verran lähinnä opiskelijavaihdon muodossa. Mainita kannattaa vielä Esko Ahon Albertan yliopistolta saama kunniatohtorin arvo vuonna 2008. Calgaryn yliopisto puolestaan myönsi kunniatohtoriuden Harri Holkerille muutamia vuosia aiemmin. Vierailuvaihto on ollut vähäistä: Albertan tiede- ja innovaatioministeri kävi Suomessa 2003 ja opetusministeri Virkkunen Calgaryssä syyskuussa 2009.
Yhteistyö Suomen kanssa kiinnostaa Albertaa
Vierailun aikana välittyi isäntien aito kiinnostus Suomea kohtaan. Suomi tunnetaan varsin hyvin. Tiedossa ovat Suomen kehittynyt talous, korkea koulutuksen taso, panostukset T&K-toimintaan ja sen myötä saavutettu vahva teknologiaosaaminen.
Keskustelujen aikana kävi ilmi, että Albertassa on suurta kiinnostusta lisätä yhteistyötä Suomen kanssa.
Yhteistyöalueista nousivat esiin seuraavat kolme kokonaisuutta: kauppa, T&K- ja innovaatio-yhteistyö sekä yliopistoyhteistyö
Yhteistyömahdollisuudet kaupan alalla
Kaupan alueella keskustelukumppanit nostivat esiin energiatuotannon laitteet ja prosessit sekä cleantechin. Albertan öljyteollisuus on saanut paljon negatiivista julkisuutta, koska öljyn erottaminen maaaineksesta saastuttaa ympäristöä – ilmaa, maaperää ja vesistöjä - merkittävästi. Näin ollen prosessin ympäristöhaittojen vähentämiseen panostetaan paljon, ja tähän apua tuovat ympäristöteknologian
tuotteet ja prosessit kiinnostavat.
Imagosyistä öljyyn ja kaasuun perustuvan energiantuotannon rinnalle halutaan muitakin energialähteitä. Albertan kuvan muuttaminen vihreämmäksi edellyttää erityisesti uusiutuvien energialähteiden entistä parempaa hyödyntämistä. Suomen edistyksellinen puuraaka-aineen käyttö tunnetaan ja se voisi olla eräs ala, jossa suomalaisyrityksillä voisi olla annettavaa. Onhan Albertan pinta-alasta yli puolet, eli siis suurempi alue kuin koko Suomen pinta-ala, metsiä.
Miljoonakaupunki Calgaryn pormestari toi keskustelussamme esiin kaupungin käynnistämän ohjelman jätteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Hän kiinnostui Suomen kokemuksista kaatopaikkajätteen hyödyntämisessä energiatarkoituksiin (mm. biokaasujen talteenotto). Tämä voisi olla eräs konkreettinen hanke, johon alan suomalaisyritysten olisi syytä tarttua.
Muita aloja, joilla suomalaisilla tuotteilla voisi olla markkinoita ovat mm. rakennustuotannossa käytettävät tuotteet (Albertan väkiluku ja yritystoiminta kehittyvät voimakkaasti ja rakentaminen on viime vuosina ollut erittäin runsasta) ja arktinen teknologia (Albertassa on mantereisen kylmät talvet).
Myös tietotekniikan alueella, ml. tietotekniikan palvelut, on kysyntää Albertan kaltaisessa ympäristössä. Kun katsoo Suomen ja Albertan välistä kauppavaihtoa, herää kysymys, miksi suomalaisyritykset eivät ole olleet kiinnostuneempia provinssista (tai muuten ylipäätään Kanadasta). Suomalaiset yritykset ovat yleensä kunnostautuneet kaupankäynnissä öljyntuottajamaiden kanssa. Miksi sama ei
päde Albertaan, jossa rikkaisiin luonnonvaroihin yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla vakaat yhteiskunnalliset olot, toimivat infrastruktuuri ja kommunikaatiojärjestelmät sekä suomalaistyyppinen mentaliteetti?
Tässä mielessä on erittäin hyvä, että ministeri Pekkarinen on tuomassa yritysvaltuuskunnan Albertaan helmikuussa 2010. Tämä on toivottavasti ensimmäinen avaus, joka johtaa jatkossa tiiviimpiin yrityskontakteihin. Valitettavasti albertalaisia erityisesti kiinnostava cleantech-ala loistaa poissaolollaan. Eikö viennin vaikeuksien pitäisi johtaa entistä suurempiin ponnisteluihin eikä päinvastoin?
T&K- ja innovaatioyhteistyö
Kuten edellä mainittiin, Alberta satsaa merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Keskeinen ala on luonnollisesti energia ja energiantuotannon muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi. Pelkästään öljyteollisuudessa syntyvän hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvän teknologian kehittämiseen on varattu kaksi miljardia dollaria.
Koska provinssi haluaa kehittää myös muita tuotannonaloja ja kohottaa jalostusastetta, on innovaatiotoiminta kuitenkin energia- ja ympäristöaloja huomattavasti laaja-alaisempaa. Provinssin T&K- ja innovaatiotoiminnan rakenteita on vastikään uudistettu ja virtaviivaistettu. Uudistuksen myötä luotiin Alberta innovates –konsepti. Sen alle on koottu prioriteettialueilla tapahtuva kehitys- ja innovaatiotoimina. Prioriteettialueiksi on määritelty bioteknologia, energia ja ympäristö, terveys sekä tulevaisuuden teknologiset ratkaisut esim. nanoteknologiassa ja informaatioteknologiassa.
Suomen T&K-politiikkaa pidetään Albertassa esimerkillisenä. Tämän vuoksi Alberta Innovates –toimintaa ohjaavaan uuteen elimeen Alberta Research and Innovation Autority’in haluttiin suomalainen jäsen. Hän on tohtori Riikka Heikinheimo TEKESistä. Tekesillä on ollut jo aiemmin yhteyksiä Albertaan.
Eräs malli, joka nousi keskusteluissani esiin ja joka kiinnostaisi Albertaa, on yhteistyön puitejärjestely, jonka osapuolia olisivat yhtäältä Alberta Innovates ja toisaalta VTT ja TEKES. Tämä voitaisiin toteuttaa MoU –tyyppisellä asiakirjalla, jossa kirjattaisiin kumpaakin osapuolta kiinnostavat yhteistyöalat, yhteistyömuodot sekä Albertasta ja Suomesta hankkeille myönnettävän rahoituksen periaatteet.
Suurlähetystö pitää tällaista järjestelyä toivottavana, koska se rohkaisisi toimijoita yhteistyöhön ja jäntevöittäisi sitä. Asia olisi syytä ottaa esiin ministeri Pekkarisen tulevissa tapaamisissa Calgaryssä.
Yliopistoyhteistyö
Suomalaisten ja albertalaisten korkeakoulujen välillä on jo nyt yhteistyötä. Pääasiassa se kattaa opiskelijavaihtotoimintaa, mutta jossain määrin myös opettajavaihtoa. Albertasta mukana ovat sekä Albertan yliopisto Edmontonissa että Calgaryn yliopisto. Lisäksi Mount Royal –yliopistolla on opiskelijavaihtosopimuksia
eräiden ammattikorkeakoulujen kanssa.
Sekä Albertan että Calgaryn yliopistoissa kävi ilmi, että niillä on kiinnostusta lisätä yhteistyötä Suomen kanssa. Ongelmana kanadalaisten nuorten saamisessa Suomeen on se, että he joutuvat vaihtovuotenaan Suomessa maksamaan täyden opiskelumaksun omaan yliopistoonsa Kanadassa. Suomen kiinnostavuutta lisäisi, jos esim. CIMO voisi osallistua Kanadasta tulevien opiskelijoiden kustannuksiin
myöntämällä matka-avustusta tai muulla tavoin. Asiasta on keskusteltu aiemmin CIMOn kanssa.
Toinen vaihtoehto olisi korkeakoulujen välillä tehtäviin sopimuksiin sisällytettävä lauseke, jonka kautta kanadalainen opiskelija vapautettaisiin opintomaksuista lähettävässä korkeakoulussa vaihtovuoden ajalta. Ainakaan Albertan yliopistossa tällaista järjestelyä ei pidetty poissuljettuna. Yhteistyötä toivotaan mm. teknisillä aloilla, kauppatieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Calgaryn yliopistossa on Arktisen tutkimuksen keskus, jolla on jo ollut yhteyksiä Suomeen, mutta yhteistyötä
voitaisiin ehkä lisätä ja säännöllistää.
Aalto-yliopiston konsepti herätti suurta kiinnostusta niin Albertan kuin Calgaryn yliopistoissa. Jos Aalto-yliopisto pitää yhteistyötä näiden yliopistojen kanssa
kiinnostavana, ovat ne kumpikin halukkaita keskusteluihin asiasta. Eräs konkreettinen yhteistyön muoto, joka tuli matkallani esiin liittyy opettaja/tutkijavaihtoon. Keskustelukumppanini sekä Albertan että Calgaryn yliopistoissa olivat kiinnostuneita tällaisen toiminnan säännöllistämisestä.
Eräs vaihtoehto voisi olla vuorovuosin tapahtuva vuoden vaihto-oleskelu Albertassa/Suomessa. Opettajilla olisi tehtävänä vuoden aikana opettaa, mutta hänellä pitäisi olla mahdollisuus myös tutustua vastaanottavan osapuolen tutkimustoimintaan omalla alueellaan, luoda kontakteja ja kartoittaa yhteisten tutkimushankkeiden mahdollisuutta. Alat, jolta henkilöt valittaisiin voisivat vaihdella, jolloin yhteistyöstä tulisi laajempaa. Kustannuksiltaan järjestely olisi kohtuullinen:
Joko vastaanottava taho tai lähettävä taho maksaisi palkkakustannuksen (joka syntyisi joka tapauksessa), jonka lisäksi tarvittaisiin varat matka- ja asumiskustannuksiin. Suomen Akatemia, josta osallistuu johtava tiedeasiantuntija Eeva Ikonen ministeri Pekkarisen Calgaryn-vierailulle tulevana helmikuuna, voisi ehkä olla mukana järjestelyssä. Tämä voisi olla myös kiinnostava yhteistyöhanke monitieteelliselle Aalto-yliopistolle.
Kuva: Phillie Casablanca, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)