Ranskan uusi liikennelaki uudistaa perustavalla tavalla maan liikenne- ja liikkuvuuspolitiikkaa

Ranskan uusi liikennelaki uudistaa perustavalla tavalla maan liikenne- ja liikkuvuuspolitiikkaa

Ranskan uusi liikennelaki (Loi d’orientation des mobilités) hyväksyttiin marraskuun lopussa kansalliskokouksen äänestyksessä. Lainsäädännöllä vastataan presidentti Macronin asettamaan tavoitteeseen parantaa kaikkien kansalaisten päivittäistä matkustamista niin, että se on entistä helpompaa, edullisempaa ja puhtaampaa kaikkialla Ranskassa. Muutoksilla on suuri merkitys myös yritysten kannalta.

Ranskan hallitus on asettanut liikennesektoria koskevat uudistukset tärkeäksi tavoitteeksi. Motiivina ovat niin ympäristösyyt ja ekologinen siirtymä kuin aiempaa tasa-arvoisempi alueellinen kehitys. Liikenne on tällä hetkellä Ranskassa johtava kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja: sen osuus päästöistä on 30 %. Liikenne on myös keskimäärin kotitalouksien suurin yksittäinen menoerä 18 %:n osuudella kaikista menoista ennen ruoka- ja asumismenoja.

Liikennekysymyksistä vastuussa oleva ministeriö (Ministère de la Transition écologique et solidaire) on todennut, että seitsemän ranskalaista kymmenestä ajaa autolla töihin ja että joka neljäs ranskalainen on joutunut kieltäytymään tietystä työtehtävästä, koska työpaikka ei ole ollut julkisen liikenteen saavutettavissa.

Uudessa liikennelaissa on kolme pilaria

Ensimmäinen pilari on päivittäisen matkustamisen helpottaminen. Käytännössä valtio lupaa investoida 13,4 miljardia euroa liikennehankkeisiin hallituskauden aikana (2018-2022). Olennaista on investointien suuntaaminen tukemaan päivittäistä liikennettä uusien suurten hankkeiden sijasta. Lisäksi kaudelle 2023-2027 kaavaillaan 14,3 miljardin euroa investointeja. Ne on tarkoitettu erityisesti tie-, rautatie- ja jokiverkkojen ylläpitämiseen ja nykyaikaistamiseen sekä rautateiden solmukohtien sujuvoittamiseen ja tieverkoston kehittämiseen keskikokoisissa kaupungeissa ja maaseudulla.

Resursseja lisätään olemassa olevien liikenneverkkojen ylläpitämiseksi ja laajan pääkaupunkialueen paikallisjunaliikennettä kehitetään voimakkaasti. Tässä taustalla on myös Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisiin valmistautuminen. Raideliikenne on selkeä painopiste. Kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa seuraavien 15 vuoden aikana Pariisin seudun metroverkon laajuus. Kyseessä on tulevaisuuden metro, joka loisi uusia yhteyksiä ennakoiden kaupunkikehitystä ja nojaten digitaaliseen osaamiseen. Konkreettisena tavoitteena on rakentaa Pariisin seudulle 200 kilometriä uusia metrolinjoja, joiden varrelle sijoittuisi 68 asemaa.

Toiseksi helpotetaan ja rohkaistaan uusia liikkumismuotoja yhteistyössä paikallisviranomaisten ja työnantajien kanssa. Tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja yksityisautoilulle. Esimerkiksi kimppakyydit, tilauskuljetukset ja autonomisen liikenteen edistäminen ovat kaikki tarkastelussa. Tätä varten valtio tarjoaa rahoitusta ja järjestää tarjouskilpailuja. Tarkoituksena on esimerkiksi käyttää 500 miljoonaa euroa liikkuvuushankkeisiin yhdessä paikallisviranomaisten kanssa.

Kodin ja työn välinen liikkuvuus on jatkossa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ytimessä yritystasolla, sillä siitä tulee pakollinen neuvottelujen aihe. Yritysten tulee sitoutua helpottamaan työntekijöidensä työmatkoja, esimerkiksi etuseteleiden avulla. Mahdollisena tukimuotona on myös tuki ympäristökestävälle liikkumiselle kimppakyydillä tai polkupyörällä; tuki on tällöin enintään 400 euroa vuodessa.

Uusiin toimiin kuuluu niin ikään mahdollisuus hankkia ajokortti aiempaa edullisemmin hyödyntäen myös verkkokursseja ja simulaattorikoulutusta. Lisäksi vammaisten henkilöiden liikkuvuutta helpotetaan konkreettisilla toimenpiteillä kuten saattajien ilmaisilla matkoilla ja esteettömyyttä koskevien tietojen julkistamisella. Huomattakoon, että esimerkiksi Pariisin vuonna 1900 toimintansa aloittanut metroverkosto on kaikkea muuta kuin esteetön.

Liikennelain kolmas pilari on siirtymä aiempaa puhtaampaan liikkuvuuteen. Lakiin on kirjattu vuotta 2050 koskeva hiilivapaustavoite, ja fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen myynti on kielletty vuodesta 2040 alkaen. Laki ohjaa tukipolitiikalla sähköautojen ja latauspisteiden määrän lisäämiseen, ja polkupyöräsuunnitelman tavoitteena on kolminkertaistaa pyörämatkojen osuus. Suunnitelmaan kuuluu esimerkiksi 350 miljoonan euron pyörärahaston luominen sekä pyörävarkauksien torjunta pyörämerkintöjen ja turvallisen pysäköinnin asteittaisen yleistymisen myötä.

Kokonaisuuteen kuuluu myös matalapäästöisten vyöhykkeiden perustaminen. Viranomaiset voivat rajoittaa näillä alueilla ajoneuvoliikennettä valitsemiensa perusteiden mukaisesti. Mukaan on jo lähtenyt reilut 20 kaupunkialuetta, joilla on yhteensä yli 17 miljoonaa asukasta.

Teksti: Anna Esko, Team Finland -koordinaattori, Suomen suurlähetystö, Pariisi

Kuva: Nicola Lindertz