Ranska tarvitsee sähköistämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Ranskan hallitus on laatinut vihreän teollisuuden lakipaketin, jonka avulla vauhditetaan vihreää siirtymää ja vahvistetaan maan kilpailukykyä. Ranska aikoo puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä. Energiaa koskevien kulutustottumusten muuttaminen ja sähkön tuotannon lisääminen ovat keskeisiä ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ydinenergian rooli tulee olemaan merkittävä.

Vihreän teollisuuden lakipaketti(Linkki toiselle web-sivustolle.) hyväksyttiin Ranskan kansalliskokouksessa heinäkuussa. Se pitää sisällään muun muassa ehdotuksen verotuksen muuttamisesta vihreän teollisuuden kasvattamiseksi.

Lakiuudistus heijastelee EU:n kiristyneitä ilmastotavoitteita, jotka sitovat myös Ranskaa. Pääministeri Élisabeth Borne on ilmoittanut päästövähennystavoitteen nostosta aiemmasta 40 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Leikkaus tehdään vuoden 1990 päästötasosta.

Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ja kansainvälisesti kasvanut protektionistinen kilpailu ovat vauhdittaneet Ranskan ilmasto- ja energiasiirtymää. Maassa etsitään kuumeisesti ratkaisuja hiilineutraalin talouden saavuttamiseksi, energiaomavaraisuuden lisäämiseksi ja vihreän teollisuuden kasvattamiseksi.

Ranska suunnittelee suuria investointeja ydinenergiaan

Sähkönsiirtoverkon haltija Réseau de Transport d’Electricité eli RTE vastaa suurjänniteverkon käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä. Se on pääosin valtion omistama.

Kesäkuussa julkaistu RTE:n tulevaisuusraportti(Linkki toiselle web-sivustolle.) esittää, että sähköntuotannon lisääminen on keskeistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskunnan sähköistämistä tarkastellaan kymmenen vuoden aikaperspektiivillä vuodesta 2025 vuoteen 2035.

RTE:n mukaan Ranskalla on mahdollisuudet tuottaa tarpeeksi sähköä lähitulevaisuuden tarpeisiin. Ranskan 56 ydinreaktoria ovat ja tulevat olemaan sähköntuotannon kulmakivi. Vuonna 2022 ranskalaisesta sähköstä tuotettiin(Linkki toiselle web-sivustolle.) 63 % ydinvoimalla, 10 % kaasulla, 11 % vesivoimalla, 9 % maa- ja merituulivoimalla, 4 % aurinkovoimalla ja 1 % hiilellä.

Viime talven energiakriisi oli sähkön nettoviejänä tunnetulle Ranskalle poikkeuksellinen, kun maahan tuotiin sähköä ensimmäistä kertaa vientiä enemmän. Ranskassa onkin hyväksytty keväällä 2023 sekä uusiutuvien energiamuotojen(Linkki toiselle web-sivustolle.) että ydinvoiman käyttöä tehostavat lait.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Ranska suunnittelee mittavia lisäinvestointeja ydinenergiaan kuuden uuden EPR-reaktorin myötä vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi se selvittää mahdollisuuksia kahdeksalle muulle reaktorille ennen vuotta 2050. Myös pienten modulaaristen reaktorien kehitystyöhön tullaan panostamaan.

Riittävä sähköntuotanto tarkoittaa erityisesti maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoiman tuotannon lisäämistä. Ranska on avannut ensimmäisen merituulivoimapuistonsa ja tavoittelee 50 uuden puiston rakentamista vuoteen 2050 mennessä.

Sähköistämiseen liittyy myös kysymys energian varastoinnin ja joustavan kulutuksen ratkaisujen mahdollistamisesta.

Pohjois-Ranskaan on suunnitteilla akkuteollisuuslaakso

Ranska pyrkii lisäämään tuotantoa vihreän siirtymän avainsektoreilla. Sähköistämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi autojen akkujen ja aurinkopaneelien paikallista tuotantoa.

Tänä vuonna toimintansa aloitti Pohjois-Ranskan Douvrinissa sähköautojen akkuja valmistava gigatehdas, joka tavoittelee jopa puolen miljoonan akun vuosituotantoa.

Yhdessä kolmen muun suunnitteilla olevan tehtaan kanssa alueelle pyritään luomaan akkuteollisuuden keskittymä, jota myös Ranskan valtio on tukenut vahvasti.

Muun yhteiskunnan sähköistämisessä katse kiinnittyy lähivuosina etenkin mobiliteettiin ja asumiseen, joten tarve kohtuuhintaisille vihreän teknologian ratkaisuille ja tuotteille kasvanee. Näihin lukeutuvat esimerkiksi lämpöpumput, sähköautot ja energiatehokkuutta parantavat laitteet.

Ranskalaisten suhtautumisesta sähköistämiseen

RTE:n raportti tarkastelee riittävän sähköntuotannon ja energiatehokkuuden lisäksi energian kulutustottumuksia.

Raportti alleviivaa ranskalaisten kasvavaa tietoisuutta ja huolta ilmastonmuutoksesta. Valtaosa ranskalaisista kokee, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimintaa, vaikka se merkitsisikin taloudellisia ponnisteluita niin kansalaisille kuin yrityksille.

Raportin mukaan ranskalaiset suhtautuvat myönteisesti joihinkin ilmastotoimien vaatimiin yksilötason muutoksiin, kuten jätteiden lajitteluun tai lämpötilan alentamiseen kotona. Ranskassa jätteiden lajittelulle ei ole tähän päivään mennessä ehtinyt syntyä yhtä vahvaa kulttuuria kuin Suomessa. Energiatehokkuuden parantamista puolestaan vaikeuttaa maan vanha rakennuskanta ja infrastruktuuri. Kriisitalvi sai ranskalaiset totuttelemaan energiankäytön vähentämiseen sähkönhinnan noustessa jyrkästi, mutta muutoksen pysyvyys selvinnee vasta tulevaisuudessa.

Osa kansalaisista suhtautuu avoimesti myös muita siirtymän edellyttämiä muutoksia kohtaan. Esimerkiksi uutta autoa hankkiessa 37 prosenttia valitsisi (valtion taholta tuetun) sähköauton tai hybridiauton, kun taas lämmitystä uusiessa 31 prosenttia päätyisi ilmalämpöpumppuun.

On myös huomioitava, että kolmasosa ranskalaisista suhtautuu kielteisesti uusiutuviin energiamuotoihin ja ydinvoimaan, vaikka lähes kaikki ovat sitä mieltä, että energian tuottaminen kansallisesti on tärkeää. Aurinkopaneeleihin suhtautuu positiivisesti kaksi kolmesta, ydinvoimaan noin puolet ja maatuulivoimaloihin kolmannes.

Muut elintapoihin liittyvät muutokset ovat hankalampia toteuttaa käytännössä, vaikka osa olisi niitä harkinnutkin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi auton käytön vähentäminen tai asunnon remontoiminen vähemmän energiaa kuluttavaksi.

Kyse on raportin mukaan pitkälti siitä, miten ilmastosiirtymälle välttämättömiä toimia voidaan toteuttaa kansalaisille reilulla tavalla. Taloudelliset rajoitteet, inflaatio ja ostovoiman heikkeneminen ovat edelleen keskeisiä ja ajankohtaisia huolia. On myös tärkeää pohtia, miten tietoisuutta ja ilmastoystävällisten ratkaisujen houkuttelevuutta voidaan lisätä.

Teksti: korkeakouluharjoittelija Verna Ruokonen ja ulkoasiainsihteeri Oona Hulmi, Suomen Pariisin-suurlähetystö