Ranskan talousnäkymiä syksyllä 2021
Ranskan talous on vahvassa nousussa: kuluvalle vuodelle ennakoidaan vähintään kuuden prosentin kasvua. Talous pyörii lähes täydellä teholla ja pandemiaa edeltänyt taso ollaan saavuttamassa ennen vuoden loppua. Hyvin edenneet rokotukset ovat edistäneet paluuta kohti normaalia, reilut 85 prosenttia yli 12-vuotiaista on täysin rokotettu. Talousministeri Bruno Le Maire kiittää koronapassin olleen erittäin hyvä ratkaisu. Elinkeinoelämän etujärjestö on todennut kannattavansa koronapassin harkittua käyttöä.
Ranskan talouselämä katsoo luottavaisin mielin kohti loppuvuotta. Viranomaiset, pankit ja tutkimuslaitokset ennustavat hieman päälle kuuden prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle ja noin neljän prosentin kasvua vuodelle 2022. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranskan talous on saavuttamassa kuluvan vuoden loppuun mennessä koronakriisiä edeltäneen tason, vaikka aiemmin tämä tavoite oli asetettu vasta alkuvuodelle 2022.
Lokakuun puolivälissä Ranskassa on täyden rokotesuojan saanut jo hieman yli 85 prosenttia kaikista yli 12-vuotiaista. Talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Maire painottaa, että onnistuneen rokotuskampanjan ohella koronapassi on nopeuttanut Ranskan talouden elpymistä. Suhtautuminen terveyspassin nimellä kulkevaan koronasovellukseen on Ranskassa ollut kokonaisuudessaan melko maltillista ja siitä on tullut rutiininomainen osa esimerkiksi ravintola- ja kahvilakäyntejä. Kesällä käynnistyneet mielenosoitukset passia vastaan ovat vähitellen pienentyneet ja elinkeinoelämän riveistä on ilmaistu selkeä tuki koronapassin harkitulle, oikein suunnatulle käytölle. Esimerkiksi Ranskan elinkeinoelämän etujärjestön MEDEFin (Mouvement des Entreprises de France) johto on todennut yritysmaailman tukevan terveyspassin käyttöä, joskaan ei ilman ajallista takarajaa ja muutenkin siten, että ratkaisu on aina alakohtaisesti harkittu. Terveyspassi on nykyisen päätöksen mukaan käytössä marraskuun puoliväliin saakka.
Positiivisesta vireestä kertoi myös Ranskan tilastokeskuksen Inseen loppukesän kyselytutkimus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jossa haastatellut yritysjohtajat katsoivat liiketoimintaympäristön olevan varsin vakaa ja yritysten luottamusta mittaava indeksi oli korkeimmalla tasolla (110) sitten toukokuun 2018. Myönteisten arvioiden takana ovat hyvät toteutuneet tuotantoluvut ja lupaavat tuotantonäkymät, kun taas epävarmuustekijöitä liittyy tilauskantojen kehitykseen. Pääasiallisena kasvun jarruna nähdään pula työvoimasta.
Inseen syyskuussa julkaisemat ennusteet(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) vahvistavat aiempaa tilannekuvaa. Insee arvioi, että Ranskan bruttokansantuotteen pitäisi kasvaa tänä vuonna vähintään 6,25 prosenttia ja mahdollisesti enemmän, jos työmarkkinoiden dynamiikka sen sallii.
Ranskan kohentuneessa taloustilanteessa on syksyn myötä siirrytty kohdentamaan taloudellinen tuki enää niille yrityksille ja sektoreille, jotka ovat hankalimmassa tilanteessa. Esimerkiksi erityisesti pienyritysten tukena ollut solidaarisuusrahasto lakkaa toimimasta syyskuun lopussa ja tilalle tulee lokakuun alusta uusi kohdennettu ohjelma. Hakumenettelyn kautta maksuvaikeuksista kärsivät mutta muutoin toimintaedellytyksiltään terveet yritykset voivat päästä kaksivuotiseen ohjelmaan, jonka puitteissa palautumisen on määrä onnistua velkojen uudelleenjärjestelyn ansiosta. Yritysten on kyettävä esittämään suunnitelmansa liiketoiminnan jatkuvuudesta.
Edelleen tukea tarvitsevista aloista ovat esillä olleet erityisesti hotelli- ja ravintola-ala sekä tapahtuma- ja kulttuuriala. Ranskalaisessa kulttuurissa ja gastronomian kotimaassa tämä on erittäin ymmärrettävää. Kotimaanmatkailu ei ole mitenkään riittänyt korvaamaan niitä menetyksiä, joita ulkomaisten turistien ja liikematkailijoiden kato on aiheuttanut maailman suosituimmalle matkailumaalle. Ennen koronaviruspandemiaa Ranska houkutteli vuodesta toiseen eniten matkailijoita koko maailmassa ja tavoitteeksi oli asetettu 100 miljoonaa ulkomaista matkailijaa vuonna 2020. Euroopan markkinat ovat tärkeät haettaessa uutta kasvua, mistä osaltaan kertovat myös Air Francen kesällä aloittamat Pariisin ja Helsingin väliset lennot. Rovaniemelle Air France ryhtyy lentämään talvikaudella. Lisäksi Ryanair alkaa liikennöidä marraskuussa Pariisin alueelta Helsinkiin.
Työvoimapula ongelmana, samoin uudistusten jatkoaikataulu kysymysmerkki
Huolimatta talouden valoisista näkymistä horisontissa on myös pilviä. Kasvua rajoittaa lyhyellä aikavälillä eniten pula työvoimasta. Tilanteesta kertoo työttömyyden painuminen alimmalle tasolle sitten vuoden 2008 eli kahdeksan prosentin tuntumaan. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on pitkälti rakenteellinen työttömyys. Ranskan uudistustarvetta osoittaa rakenteellisen työttömyyden suhteellinen korkeus. Sen alentamiseen esimerkiksi viiden prosentin tasolle on vielä matkaa.
Työmarkkinoilla on tehdyistä uudistuksista huolimatta edelleen liikaa jäykkyyttä eikä tietyille korkean teknologian aloille löydy riittävästi tarvittavia taitoja ja vaadittuja pätevyyksiä omaavaa työvoimaa. Toisaalta joillakin aloilla kuten rakennusteollisuudessa on kyse vetovoiman puutteesta, mikä oli nähtävissä jo ennen koronakriisiä. Rekrytointivaikeuksia selittää niin ikään se, että tietyiltä aloilta kuten ravintola-alalta on pandemian aikana siirtynyt runsaasti työntekijöitä muihin tehtäviin.
On arvioitu, että Ranskan seitsemisen kuukautta kestäneen ravintolasulun aikana noin 100 000 työntekijää karisti alan pölyt jaloistaan. Ravintolat ja kahvilat ovat turvautuneet uusiin etuisuuksiin työntekijöiden houkuttelemiseksi eikä aiempaa kokemusta alalta välttämättä enää vaadita. Muutenkin pahiten työvoimapulasta kärsivillä sektoreilla käydään tiivistä keskustelua palkankorotuksista. Tämä vaikuttaa osaltaan inflaatiokehitykseen. Tilastokeskus Inseen mukaan inflaatio oli elokuussa odotettua suurempaa, 1,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen (heinäkuussa 1,2 prosenttia).
Työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ja talouden kestävyyden varmistamiseksi on niin asiantuntijoiden kuin poliitikkojenkin tunnustama tosiasia, että Ranska tarvitsee välttämättä eläkeuudistuksen. Presidentti Emmanuel Macron ei ole hylännyt ajatusta nostaa koronakriisin vuoksi sivuun laitettu eläkeuudistus takaisin pöydälle edes joiltain osin vielä presidenttikauden jäljellä olevien kuukausien aikana. Vaikka Élyséen viesti on, että jotkin osat eläkeuudistuksesta saattavat liikahtaa vielä lähikuukausien aikana, on poliittinen johto painottanut maan yhtenäisyyden olevan nyt tärkeintä. Luvassa lieneekin korkeintaan keskusteluja ja vaihtoehtojen kartoitusta.
Talous- ja valtiovarainministeri Le Maire on hänkin alkusyksystä vahvistanut eläkejärjestelmän uudistamisen olevan "ehdoton prioriteetti". Le Mairen mukaan on selvää, että ranskalaisten on työskenneltävä pidempään, kyettävä takaamaan eläkkeiden vähimmäistaso ja lakkautettava eri ammattiryhmien erityiset eläkejärjestelmät (joiden määrä on yli 40), sillä ne eivät ole enää nykypäivää työskentelyolosuhteiden muuttumisen myötä. Muistissa kuitenkin ovat muun muassa koronakriisiä edeltäneet ennätyspitkät liikennelakot, jotka kytkeytyivät rautatieläisten oman – yli 100 vuotta vanhan – eläkejärjestelmän lakkauttamiseen. Vastaavaa liikehdintää ei haluta presidentinvaalien alle.
Elpymissuunnitelman täytäntöönpano vauhdissa
Taloussyksyn tärkeisiin etappeihin kuuluu investointisuunnitelma ”France 2030” (avautuu uuteen ikkunaan), joka on luonteeltaan elpymissuunnitelman kohdennettu jatko-osa ja suuruudeltaan 30 miljardia euroa. Paketin edeltäjää eli 100 miljardin euron elpymissuunnitelmaa on nyt pantu täytäntöön reilun vuoden ajan, syyskuusta 2020 lähtien. Tavoitteena on, että 100 miljardista 70 prosenttia eli 70 miljardia euroa tulee käytetyksi vuoden loppuun mennessä. Hallituksen mukaan elpymispaketilla on ollut runsaasti myönteisiä mikrotaloudellisia vaikutuksia, erityisesti yksityisten asuntojen energiakorjausten edistämisessä, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinnassa, teollisissa investoinneissa ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisessä. Esimerkiksi ranskalaiset autonvalmistajat ovat voimakkaasti lisänneet vähäpäästöisten autojen tuotantoa.
Makrotalouden tasolla osa elpymisestä ja työllisyyden kasvusta on todennäköisesti elpymisrahan vauhdittamaa. BNP Paribas arvioi, että 1,35 prosenttia kuluvan vuoden kasvusta on elpymispaketin stimuloimaa ja myönteinen vaikutus tulee jatkumaan useampana vuotena. Samalla ekonomistit kuitenkin moittivat elpymissuunnitelman vaikeaselkoisuutta. Elpymiskehityksessä huomiotta ei voi myöskään jättää niitä massiivisia säästöjä, jotka ranskalaisille on kertynyt pandemian aikana. Kotitalouksilta on jäänyt säästöön reilut 140 miljardia euroa, eli monilla on nyt mahdollisuus lisätä vaikkapa ravintoloissa käymistä ja kodin hankintoja.
Lähetystöneuvos Anna Esko
Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori