Ranskan talouskasvu on hidastumassa

Ranskan talouden elpyminen on odotettua maltillisempaa maailmanpolitiikan tapahtumien myötä. Liiketoimintaympäristö ja yritysten usko markkinoiden kehitykseen ovat ymmärrettävästi kärsineet inflaation seurauksena. Tuotanto- ja elinkustannusten nousu sekä huomattavasti muuttunut Euroopan energiamarkkinoiden tilanne nakertavat niin kuluttajan kuin elinkeinoelämänkin luottamusta. Hallitus on pyrkinyt tukemaan kotitalouksia ja yritysten toimintaedellytyksiä verrattain etupainotteisesti. Vahva palvelusektori toimii talouden yhtenä moottorina, mutta kuluttajien kasvava varovaisuus voi varjostaa talouskasvua.

Kuluttajien kasvava varovaisuus voi varjostaa Ranskan talouskasvua. Ravintola-ala oli jo elpymään päin, mutta nyt monissa paikoissa on jälleen normaalia väljempää. Lisäksi maassa vallitsee todellinen rekrytointihaaste osaavista työntekijöistä.

Ranskan talouden kehitystä on värittänyt tänä vuonna maan EU-puheenjohtajuus, huhtikuussa pidetyt presidentinvaalit ja presidentti Emmanuel Macronin uudelleenvalinta. Kesäkuussa järjestettyjen parlamenttivaalien tulos muutti merkittävästi lainsäätäjien poliittista maisemaa. Presidentti Macronin keskustaoikeistolainen vaaliliitto menetti ehdottoman enemmistönsä kansalliskokousvaalien toisella kierroksella.

Pääministeri Elisabeth Bornen johtama vähemmistöhallitus on nyt uudenlaisen tilanteen edessä ja hakee aloitteisiinsa konsensusta esimerkiksi talous- ja elinkeinopolitiikan osalta.

Hintojen nousun hillitseminen on hallituksen prioriteetteja. Se pyrkii löytämään erilaisia tukimuotoja, jotka pitävät inflaation Euroopan mittakaavassa suhteellisen alhaisena.

Yhteisen sävelen löytäminen hallituksen ja parlamentin välillä on kuitenkin osoittautunut haastavaksi.

Hallitus toteuttaa sadan miljardin euron elvytyssuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on siirtää keskeisten teollisuustuotteiden tuotanto takaisin Ranskaan. Siirtojen toivotaan lisäävän investointeja. Tavoitteiden keskiössä ovat ratkaisut, jotka vievät maata kohti vihreää siirtymää, vähäpäästöisempiä ratkaisuja sekä tukevat talouden tervehtymistä.

Lokakuussa julkaistujen tietojen mukaan Ranskan kauppataseen alijäämä teki elokuussa uuden ennätyksen, 15,5 miljardia euroa. Talouden elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen tukeminen on täten Ranskassa erittäin ajankohtainen haaste.

Työttömyysprosentti on pysynyt 7,4 prosentissa, mutta monella alalla on todellinen pula osaavista työntekijöistä. Rakenteellinen työttömyys säilyy hallituksen taakkana.

Sisäpoliittisella rintamalla on lähitulevaisuudessa ratkaistava monia kysymyksiä rakenneuudistusten läpiviemiseksi. Näihin lukeutuvat eläkereformi ja osittaisen sosiaaliturvatukimallin uudistaminen työttömyystuen osalta.

Kuluttajia ja yrityksiä tuetaan taloudellisesti

Uusi hallitus on saanut läpi tärkeitä taloutta koskevia lakiehdotuksia inflaation ja energiahintojen hillitsemiseksi sekä ranskalaisten ostovoiman ylläpitämiseksi.

Parlamentin hyväksymien aloitteiden joukossa on muun muassa ostovoimaa tukeva laki, joka pyrkii rajoittamaan hintojen nousun vaikutuksia kohdennetuilla, osin kertaluonteisilla tuilla. Toimista osa on suunniteltu pysyvämmiksi.

Toimenpiteet on jaettu kolmeen osaan: 1) ranskalaisten kotitalouksien elintason suojelu, 2) kuluttajan suojelu ja 3) energiaomavaraisuuden vahvistaminen. Lain nojalla hyväksytyt tukitoimenpiteet vastaavat kahdenkymmenen miljardin euron suuruisia menoja, jotka lisätään kuluvan vuoden lisätalousarvioon. Lisäksi ostovoimalaissa on mukana useita työllisyyttä tukevia toimia.

Inflaation paineessa ja energiakriisin keskellä hallitus on korvamerkinnyt 12,7 miljardia euroa strategisesti tärkeiden ranskalaisyritysten tukemiseksi.

Inflaation odotetaan saavuttavan tänä vuonna 6,4 prosenttia

Vahvoilla tukitoimilla taklattavan inflaation odotetaan saavuttavan vuoden loppuun mennessä 6,4 prosentin tason edellisvuoteen nähden.

Vaikka ostovoiman odotetaan elpyvän vuoden jälkipuoliskolla, kotitalouksien säästämisaste saattaa nousta yli 17 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista vuoden 2022 aikana. Viimeisellä neljänneksellä kotitalouksien kulutuksen odotetaan pysähtyvän.

Kuluvan vuoden talouskasvuennusteeksi povataan Ranskan tilastokeskuksen INSEE:n mukaan 2,6 prosenttia, verrattuna talousministeriön arvioon 2,7 prosentista.

Talousministeriö tarkisti syyskuussa kasvuarviotaan ensi vuodelle 1,4 prosentista yhteen prosenttiin. Joidenkin veronalennusten lykkääminen ja verotulot auttavat hillitsemään julkisen talouden alijäämää, mutta käynnissä oleva konsultaatioprosessi vuoden 2023 budjetin muodostamista koskien on hyvin haastavaa vaikeassa taloustilanteessa.

Alkuvuotta maltillisemmista kehitysnäkymistä huolimatta talousministeriö pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa tänä ja ensi vuonna valtion budjetin alijäämä viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ranskan valtionvelka on kuluvana vuonna 113 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Kaasu- ja sähkötariffisuojan odotetaan olevan vähemmän suojaava kuin kuluvana vuonna. Sähkön hinnan korotus on 10–20 prosenttia vuonna 2023 tämänvuotisen lähes vakaan tilanteen jälkeen. Se tullee erittäin kalliiksi julkiselle taloudelle.

Ranskan keskuspankin syyskuussa julkaiseman arvion mukaan Ranskan talous tulee käymään läpi lähivuosina kolme erillistä kehitysvaihetta: 1) odotettua parempi elpyminen suurimman osan vuotta 2022, 2) ensi talvesta alkaen talouskasvun jyrkkä hidastuminen, jonka laajuuteen liittyy huomattavaa epävarmuutta ja 3) kasvun käynnistyminen uudelleen vuonna 2024.

Lähetystöneuvos Emilia Autio, Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori